sunnuntaina, toukokuuta 18, 2008

Metsäteollisuutemme uudistuu



Kuva tulitikkutehtaalta. Vuosi takaperin 27. toukokuuta 2007 vierailimme Saaren kylässä, jossa elettiin hyviä vuosia tulitikkuja tehtailemalla. Alla oleva teksti on Kauppalehden blogista, jonka elvytän uusiokäyttöön.

Olemme kirjoittaneet Pressossa mm. vanhanaikisen kanssa metsäteollisuuden loistavasta menneisyydestä, puutavaran sulkutulleista, biodieselistä, bioreaktoreista ja tulevaisuuden uhkista. Mahdollisuuksiakin on. Metsäteollisuutemme elää murroskautta. Uuteen sellun ja paperin jalostuskapasiteettiin ei ole investoitu vuosiin.

Päinvastoin, odotettavissa on toimia ylikapasiteetin purkamiseksi. Sahat ovat modernisoineet koneitaan, vähentäneet väkeä, lisänneet automaatiota ja jotenkuten säilyttäneet kannattavuutensa. Puusepänteollisuus näivettyy. Meille ei ole syntynyt Ikean kaltaista jakeluliiketoimintaa.

MÄNTSÄLÄSSÄ OLI YHDEKSÄN TULITIKKUTEHDASTA

Kävimme tänään Mäntsälässä tutustumassa Saarne kartanoon, joka on Helsingin yliopiston käytössä. Aikoinaan Saaren kylässä toimi yhdeksän tulitikkutehdasta. Suurin näistä tuotti alussa mukavasti rahaa Saaren kartanon omistajille.

Monien vaiheiden jälkeen kartanon tulitikkutehdas myytiin vastentahtoisesti bulvaanin kautta ruotsalaiselle tulitikkukeisarille Kreugerille, jonka tapoihin kuuluu ostettujen tehtaiden sulkeminen, koneiden murskaaminen ja tuotannon keskittäminen Ruotsiin. Ivar Kreuger tavoitteli maailmanlaajuista monopolia.

IVAR KREUGER OSTI TEHTAITA, SULKI NE JA ROMUTTI KONEET

1920-luvulla suomalaisissa tulitikkutehtaissa tapahtui raju mullistus. Koko 1920-luvun alkupuolen ruotsalaisen tulitikkutrustin hallitsija Ivar Kreuger raivasi joskus jopa kovin epäilyttävin keinoin ensin ruotsalaiset tulitikkutehtaat ja pikku hiljaa suomalaisetkin omistukseensa.

Viimeinen taistelija oli savolainen konsuli Lauri Hallman, kunnes hän vuonna 1926 möi tulitikkutehtaansa ruotsalaisille. Mäntsälän kunnassa sijainneen Saaren kartanon tulitikkutehtaan kohtaloksi koitui sama mies, Ivar Kreuger, joka viimein ampui itsensä pariisilaisessa hotellissa, kun hänen oma tulitikkuimperiuminsa romahti. On myös väitetty, että Kreuger murhattiin huoneistossaan 12 maaliskutta 1932.

MÄNTSÄLÄN SAAREN KYLÄN KARTANO

Mäntsälän historiaan ovat voimakkaasti vaikuttaneet lukuisat kartanot. Niiden menneisyys on täynnä voimakkaita naisia, kyvykkäitä miehiä ja värikkäitä tapahtumia. On niitä eletty vaikeita aikoja ennenkin. Tulitikkutehtailun nousukausi alkoi ensimmäisen maailmansodan jälkeen.

Saaren kylässä oli tehtaan perustamista varten tarpeellista osaamista. De la Chapelle -suvun aikana Saaren kylässä, kartanon mailla toimivat meijeri, saha, mylly, tiilitehdas, kauppa ja tulitikkutehdas. Haapaa oli runsaasti tarjolla ja tulitikkubuumin hiipumisen jälkeen haapaa höydynnettiin mm. Skinnarbyn nappi- ja jäätelöpuikkotehtaassa, jonka toiminta hiipui vasta 60-luvulle tultaessa.

SAAREN KOMEA KARTANO

Vuonna 1693 ¾ kylän maista käsittänyt ratsutila joutui Petter Fischerin haltuun. Hänen sukunsa omisti kartanon 1790-luvulle saakka, jolloin tilan osti helsinkiläinen Sederholmien kauppiassuku. Vuonna 1885 Saaren kartano siirtyi Vapaaherra Richard Casimir de la Chapellelle. Hän perusti Saarelle tulitikkutehtaan, jonka toimintaa hänen poikansa Knut Richard jatkoi.

Knut Richard de la Chapelle avioitui Anni Erichin kanssa vuonna 1919. Heidän ainoa poikansa Curt Richard syntyi vuonna 1929. Anni de la Chapellen ensimmäinen puoliso oli sosiaalidemokraattien kansanedustaja Mikko Erich, jonka puhetilaisuutta Mäntsälässä Ohkolan työväentalolla oikeisto vastusti niin, että sysäys Mäntsälän kapinaan lähti liikkeelle tästä tapahtumasta.

Vapaaherra Knut Richard de la Chapelle kuoli lyhyen sairauden jälkeen jo vuonna 1934; 1930-luvun alun vuodet olivat olleet taloudellisesti vaikeita, vapaaherran sijoitukset olivat epäonnistuneet ja uuden kartanon rakentaminen oli ollut kallista.

Knut Richardin kuoleman jälkeen pesän velat olivat varoja suuremmat. Ruotsalainen trusti kaappasi tulitikkutehtaan, asutushallitus osti kartanon maineen ja myös kartanon irtaimistoa, karjaa ja maatalouskoneita myytiin useassa huutokaupassa.

Lähetä kommentti