Ruukit ovat Suomen vanhinta teollista perintöä. Ruukit olivat oma pieni maailmansa ja haluttuja työpaikkoja. Ne myös olivat osa kansainvälistä Suomea.
Alkuaikoina kolmasosa ruukkien työntekijöistä oli saksalaisia tai valloneja, jotka toivat mukanaan ammattitaidon.
Ruukkien tyhjentyessä kunnat ovat saaneet haltuunsa suuren määrän monimuotoista ja vaihtelevassa kunnossa olevaa rakennuskantaa. Niiden kunnostaminen on vaatinut taloudellisia uhrauksia, mutta samalla on syntynyt mielenkiintoisia matkailukohteita, joissa paikalliset käsityöntekijät, taiteilijat ja pienyrittäjät esittelevät ja myyvät omia tuotteitaan.
Etelä-Suomen ruukkeja yhdistää niiden ohi tai läpi kulkeva Kuninkaantie. Kohteissamme vieraat kohtaavat miljöön, joka henkii entisajan tunnelmaa ja kertoo havainnollisesti, minkäläisiä yhteisöjä ruukit ennen olivat.
Ruukit ovat aika ajoin kärsineet rajuista rakennemuutoksista. Työpaikat ovat vähentyneet ja katseet on useit kertoja jouduttu suuntaamaan uusiin toimintoihin ja mahdollisuuksiin. Uudistumisen tuloksena historia ja nykyaika kohtaavat, ruukeista on tullut kiinnostavia asuin- ja työpaikkoja. Vanhoille rakennuksille on löydetty uusi käyttö ja paljon uusia asukkaita on muuttanut tyhjiksi jääneisiin taloihin.
Oma osuutensa tähän on käsityölästen, muotoilijoiden ja taiteilijoiden yhdistyksillä, mikroyrityksillä ja osuuskunnilla, jotka elävät ja tekevät työtä ruukkialueilla tai lähikylissä. Heidän kesänäyttelyihin tullaan tutustumaan läheltä ja kaukaa entistä suuremmin joukoin.
Nämä tuotannon ja toiminnan rakennemuutoksen ulkoilmamuseot ovat muuttuneet vaiheittain yhden yrityksen yhteisöistä moni-ilmeisiksi moniammatillisiksi erityisosaajien yhteisöiksi, joissa luodaan uusia tuotteita ja palveluja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti