maanantaina, joulukuuta 17, 2007

Biojalostamo Kemijärvelle mahdollinen

- Muuten Hesarissa 14.12. puolestaan oli pääkirjoitusta myöten pohdittu Kemijärven tehtaan mahdollista muuttamista biojalostamoksi, viestittää Elias Tampereen tapaamisemme jälkeen.

Tämä pohjautuu samassa lehdessä 12.12. julkaistuun Helgen havaitsemaan artikkeliin asiasta, jossa siteerataan Sellutekniikan emeritusprofessoria, Ahlstromin hallituksen pitkäaikaista puheenjohtajaa Johan Gullichsenia.

Hän pitää suunnitelmia "mielenkiintoisina ja teknisesti mahdollisina". Tuotantomalleja on kehitetty Otaniemessä professori Olli Dahlin johdolla, tavoitteena bioetanolin ja biodieselin valmistus.

Jälkimmäisen tuottaminen metsänkorjuutähteistä ei ole ongelmatonta, ja tekniikan kehitystyö on Neste Oilin ja Stora Enson johdolla meneillään Varkaudessa.

- Meillä olisi näkymät vielä paljon parempaan ja tuottavampaan teknologiaan. Tähän tarvitsisimme sen turvallisen, vuorovaikutteisen toimintaympäristön ja riittävät resurssit, kuten on ollut puhetta, Elias jatkaa.

Pääkirjoituksessa todetaan myös: "Ilman panostusta ja riskinottoa ei synny uutta teknologiaa, ja jos tällaisilla investoinneilla voidaan estää yhden alueen vajoaminen taloudelliseen ahdinkoon, Kemijärven kehittämisen mahdollisuudet tulee vielä perusteellisesti selvittää".

- Sama pätee soveltaen myös muihin vastaaviin tapauksiin, kuten esimerkiksi Lielahdessa...

Edelleen ko. Hesarista: "Tekes on juuri aloittanut yli sadan miljoonan euron teknologiaohjelman, jonka tavoitteena on kehittää `kansallisiin vahvuustekijöihin perustuvia ja biojalostamoihin sekä yleensä biomassa jalostukseen liittyviä innovatiivisia teknologioita'. Juuri tällaisia, metsävarojen monipuolista käyttöä edistäviä investointeja tulisi Suomessa nyt tehdä, kun energian ja energian raaka-aineiden hinnat nousevat ja ilmastopolitiikan vaatimukset kiristyvät."

- Mutta, onko Tekes tässä asiassa myöhässä? Nämä teknologiat pitäisi jo olla lähes valmiina. USA:ssa ja Ruotsissa ym. ollaan nyt paljon pitemmällä prosessibiotekniikan kehittämisessä.

Teknologispoliittisessa rahoituksessa on EH:n mukaan 20 vuotta laiminlyöty mikrobifysiologian ja bioreaktorisuunnittelun tarpeita. "Kehityshankkeita ei ole ollut, eikä mikrobeja ole lähestytty monipuolisina toimivina yksikköinä, valtavana biokatalyyttisenä resurssina, jonka ne oikeasti muodostavat."

- Näiden alojen osaajia ei ole koulutettu. Paukut on käytetty lähinnä DNA-teknologian kehittämiseen, usein aloilla, joissa se ei suoranaisesti ole voinut hyödyttää suomalaista elinkeinoelämää. Meillä on kuitenkin mahdollista kuroa etumatkaa kiinni todellisten innovaatioiden avulla, Elias toteaa.

Tässä omassa hankkeessamme voimme osaamisen, innovaatioiden ja yhteistyön avulla rakenttaa uutta teknologiaa, koulutusta ja kulttuuria. Pitää vain välttää ne karikot, jotka kiihkeä tilanne ja uusien isojenkin toimijoiden säntääminen alalle voi aiheuttaa.

- Tässä tarvitsemme ydinjoukon tiimityötä. Tampereen tapaamisemme auttoivat merkittävästi hahmottamaan tilannetta eteenpäin, ja vahvistivat sitä näkemystä, joka on jo pitkään ollut muotoutumassa.

Laitan tähän Pekka K:n kommentin. "Suomen sijoittajamarkkinoista olen Erkki Liikasen kanssa aika pitkälti samaa mieltä: USAssa kun keksijä avaa autotallin oven, sisään pyrähtää sijoittajalauma. Oulussa autotallin oven takana odottaa jää ja lumi."

Tämän voi laajentaa koskemaan lukuisia paikkakuntia maassamme, jossa innovaatioista puhutaan ja kirjoitetaan ahkerasti, mutta niiden rahoitus on kiven takana.


Lähetä kommentti