keskiviikkona, marraskuuta 21, 2007

Bio-pohjainen talous 2012

Taapertaessamme kohti biomassavetoista yhteiskuntamallia ihmisen tuskin on viisasta jättää helposti ja hallitusti hyödynnettävissä olevia metsävaroja vajavaisesti hyödynnetyiksi.

Suomessa on maan ja varsinkin kansan kokoon (5 miljoonaa) nähden varsin runsaasti tällaisia metsävaroja. Keskeisten toimijoiden halusta ja kyvystä hoitaa näitä metsiä kestävällä tavalla on jo vahvaa näyttöä, ja työ jatkuu.

Uusia konsepteja kehitellään, pilotteja rakennetaan, työtä tehdään monissa pajoissa verhojen takana suojassa suuremmalta julkisuudelta. Suomen metsävarojen taitavalla, määrätietoisella, täysimääräisellä hyödyntämisellä on paitsi kansallinen, myös globaali tilaus.

Metsällä ja puulla on suuri ja monipuolinen arvopotentiaali. Puun arvopotentiaali ulottuu puun elintoimintojen arvosta sen makro- ja mikrorakenteiden arvoon, ja edelleen puuaineksen kemikaali- ja energia-arvoon.

Tarkastelemme omassa Think Tankissamme puun, jätteiden ja biomassan arvoa bioteknologian ja mikrobiologian näkökulmasta. Miten jalostaisimme puuta niin, että saisimme siitä huomattavasti suuremman lisäarvon?

Metsäteollisuuden käytössä on monipuolinen teknologiaportfolio lisäarvon tuottamiseksi biomassasta ja biomassaan. Mutta emme suinkaan ole ottaneet käyttöön kaikkia tarjolla olevia resursseja. Tutkittua tietoa, oivallisia työkaluja ja loistavia lähestymistapoja ei ole vielä huomattu.

Suomi on maailman johtava maa metsäteollisuuden teknologioissa. Perusbusineksen tekijät hiihtävät tuttuja latuja, innovaatioista puhutaan, mutta koko palettia ei vielä osata käyttää. Alan jähmeys ja suuruus estää kokeiluja. Pilotit maksavat miljoonia.

Voidaanko kokeita suorittaa halvemmin menetelmin? Millaisia mahdollisuuksia tarjoavat simulointi ja mikromittakaavan tieteelliset lähestymistavat?

Suomen metsäklusterilla on sellaisia vahvuuksia, joiden varaan voi rakentaa myös maan metsäteollisuuden tulevaisuutta – mutta ei tietenkään aivan samoin keinoin ja toimintatavoin kuin silloin, kun tämän teollisuuden nykyinen vahvuus määrätietoisin toimenpitein rakennettiin viime vuosisadan jälkipuoliskolla.
  1. Konepajateknologia
  2. Paperikoneiden rakentaminen
  3. Saha- ja sellukoneet
  4. Mekaaninen korjuu
  5. Prosessien automatisointi
  6. Mittausmenetelmien kehittäminen
Metsätalouden ja teollisuuden puuhuollon voimaperäisellä kehittämisellä erityisesti -50, -60 ja -70 luvuilla oli tässä aivan keskeinen merkitys. Sillä metsätalouden infrastruktuurilla ja osaamisella, joka tuolloin Suomeen luotiin, on merkittävä arvo myös metsäteollisuudelle vielä tulevaisuudessakin.
  1. Raaka-aineen käytön uudelleenarviointi
  2. Mitä muuta voimme tehdä?
  3. Mitä voimme lisätä?
  4. Miten voimme yksinkertaistaa prosesseja?
  5. Energiakustannusten nousu avaa uusia portteja

Lähetä kommentti