maanantaina, marraskuuta 12, 2007

Metsäteollisuuden Innovaatiot

Metsäteollisuuden innovaatiot

Maanantai, Marraskuu 12, 2007 15.50 | Helge V. Keitel | Merkinnät, Trenditehdas, Bioenergia, Metsäteollisuus, Biojalostamot

Voikkaalla, Kemijärvellä, Summassa koneet pysäytetään ja silti Internet, sosiaalinen media, blogit ja uusi media vain lisäävät painotuotteiden kulutuksen laskupainetta. Suomalaiset metsäjätit reagoivat sähköisten medioiden maailmanlaajuisen vaikutuksen kymmenen vuoden viiveellä.

Toisaalta, paperi- ja kartonkikoneet ovat tahkonneet kansantaloudellemme rahaa pidempään kuin vaikkapa Amerikassa. Sikäläiset luopuivat kapasiteettinsa uudistamisesta aikoja sitten. Suomalaiset ovat pärjänneet näihin päiviin kohtuullisesti uudella konekannallaan.

Mutta nyt markkinatilanne pakottaa muutokseen. Paperin kulutuksen kasvu on kaukana etelässä ja Aasiassa. Kiinasta on kehittynyt maailman suurin paperin valmistaja. Amerikan kapitalistit ovat antaneet konekantansa heiketä. Kannattamattomasta tuotannosta on siellä luovuttu meitä aikaisemmin.

Suomalaisten metsäjättien sisukkuuden ansioksi voidaan laskea, että kapasiteettia on Euroopassa nostettu, vaikka kulutustrendit ovat osoittaneet toiseen suuntaan. Nyt koneemme sijaitsevat markkinoiden kasvun kannalta hankalissa paikoissa. Siksi paineita kohdistuu kaikkiin sisämaassa toimiviin sellu- ja paperitehtaisiin.

Meillä paperia ja kartonkia tuotetaan 90 paperikoneen voimalla. Muutaman vuoden kuluessa koneiden määrä vähenee reippaasti. Moni paikkakunta joutuu kokemaan ”ensot”, kun tuotantoa siirretään suurimpiin ja moderneimpiin yksiköihin.

Kymmenisen teollisuuspaikkakuntaa joutunee valmistautumaan nykyistä synkempään tulevaisuuteen, jos jäljelle jäävät vain rannikon uusimmat tehtaat, jonne raaka-ainetta voidaan tuoda myös ulkomailta.

UPM:n erikoinen hinnanlasku iski koko alaan

Suomalaiset metsäyhtiöt menettävät tänä vuonna aikakauslehtipaperissa raivonneen hintakilpailun takia ehkä jopa 400 miljoonaa euroa myyntituloja, kertoo Kauppalehti.

Stora Enson pomo uhkui halua nostaa paperin hintoja. Mediatalot eivät kuitenkaan siirrä katteitaan suomalaisille valmistajille hyvää hyvyyttään. Ylituotannon kapasiteettia joudutaan edelleen vähentämään. Norske Skog ilmoitti viime viikolla aikeestaan sulkea kaksi paperikonetta. Talkoisiin tarvitaan edelleen muita valmistajia.

Hyvät eväät hinnankorotuksiin

Päällystetyn aikakauslehtipaperin - eli lwc:n ja mwc:n - kysyntä on kasvanut Euroopassa tämän vuoden tammi-syyskuussa 3,6 prosenttia 5,8 miljoonaan tonniin. Sc-paperin kysyntä puolestaan on kohonnut Cepiprintin tilastojen mukaan peräti 4,4 prosenttia 2,9 miljoonaan tonniin.

Näin kerrotaan Kauppalehdessä. Hyvä niin, katsotaan, miten tämä vaikuttaa. Vahva euro imee myös kiinalaisia että amerikkalaisia Eurooppaan. Toivotan, toivotaan…

Kemijärven-tehtaan myymiselle löytyy kannatusta eduskunnassa

Kemijärven sellutehtaan myyminen saa vahvaa kannatusta eduskuntaryhmien johtajilta. Tällä keskustelulla kerätään poliittisia pisteitä, koska tilalle on saatava jotain muuta; uutta ja innovatiivista.

Sellupohjaisen biojalostamon sijoittaminen Kemijärvellä ehkä sopisi kuvaan, koska siellä voisimme keitellä uusia keittoja suojassa julkisuudelta. Eurooppalaiset autofirmat testaavat uusien autojen kylmäkestävyyttä ja talviajettavuutta Lapissa.

Vanhan tutun paluu

Uutisblogi: Tämä syksyhän on selvästi retroaikaa. Vanhat kummitukset tunkevat ovesta sisään ja alkavat häiritä iloista elämänmenoa.

Tarkoittaako Uutisblogi 90-luvun alun paluutta? Metsäteollisuuden kriisi, kiinteistöjen arvon aleneminen, kansalaisten ylivelkaantuminen, kasvuyritysten vähäisyys ennakoi 90-luvun alun toistumista. Pitkää nousukautta on jatkunut kolmetoista vuotta. Jaksammeko vielä pinnistellä eteenpäin? Riittääkö voimaa rakennemuutoksen tekemiseen?

Metsä-Botnian sellutehdas sai odotetun käynnistysluvan

Uruguayn viranomaiset antoivat perjantaina lopulta käynnistysluvan Metsä-Botnian Uruguayssa sijaitsevalle sellutehtaalle.

Tämä on suomalaisten suurin ulkomainen investointi ennen Nokian Navteq ostoa. Suunta on selvä. Sinne mennään, missä puuta on paljon, työ maksaa vähemmän ja raaka-aineen edullisuus jättää vielä jotain viivan alle.

Kiinaan ja Intiaan pitäisi siirtää paperikonekantaa. Venäjän kanssa päästään ehkä sopimukseen, jos siirrämme muutaman tehtaan rajan toiselle puolelle.

Muutosvoimaa tarvitaan

Muutospaineet iskevät meihin voimalla, mutta jos emme toimi ajoissa, edessä on vain entistä rajumpien muutosten tarve. Mutta löytyykö riittävästi päättäväisyyttä uuden rakentamiseen? Suomi elää metsästä tulevaisuudessakin, jos vain siirrymme uusien tuotteiden valmistukseen.

Mahdollisuuksia on, mutta pystyykö metsäklusteri samanaikaisesti saneeraamaan, muuttamaan rakennettaan ja luomaan uutta?

Kolmella eri suuntiin laukkaavilla hevosilla ratsastaminen vaatii sirkustaiteilijan taitoja. Miten temppu tehdään putoamatta areenan sahanpuruihin?

Lähetä kommentti