perjantaina, tammikuuta 18, 2008

Energituotannon suurremnontti

"Kolmannes Suomen voimalaitoksista vanhenee käsiin", kirjoittaa Tekniikka & Talous verkkojulkaisussaan.

Suomella on edessään hankalia voimalaitospäätöksiä lähivuosina. Tarvetta on usealle uudelle suurvoimalalle, sillä iso osa nykyisistä voimalaitoksista ajetaan alas. Vuoteen 2020 mennessä käytöstä poistuu lähes 4 gigawattia (4 000 megawattia) sähköntuotantokapasiteettia.

Poistuva määrä on melkoinen, sillä voimalaitoskapasiteettia Suomessa on 13 gigawattia. Huippukulutuksen aikaan käytössä on 15 gigawattia.

Osa voimalaitoksista tulee yksinkertaisesti teknisen ikänsä päähän. Päästömääräykset kiristyvät, eikä vanhoja laitoksia kannata välttämättä modernisoida. Varaosien saantikaan ei ole varmaa 60–70-luvuilla valmistuneisiin laitoksiin.

Ensin liipaisimella ovat vanhimmat, 1960–70-luvuilla rakennetut hiili-, kaasu- ja lauhdevoimalat. Niitä käytetään vain vara- ja huippukulutuksen aikana. Seuraavaksi suljettavien listalla ovat vähän nuoremmat hiilivoimalat, joiden automaatiota ja päästötekniikkaa on parina viime vuotena uusittu kymmenillä miljoonilla euroilla.

”Suomi oli vuosikymmeniä yliomavarainen energiantuotannossaan, mutta nykyiseen tilanteeseen emme ole varautuneet riittävästi.”

Kun päästömääräykset kiristyvät, niidenkin päivät ovat luetut viimeistään 2020 paikkeilla. Myös päästöoikeuskauppa voi kiihdyttää sulkemisaikatauluja.

  • Pelkästään PVO:lta 700 megawattia pois

Voimantuottajat Fortum ja PVO, jotka hallitsevat sähköntuotantoa Suomessa, eivät halua nimetä suljettavia laitoksia kilpailutilanteeseen vedoten.

PVO:n julkaisuista voi kuitenkin lukea, että yhtiön vanhimpia öljyllä ja kaasulla käyviä, 70-luvulla ja 80-luvun alussa valmistuneita lauhdelaitoksia on Mussalossa Kotkassa kaksi, Kristiinankaupungissa ja Vaasassa kummassakin yksi.

Ne saavat toimia vanhalla rikin- ja typenpoistotekniikalla enintään 20 000 tuntia vuoteen 2016 saakka, mutta muutamat niistä ovat purkukunnossa ehkä jo 2010-luvun alussa. Niiden mukana poistuu lähes 700 megawattia tuotantoa.

Myös muutamilla Fortumin hiilivoimaloilla on edessään isoja investointeja, jos yhtiö aikoo jatkaa niiden käyttöä. Kaikkiaan 20 000 tunnin kerhoon kuuluu 21 laitosta Suomessa. Aikamäärä vastaa noin 2 vuoden ja 3 kuukauden yhtämittaista toimintaa.

Kuudes ydinvoimala ei riitä, hiili antaa säätövaraa

Poistuvaa kapasiteettia korvaamaan tarvitaan useita uusia suuria voimalaitoksia. ”Suomi oli vuosikymmeniä yliomavarainen energiantuotannossaan, mutta nykyiseen tilanteeseen emme ole varautuneet riittävästi”, johtaja Jari Niemelä PVO:sta sanoo.

Kesällä 2011 valmistuvaksi lupailtu Olkiluoto 3 korvaa poistuvaa voimantuotantoa osittain. Kokonaisuudessaan ei lakkautettavaa kapasiteettia korvaisi edes toinen 1 600 megawatin ydinreaktori.

Päätökset uusista voimaloista tekevät voimayhtiöt, mutta luvat niiden rakentamiseen myöntävät poliitikot ja viranomaiset. Edessä on jälleen kerran poliittinen kamppailu uudesta ydinvoimalasta.

