Kemijärvelle Liukosellua?
Sellu- ja ympäristötekniikan professori Olli Dahlin mielestä Suomesta ei kannata lopettaa sellutehtaita, koska ne tuottavat sellun lisäksi myös energiaa. Kemijärven tehdas olisi sopiva yksikkö tutkimuksen käyttöön. Uusia asioita voitaisiin tutkia tehdasmittakaavassa. Ei riitä, että testejä tehdään pelkästään koeputkissa, pienissä putkissa ja purtiloissa.
Kemijärven tehtaalla voitaisiin tehdä koeajoja, mikä olisi ainutlaatuista.
Laboratoriotutkimuksista saadaan vain suuntaa-antavaa tietoa. Jos Suomi haluaa edetä maailman ykköseksi metsäpohjaisten biokemikaalien tuottajana, olisi meillä pakko olla paikka, jossa uusia ideoita ja innovatiivisia prosessiratkaisuja voitaisiin testata.
Professori Olli Dahl Teknillisestä Korkeakoulusta on yksi niistä asiantuntijoista, joka näkee Liukosellun tuotannon Kemijärvellä mahdollisena. Hän perää lopettamispäätöksen yhteyttä myös uusiutuvaan energian tuotantoon.
Biojalostamoksi muuttamista ehdotti joulukuussa 2007 emeritusprofessori Johan Gullichsen, Ahlström yhtymän entinen hallituksen puheenjohtaja.
The Millenium Prize Varapuheenjohtaja Johan Gullichsen on emeritus professori Teknillisessä korkeakoulussa, Ahlström Oyj:n hallituksen puheenjohtaja sekä innovatiivinen paperinvalmistusprosessien konsultointiin erikoistunut yrittäjä. Hänet onkin palkittu Wallenberg-palkinnolla paperinjalostuksen eteen tekemästään kehitystyöstä.
Kemijärven sellutehdasta puolustavan massaliikkeen mielestä Kemijärven sellutehtaalla olisi mahdollista tuottaa monipuolista tuotevalikoimaa:
- Kemijärvellä on yksi todellinen mahdollisuus lisätä bioenergian tuotantoa ja hyödyntämistä.
- Kemijärven sellutehtaan sulkeminen vähentää sähkön kulutusta 140 gigawattituntia vuodessa.
- Kemijärven tehtaan energiatase on omavarainen ja se pystyy myymään energiaa 50 gigawattituntia vuodessa.
- Kemijärvi tuottaa biosähköä yli oman tarpeensa niin, että se riittää 1400 - 1950 normaalikokoisen suorasähköllä lämmitettävän omakotitalon tarpeisiin.
- Biojalostamo
- Liukosellu
- Täysmittakaavan laboratorio
Professori Dahlin mielestä Kemijärven sellutehdasta ei pitäisi vielä romuttaa. Tuotannon suunnan Dahl muuttaisi paperisellusta liukoselluksi, josta valmistetaan tekstiilejä. Liukosellusta voidaan valmistaa muun muassa kehruukuituja.
Liukosellusta tehdään hygieniatuotteita terveydenhuollon käyttöön sekä patjojen täytettä. Markkinoiden arvioidaan kasvavan 5 - 10 prosenttia vuodessa.
Dahl arvioi, että pienen tehtaan tuotanto menisi heti kaupaksi. Uusi tuotantosuunta antaisi tehtaalle selkärangan. Lisäksi liukoselluloosaa tehtäessä saadaan erilaisia biopohjaisia kemikaaleja, tärpätin ja mäntyöljyn lisäksi liikennepolttoaineeksi käyvää etanolia ja makeutusaineita, kuten ksylitolia.
Professori on myös miettinyt lappilaisen pienpuun käytön kohtaloa. Kemijärven rautatie on huonossa kunnossa ja tämän takia puun siirtäminen Lapista Kemin ja Oulun tehtaille johtaa räjähdysmäiseen rekkaralliin Lapin teillä.
Liukoselluvaihtoehdossa Lapin harvennusmetsät saataisiin täysimääräisesti käyttöön. Kun metsää kaadetaan, jää metsätähdettä, josta voidaan jalostaa biodieseliä. Se on potentiaalinen tuote metsätähteistä tämänhetkisen tiedon valossa.
Biodiesellaitos nousisi Dahlin visiossa sellutehtaan kupeeseen. Biodieselillä ja sellulla ei ole suoranaista yhteyttä, mutta yhteistä logistiikka olisi luonteva käyttää, kun kumpikin voisi hyödyntää raaka-aineena saman puun eri osia.
Ansioituneet professorit näkevät kvartaalitalousmiehiä paremmin, mitä Suomen metsäteollisuuden kehittämiseksi pitäisi tehdä pitkällä tähtäyksellä. Kemijärven tehdas ei tietenkään ole ainut vaihtoehto tässä esitetyille liikeideoille. Haluan vain todeta, että massaliikkeen kannanotot eivät ole pelkästään hurmoksellista aluepolitiikkaa ja / tai tuulesta temmattujen ideoiden keskustelufoorumi.
Ehkä tulemme näkemään Command Control tyyppisen päätöksenteon muutoksen myös vahvaa johtamista ihannoivassa Suomessa. “User Generated Desgin & Product Development” on arkea monilla innovatiivisilla aloilla. Tekeekö tämä trendi tuloaan patavanhoilliseen metsäteollisuuteen.
Saapas nähdä, miten kauan massaliike jaksaa kamppailla? Keskustelupalstoilla massaliikkeen intohimoinen toiminta saa huutia. Etelä-Pohjoinen asetelma on valmiina, eikä sanoja säästellä:
“Koko massaliikkeen aiheuttama kohu on mennyt jo mauttomuuksiin. Omalta osalta viimeisetkin sympatiat kemijärveläisiä kohtaan alkavat hävitä. Kitinä on kovaa, mikään ei saa muuttua vaan sellua pitää keittää, kannattavuus ei ole merkittävä asia keskustelussa kun omaa etua ajetaan muista välittämättä. Jos todella haluatte sen sellutehtaan niin rakentakaa. SE omistaa nykyisen laitoksen ja se tekee sillä mitä haluaa. Vaikka tehdas on paikkakunnalla se ei ole sosialisoitavissa paikkakuntalaisille”, kirjoittaa Ilta-Sanomat keskustelussa KooMikko.
Massaliikkeen puheiden takana on myös vankkaa osaamista, mutta “häväistyskirjeet” ja tempaukset ovat myös syöneet uskottavuutta. Onneksi keskustelu jatkuu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti