torstaina, huhtikuuta 03, 2008

Puutullit, Ruukki Group ja Venäjä



Uumoillaan, että “puutullit voivat painaa kasvun nollaan vuonna 2009″, mutta vuodelle 2009 Erkki Liikanen lupailee edelleen 2,3 prosentin kasvua. Viidenkymmenen euron puutulli vetää kuitenkin jalat alta nykyiseltä puun käytöltä.

Monet ovat sitä mieltä, että pelkällä “harventamisella” kahtakymmentämiljoonaa kuutiota ei suomalaismetsistä löydy. Päätehakkaaminen edellyttäisi sahatavaralle vahvaa vientiä. Nyt metsäjätit sahaavat yli kysynnän, että sellu- ja paperitehtaiden puuhuolto pysyisi balanssissa.

Näistä asioista ei juurikaan puhuta, kun meillä on kohta kuukauden ollut Ile, hänen Tukainen ja 200 tekstaria. Tämä “kolmenkymmenen ja yhden yön tarina” on sentään paperitehtaittemme onneksi myynyt kohtuullisesti irtosuhdenumeroita ja hymyjä.

Ruukki Group ei ole heittänyt pyyhettä kehään. Uraalin länsipuolelta on löytynyt uusi kohde Kostroman korvikkeeksi. Venäjällä puuta riittää, kustannustaso on alhaisempi, mutta siellä uuden rakentaja törmää sekä päätöksenteon että raakapuun kuljetuksen infrastruktuuriin.

Meillä investointien toteuttaminen olisi nyt helpompaa, mutta kun ei ole “tikkuja keitettäväksi”. Venäläiset hakkaavat tällä hetkellä vain neljänneksen puun vuotuisesta kasvumäärästä.

EU-viskaalit eivät anna suomalaisten hoitaa puutulleja “kahdenvälisissä” neuvotteluissa. Olemme puun ja kuoren välissä: toisaalla on Brysselin byrokratia ja idässä Venäjän demokratia. Suomi siinä välissä liito-oravana ja valkoselkätikkana.

Ruukilla on hyvä edellytykset suursahan pystyttämiselle. Sen kapasiteetiksi ilmoitetaan 500 000 kuutiota vuodessa. Sellutehtaan spekseissä lukee 800 000 tonnia sellua vuodessa. Yhtälöön kaivataan vielä paperinjalostaja, joka valssaisi kuiduista paperia lehtien ja mainosten painamiseen. Voisimme vielä tukea hanketta siirtämällä painotaloja Venäjän puolelle.

Tarkkoja koordinaatteja ei vielä tiedetä. Ruukki Groupilla on kuitenkin osakeannilla hankitut rahat tallessa ja osakkeenomistajat hengittävät niskaan: jotain tartteis tehdä. Täyttä varmuutta ei ole siitäkään, onko “Kostroman hanke peruutettu vai keskeytetty”.

Mitä muuta maassamme tapahtuu? Suomessa näpäytettiin viime vuonna 3,2 miljardia tekstiviestiä”. Tässä valossa ulkoministerin tekstailusta (200) “tukiaisesta tehtiin härkänen”. Mediamyllerryksessä on vaikea erottaa puita metsästä. Meillä on vielä tätä perinteistäkin talouselämää. Hymyillään kun tavataan!




Lähetä kommentti