Todennäköistä on, että Suomeen rakennetaan myös uusia isoja, 750 megawatin hiilivoimaloita ilmastonmuutoksesta huolimatta.

”PVO rakentaa tulevaisuudessa mahdollisimman vähän hiilen varaan. Hiili on kuitenkin säätävää tuotantokapasiteettia, eikä siitä päästä Suomessa eroon. Vesivoimaa ei voi rakentaa lisää ja tuulivoimakin tarvitsee varavoimaa”, Niemelä sanoo.

Biovoimaloiden rakentamista rajoittaa polttoaineen saanti. PVO:lla on käynnissä kymmenisen biovoimalahanketta, joiden yhteisteho on 200 megawattia. Aiemmin yhtiö on rakentanut 620 megawatin verran biovoimaloita.

Aikataulut paukkuvat, kun Keski-Eurooppa palaa hiileen

Voimalaprojektit ovat pitkän tähtäimen puuhaa. Jos voimayhtiö päättää rakentaa uuden kivihiilivoimalan tänä tai ensi vuonna, voimala olisi käytössä 2014–2015. Lämpövoimala maksaa 1–1,5 miljardia euroa.

Rakentamisaikataulujen arvellaan jo nyt venyvän, koska laitostoimittajilla on pulaa kapasiteetista. Syy on, että myös Saksassa ja Iso-Britanniassa on suunnitteilla kymmeniä voimaloita.

Nekin aikovat korvata vanhenevaa tuotantoaan hiilivoimalla. Saksalaisyhtiöt rakentavat 10 000 megawatin verran uusia kivi- ja ruskohiilivoimaloita 2012 mennessä. Suunnitelmissa on ainakin yhdeksän voimalaa Handelsblatt-lehden mukaan.

Saksassa energiayhtiöt ovat kaavailleet jopa 30 gigawattia uutta hiilivoimaa, mutta ympäristöjärjestöjen vastustuksen ja kalliiden päästöoikeuksien vuoksi suurin osa suunnitelmista on pantu jäihin.

Myös Ison-Britannian hallitus on myöntämässä lupia kahdeksalle uudelle hiilivoimalalle. Ne tuottavat sähköä verkkoon vuoteen 2017 mennessä. Isossa-Britanniassa ei ole rakennettu uusia hiilivoimaloita 30 vuoteen.

Milloin kasvu tasaantuu?

PVO suunnittelee jo poistuvan kapasiteetin tilalle sekä uutta perusvoima- että monipolttovoimalaitosta, joihin molempiin tulisi ainakin mahdollisuus ottaa käyttöön hiilidioksidin talteenottolaitos. Ne voisivat valmistua 2015–16 jonnekin Suomen rannikolle.

Energiateollisuus ry:ssä uskotaan, että Suomi tarvitsee vuonna 2020 peräti 18 gigawatin verran voimantuotantoa.

Metsäyhtiöiden uusi sulkemislinja panee tosin epäilemään, tarvitseeko Suomi sittenkään sähköä aina vain enemmän. ”Kasvu voi tasaantua, mutta kulutus tuskin kääntyy laskuun. Sitä varten pitäisi Suomesta poistua merkittävä määrä raskasta teollisuutta, ja sitähän ei kukaan halua”, Niemelä sanoo.

”Vaikka sellutehtaita menisi kiinni, ongelma ei poistu, sillä niiden mukana poistuu myös niiden omaa voimantuotantoa”, hän väittää.

Aiemmin verkkopalvelussa
  1. Hanasaaren voimala puretaan pikaisesti [11.01.2007] »
  2. Kivihiili pelastaa paukkupakkasilla [27.11.2003] »
  3. Areva-Siemens: Olkiluoto 3 valmistuu kesällä 2011 [28.12.2007] »
  4. Energiankulutus kasvaa vääjäämättä [11.10.2007] »
  5. Helsingin Energia luottaa fossiilisiin polttoaineisiin [30.08.2007] »
  6. Paine muutoksiin kasvaa Helsingin Energiassa [30.08.2007] »
  7. Hiilivoima pysyy Saksan sähkön perustana [16.10.2007] »
Lähetä kommentti