keskiviikkona, tammikuuta 16, 2008

Suomesta Ydinvoimaparatiisi

"Suomi kulkee omia sähköteitään", kirjoittaa Jukka Lukkari, Tekniikka ja Talous, 16.01.2008. Ruotsinpyhtään kunta suhtautuu varovaisen myönteisesti Fennovoiman tahtoon Rakentaa ydinvoimalaitos kunnan alueelle. Loviisa varautuu siihen, että Fortum rakentaa alueelleen uuden ydinvoimalaitoksen

Onko sähkön kulutuksen aina vain pakko kasvaa? On, uskoo virallinen Suomi. Niin teollisuuden kuin ministeriöidenkin kulutusennusteet perustuvat siihen, että takavuosien kulutuskäyriä jatketaan liki samoilla kulmakertoimilla eteenpäin. Toisenkinaisiin näkemyksiin on perusteita. "Naapurimaissa Ruotsissa ja Norjassa sähkön kulutus on pysynyt koko vuosikymmenen paikallaan."

TEOLLISUUDEN ENNUSTEET

Teollisuuden tuorein ennuste arvioi, että sähköä kuluu vuonna 2020 Suomessa 106 terawattituntia, kun viime vuonna sitä kului noin 90 terawattituntia. Vuosikulutuksen kasvu, 16 terawattituntia, on suurempi kuin Olkiluotoon nousevan ydinvoimalan vuosituotanto.

Helge: Uutta kapasiteettia tarvitaan?

Ruotsissa sähköä on kulunut koko 2000-luvun noin 145 terawattituntia vuodessa. Viime vuoden kulutuslukemat eivät ole Ruotsissakaan valmistuneet, mutta tammi–marraskuun tilastot kertovat kulutuksen laskeneen edellisvuodesta prosentin verran.

Helge: Suhteessa väkilukuun käytämme paljon enemmän sähköä kuin Ruotsi.

Norjassa kulutus on hieman kasvanut, mutta silti sähköä ei maassa kulu enempää kuin vuonna 2000. Niin Norjassa kuin Ruotsissakin kansantuote on kasvanut viime vuosina vauhdikkaasti, joten perinteinen kytkös elintason ja sähkönkulutuksen välillä näyttää katkenneen.

Helge: Talouskasvuko meillä selittää sähkön kulutuksen kasvun?

Suomessa koko viime vuoden lopulliset kulutuslukemat selviävät kohtapuoliin. 11 kuukauden perusteella tiedetään jo, että kulutus jäi edellisvuoden lukemiin. Osaltaan tähän vaikutti poikkeuksellisen lämmin sää.

Suomi ei ole Ruotsi

”Elintason noustessa halutaan asua väljemmin, mikä nostaa sähkön kulutusta.” Johtaja Jukka Leskelä Energiateollisuus ry:stä muistuttaa, että sähkön kulutuskehitystä Suomessa ei voi arvioida katsomalla Ruotsiin.

”Ruotsissa toisin kuin Suomessa kotitalouksien sähkönkulutus on jo kyllästymispisteessä. Suomessa esimerkiksi asumisväljyys on kaukana Ruotsista. Elintason noustessa halutaan asua väljemmin, mikä nostaa sähkön kulutusta.”

Helge: Meillä on rakennettu vilkkaasti.

”Suomessa myös teollisuuden rakenne on erilainen. Täällä tehdään enemmän mekaanisia massoja.”

Helge: UPM etunenässä. Totta tuokin, ruotsalaiset tuottavat enemmän sellua rannikoillaan olevissa tehtaissaan.

Suomessa teollisuus syö kaikesta sähköstä selvästi yli puolet, kun Ruotsissa ja Norjassa osuus on vain 40 prosenttia.

Helge: Sopii taudinkuvaan.

Sähköennusteiden suurin kysymysmerkki on teollisuuden ja etenkin metsäteollisuuden tulevaisuus. Mikäli metsäteollisuuden alasajo Suomessa jatkuu, tehdyt kulutusennusteet voi heittää roskiin.

Helge: Alkavat myydä sähköä kaapelia pitkin Eurooppaan, jossa sähköstä saa paremman hinnan.

Esimerkiksi Stora Enson marraskuinen ilmoitus tuotannon supistuksista vähentää Suomen sähkönkulutusta noin prosentin. Vielä vuosina 1990–2005 metsäteollisuuden sähkönkulutus kasvoi Suomessa lähes kymmenen terawattituntia.

Helge: Uskon sähkön vientiskenaarioon, mutta siitä ei nyt poliittisen lobbauksen edetessä puhuta, koska suomalaisille pitää myydä ideaa kotimaisen kulutuksen kasvusta ja pelotella sillä, että sähkön hinta meillä nousee. Ja se nousee joka tapauksessa. Energiatuotanto on lupaus "to print money". Tämä näkyy Fortuminen "menestyksessä".

”Toisaalta näihin asti metsäteollisuuden sähkön kulutus on tälläkin vuosikymmenellä koko ajan kasvanut, vaikka uusinvestointeja ei ole tehtykään”, Leskelä muistuttaa.

Metsäteollisuuden merkitys Suomen sähkötaloudessa nähtiin vuonna 2005, jolloin tehtaiden pysähtyminen alan työselkkauksen takia vähensi Suomen koko vuoden sähkönkulutusta selvästi.

Talvivaara kuluttaa enemmän sähköä kuin Salo

Metalliteollisuus kuluttaa Suomessa vain kolmanneksen metsäteollisuuden vaatimasta sähköstä. Suomen suurin yksittäinen sähkösyöppö on tosin Outokummun Tornion tehdas. Jatkossa metallinkin sähkön tarve saattaa Suomessa pienetä, kun tehdastuotanto siirtyy muualle.

Helge: Outokumpu on keskeisenä toimijana mukana Fennovoimassa. Ennustan, että tämä laitos sijoitetaan länsirannikoille, ehkä Kristiinankaupunkiin.

”Toisaalta taas esimerkiksi uusia kaivoksia on tulossa”, Leskelä muistuttaa.

Mittavin eli Sotkamoon rakenteilla oleva Talvivaaran nikkelikaivos tarvitsee prosesseihinsa paljon sähköä. Kulutus nousee vuodessa jopa 400 gigawattituntiin. Se on selvästi suurempi kuin elektroniikkateollisuuskaupunkina tunnetun Salon kokonaissähkönkulutus.

Helge: Siksi puhutaan jopa Simosta sijaintipaikkana.

Jos teollisuuden sähkön kulutuksen ennustaminen on vaikeaa, niin kotitalouksien ja palvelujen sähkön käytön kasvua ei estäne mikään. Asumisväljyyden lisäksi kulutusta kasvattavat jatkuvasti lisääntyvä laitetulva ja ihmisten käyttäytymismallien muutos.

Helge: Kuluttajat saadaan tällä mukaan "ydinvoimaparatiisitalkoihin".

”Ihmiset haluavat harrastaa sisällä kaikkea sitä mitä ennen tehtiin ulkona”, Leskelä kuvailee.

Mutta entä säästö? Leskelä arvelee talouskasvun syövän säästötoimien ja energiatehokkuuden kasvamisen vaikutukset.

Helge: Säästäminen, "conservation" on tulevaisuuden avainsanoja. Jopa amerikkalaiset puhuvat tästä. Heillä on tietenkin varaa lisätä "säästämistä", mutta ekologinen jalanjälkemme lienee samaa suuruusluokkaa. Meillä ei ole varaa hurskasteluun.

”Eri asia on tietysti, jos asioita lähdetään voimakkaasti ohjaamaan uudella lainsäädännöllä. Sillähän kulutusta voidaan muuttaa nopeastikin.”

Sähkönsäästäjän monet konstit

  1. Säästömahdollisuuksista on laadittu monia laskelmia. Kaikkien Suomen hehkulamppujen vaihto energiansäästölamppuihin voisi kaavamaisesti laskien säästää yli terawattitunnin.

  2. Tietokoneiden sammuttaminen silloin, kun niitä ei käytetä nirhaisisi kulutuksesta 0,6 terawattituntia, turhaan päällä olevien digiboksien sammuttelu 0,3 terawattituntia...

  3. Näitä selvästi suurempiin wattisäästöihin voitaisiin päästä asuntojen lämmitysjärjestelmien muutoksilla, jotka selittävät osan Ruotsin sähkönkulutuksen tasaantumisesta.

  4. Ruotsalaisia on valtiovallan toimin jo pitkään ohjattu lämpöpumppujen käyttäjiksi. Ruotsissa onkin myyty yli puoli miljoonaa lämpöpumppua, kun Suomessa niitä on runsaat 100 000.

  5. Suomen kaikkien aikojen sähkönkulutuspiikki kirjattiin viime vuoden helmikuun 7. päivänä , jolloin tehoa tarvittiin enimmillään 15 000 megawattia.

  6. Suomen oma tuotanto kattoi tästä 12 000 megawattia. Ainakin vielä viime talvena tilanteesta selvittiin Ruotsin ja Venäjän tuontisähköllä.

  7. Kantaverkkoyhtiö Fingrid on varoitellut, että paukkupakkasten sattuessa Venäjän sähkön varaan ei välttämättä voi laskea .

”Tiukka paikka voi tänäkin vuonna tulla eteen, mutta ei sähkön loppumisesta ole vaaraa”, Leskelä povaa.
Lähetä kommentti