Energia, Politiikka ja Biojalostusta
ENERGIA ON POLITIIKKAA
Venäjä vei Turkmenistanin kaasun EU:n ja Yhdysvaltojen nenän edestä. Toukokuun 2007 alussa tehty sopimus turvaa Venäjän energiamonopolin Kaspianmeren alueella. Venäjä on saamassa yhä voimakkaamman otteen Kaspianmeren kaasuvaroista, kun presidentti Vladimir Putin ilmoitti solmivansa sopimuksen kaasuputken rakentamisesta Turkmenistanin ja Kazakstanin kanssa.
Rakennettavan putken on määrä kuljettaa Turkmenistanin kaasua Kazakstanin läpi Venäjälle. Omien markkinoiden lisäksi Venäjä myy kaasua moninkertaisella hinnalla Euroopan markkinoille. EU on ollut huolissaan Venäjän mahtiasemasta Euroopan energiantuojana. Neljäsosa unionin alueen öljystä ja kaasusta tuodaan Venäjän kautta kulkevan putken läpi. Brysselissä ajatellaan, että nykyinen järjestelmä on liian herkkä häiriöille.
SUOMALAISIA VAIHTOEHTOJA ETSIMÄSSÄ
Millaisia vaihtoehtoja meillä on? Mitä tekee piskuinen Suomi? Voisimmeko tehdä tikusta asian ja ryhtyä keittämään tikkuviinaa, etanolia, tislaamaan biodieseliä ja jalostamaan puutamme bioreaktoreissa? Miten voimme vähentää omaa öljy- ja kaasuriippuvuuttamme? Ydinvoima ei ratkoa kaikkia ongelmia.
- Podcasta uusiutuvista luonnonvaroista YLE:n radiaattori (Mp3)
Energiaratkaisut ovat korkeitten investointikustannusten takia luonteeltaan strategisia ja pitkävaikutteisia. Poliitikot joutuvat puhumaan energia-asioista kieli keskellä suuta. Samarassa kokoontuvat EU-poliitikot yrittävät esiintyä maltillisesti ja Venäjää mollaamatta, jotta tulehtuneet suhteet eivät johtaisi Brysselin pelkäämiin häiriöihin.
Raakaöljyn hinta on perinteisesti määräytynyt, paitsi taloudellisen tilanteen ja raaka-aineen saatavuuden pohjalta, myös poliittisin perustein. Tällä hetkellä vaikuttaa vahvasti siltä, ja asiantuntijat ovat melko yksimielisiä siitä, että öljyn hinta tulee tulevaisuudessa jäämään verrattain korkealle tasolle.
Esimerkiksi Ruotsi on ennakoinut tilanteen kehittymistä energiarintamalla suosimalla polttoaine-etanolin ja biodieselin käyttöä liikenteessä ja kannustanut veroteknisin keinoin autokannan muuttamista näillä biopolttoaineilla toimivaksi.
Venäjän toimet energiasektorilla, USA ja Irakin sota, Turkmenistanin kaasua Kazakstanin ja Venäjän kautta Eurooppaan, Puolan, Viron ja Ukrainan kanssa käynnissä olevat kaasuputkikiistat. Pohdittavaa riittää.
BIODIESEL
Monissa maissa biodiesel on saatu kuluttajille kilpailukykyiseksi verohelpotuksin tai tukemalla tuotantolaitoksia. Myös Suomessa on toivottu biodieselille verohelpotuksia, jotta sen käyttö yleistyisi.
Nesteen, StoraEnson ja UPM:n mittavat hankkeet ovat nostamassa biodieseliä VTT:n ja KCL:n tutkimuskammioista arjen keskelle. Biodieselin tuotantokustannukset ovat kuitenkin vielä tuotantotekniikasta riippuen 1,5−5 -kertaisia verrattuna nykyisten fossiilisten polttoaineiden verottomiin hintoihin.
Kun tulevaisuudessa käyt asemalla täyttämässä autosi tankkia, ei tarjolla välttämättä olekaan vain bensaa ja dieseliä. Yksi vaihtoehdoista on biodiesel eli kasviöljyjen estereistä valmistettu polttoaine.
Peltobiodieseliä voi valmistaa myös itse tarkoitukseen sopivalla laitteistolla. Suomessakin on muutamia biodieselyrittäjiä, jotka myyvät valmistuslaitteistoja ja ajelevat ainakin osan vuodesta biodieselin voimalla.
Biodieseliä on valmistutettu kaupallisesti liikenteen polttoaineeksi lähinnä Yhdysvalloissa, Brasiliassa ja joissakin EU-maissa. Suomi haluaa mukaan puupohjaisella biodieselillä. Biodiesel soveltuu kaikkiin dieselmoottoreihin ja sitä voidaan käyttää polttoainekomponenttina tai polttoaineena sellaisenaan.
Myös suuret öljy-yhtiöt ovat kiinnostuneita biodieselin tuomista mahdollisuuksista. Neste Oyj ja ranskalainen Total S.A. ovat solmineet aiesopimuksen yhteisen biodieseltuotannon aloittamisesta. Biodieselin tuotannon on määrä alkaa vuonna 2008.
PELLOLTA DIESELIÄ TANKKIIN
Valtioneuvoston bioenergiaskenaariossa tarkastellaan sitä, miten EU-direktiivin vaatimus liikenteen biopolttoaineista vaikuttaisi pellonkäyttöömme, jos liikenteen biopolttoaine olisi tuotettu kotimaisesta raaka-aineesta. Direktiivi edellyttää, että vuoteen 2010 mennessä 5,75 % liikenteen polttoaineesta EU:n alueella tulee olla biopolttoaineita.
Työryhmän yleislinjaus on, että Suomessa on tällä hetkellä riittävästi peltoalaa teollisuuden raaka-ainetarpeiden turvaamiseen sekä pellon vaihtoehtoisten käyttömuotojen mahdollistamiseksi. Nykyisestä 2,2 miljoonasta peltohehtaarista voidaan tarvittaessa ottaa noin 500 000 hehtaaria peltobioenergiantuotantoon.
Maapallon öljyvarojen huvetessa biomassan merkitys korvaavana raaka-aineena kasvaa. Biomassan saatavuuden suhteen Suomi on erinomaisessa asemassa. Meillä on puuta, turvetta, teollisuuden sekä maa- ja metsätalouden jätettä ja sivutuotefraktioita. Öljy, kaasu ja energia ovat myös suurvaltapolitiikan pelivälineitä.
Tämä on vasta suuren muutoksen alkua. Jämtlannin maakunnassa, joka on uusiutuvan energian käytön mallialuetta, lämmitysenergiasta saadaan 60 % uusiutuvista lähteistä, ja tavoitteena on, että 100 % lämmitystarpeesta tuotettaisiin 3-4 vuoden kuluessa biopolttoaineiden avulla. Sekä Ruotsissa että Saksassa on verohuojennusten avulla tehty kannattavaksi siirtyminen biotekniseen ja ympäristöystävälliseen polttoainetalouteen.
BIOJALOSTAMOT
Suomalaisiin biojalostamoihin liittyvää kehitystyötä on tehty VTT:ssä jo pitkään. Puupohjaisesta biomassasta kaavailtiin 1970- ja 1980-luvuilla raaka-ainetta uudentyyppiselle kemiaan tai biotekniikkaan perustuvalle prosessiteollisuudelle.
1980-luvun loppupuolella metsäteollisuus joutui ympäristösuojelijoiden silmätikuksi selluteollisuuden valkaisussa käytettävän kloorin käytön takia. Uusia menetelmiä etsittiin esimerkiksi biotekniikasta. VTT kehitti yhteistyössä metsäteollisuuden tutkimuslaitoksen KCL:n kanssa entsymaattista valkaisua sekä puuhakkeen entsymaattista käsittelyä mekaanisen kuidutuksen tehostamiseksi.
METSÄTEOLLOSUUDEN KUJANJUOKSU
Metsäteollisuuden innostus biotekniikan käyttöön nousi ja laski nopeasti viime vuosikymmenellä. Kloorista eroon pääseminen onnistui myös ilman perinteiselle teollisuudelle hankalia entsyymejä. Euro on kuitenkin kova konsultti metsäteollisuudessakin. Paperiteollisuudelle 2000-luku on ollut laskevien paperin hintojen ja sitä myötä kannattavuuden rajun heikentymisen aikaa.
Biojalostamoiden rakentaminen kiinnostaa teollisuutta. Metson pääjohtaja on ilmoittanut kiinnostuksestaan. Ympäristöliiketoiminnan ideologisena vauhdittajana on mm. Al Goren kiistelty ”diaesitys” ilmastonmuutoksesta, joka herättelee ihmisiä uuteen ajatteluun ja kiivaaseen keskusteluun. Metsäalaa lähellä olevat yritykset näkevät biojalostamoissa busineksen mahdollisuuden.
