torstaina, heinäkuuta 14, 2005

Ollin köyhimmät ritarit

Näin Ranskan kansallispäivänä, 14. heinäkuuta päätin räväyttää. Ensimmäinen tunkeutumiseni blogimaailmaan. Hyökkäsin sisään sellaisella intensiteetillä, että äänivalli murtui ja ihmisten korvat vuosivat vettä monen kilometrin säteellä. Jos kerta nyt olen sisällä, kuka minut täältä poistaisi? Tarraudun tähän tietoavaruuden nurkkaan kuin takiainen.

Miltä tuntuisi maksaa ostoksesi kaupassa ilman näkyvää kortin vispausta tai rahojen siirtelyä? Millaista olisi kävellä näyttelyssä ja saada tietoa taiteilijoiden luomuksista kännykkääsi tai kämmentietokoneeseesi pelkästään teoksia osoittamalla?


Olen työskennellyt keväästä asti sähköisen tunnistuksen parissa. Etsinyt tietoa asiasta, miettinyt löytyisikö maailmassa tarvetta järjestelmälle, jossa maksutapahtumat voisi hoitaa älykortilla, jonka ominaisuudet sallivat maksamisen ilman kassaa kortti taskussa.
Tarvitsisi vain valita ostoksensa kärryyn, työnnellä ne läpi portista, kuitata maksu nappia painamalla ja painua kotiin valmistamaan jumalaista maksalaatikkoa puolukkahillon kera. Kaikki tämä voi olla tulevaisuudessa mahdollista tekniikan kehittyessä. Jo nyt suuret vähittäiskauppa-alan yritykset ovat käynnistäneet pilottihankkeita, joissa tällaista tekniikkaa käytetään logistiikassa. Saa nähdä mitä seuraavat vuodet tuovat tullessaan. Täältä tähän.
Lähetä kommentti