Nyt alan on pakko miettiä kehitysasioita aikaisempaa laajemmin. Metsäteollisuudelta löytyy isojen biomassamäärien käsittelyyn runsaasti logistista osaamista. Nyt tarvitaan lisäksi halua ja osaamista kehittää vanhojen tehtaiden kylkeen tai lähelle uudentyyppistä tuotantoa. Sellaista, josta joku haluaa maksaakin. Ainakin näiden yritysten liikkeitä kannattaa seurata.
- UPM
- StoraEnso
- Metso
- Wärtsilä
- Ponsse
- Timberjack
- Smurfit ?
- International Paper
- Dow Chemicals
- Neste
- Total
- Willie Nelson
- Jne.
Sellu- ja paperiteollisuuden näkökulmasta uudentyyppinen biomassan käyttö on kilpailevaa raaka-aineen käyttöä paperikuidun valmistamisen rinnalla. Pelkona on esimerkiksi, että uudentyyppinen teollisuus alkaa maksaa raaka-aineesta enemmän kuin metsäteollisuus ja ajaa näin heikosti kannattavan alan yhä syvempään ahdinkoon.
- Biojalostamot eivät saa kannibalisoida nykyistä toimintaa
- Korjuuteknologian ja logistiikan haasteet
- Biojalostamoiden uudet tuotteet ratkaisevat
- Professori Liisa Viikari, Helsingin yliopisto, vastuualueena biotuotannon jalostusketjut
- Paperinjalostukseen käytetään puun arvokkaat kuidut
- Bioteknisiä konsteja, entsyymejä ja mikrobeja käsitteellisessä jalostamossa
- Sellutehdas on biojalostamo, joka tuottaa kuitua, energia jne.
- Tulevaisuudessa halutaan laajentaa tuotespektriä
- Tämä on metsäteollisuuden biotekniikan uusi alue
- Alalle kaivataan uusia yrityksiä, koska metsäteollisuus on hyvin keskittynyttä
- Kemianteollisuuden muut kuviot on karsittu metsäteollisuudesta pois
- Raaka-aine on biologinen ja on uusia välineitä
- Teknologioiden yhdistämistä ja bioteknisten välineiden käyttäminen
MITÄ MIELTÄ TUTKIJAT OVAT?
Puu on arvokasta raaka-ainetta, josta kannattaa käyttää hyödyksi kaikki sen eri ainesosat, selluloosa, hemiselluloosat, ligniini ja uuteaineet. Näistä puun arvoaineista voidaan - ainakin periaatteessa - valmistaa paitsi paperia niin myös niitä kemikaaleja, joita nyt valmistetaan raakaöljystä lähtien.
- Liima
- Polymeerejä
- Biojalostamo oli suosittu tutkimuskohde 50-luvulla ja ennen sitä
- Metsäteollisuus on konsentroitunut paperinvalmistamiseen
- Polttaminen on yksinkertaisinta
- Otetaan muu arvo käyttöön
- Käytetäänkö entsyymejä, mikrobeja, mikro-organismeja
- Tarjoaako biotekniikka uusia bioteknisiä välineitä
- Mitä uutta voidaan tehdä bioteknisin keinoin?
- Käytetään prosessitekniikoiden yhdistelmiä
- Voidaan aikaansaada spesifisiä reaktiotuotteita
- Sokeripohjaisia (sugar based platforms)
Haastateltavana (mp3) on professori Liisa Viikari Helsingin yliopistosta. Solut liikkuvat solukalvosta ulospäin suuntautuvien ulokkeiden avulla. Näiden ulokkeiden muodostumisessa ja solun liikkumisessa on tarpeen vastikään julkaistun suomalaistutkimuksen mukaan MIM-merkkinen proteiini. Mekanismista kertoo tutkimuksen tekijä, tohtoriopiskelija Pieta Mattila Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.
- Ensimmäisen energiakriisin jälkeen käynnistyi biojalostamotutkimusbuumi
- Energian hinta on keskeinen driveri
- Valtavan iso maailmanlaajuinen buumi on käynnistynyt
- Käytössä on entistä parempia työkaluja kilpailukykyisten prosessien ja tuotteiden kehittämiseen
- Rajattomia mahdollisuuksia biopohjaisten tuotteiden valmistukseen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti