lauantaina, tammikuuta 09, 2010

Innovaatiojuna Matkalla Suomi 2.0 ytimeen

january6,2010 002 Mitä matkan aikana tapahtuu? Millaisia innovaatioita tuotamme? Tämän tutkimusmatkan organisointitapaa voidaan mielestäni pitää innovaationa.

Perinteisen seminaarin joku organisoi, toinen myy ja porukka tulee paikan päälle ja kuuntelee puhujia kuin pappia alttarilta.

BarCampeja on organisoitu innovaatiojunan tavoin, mutta niissäkin puhutaan viisaita ja pidetään ad-hoc esitelmiä. Junassa uskon pulinan jatkuvan. Se on uutta.

Suomalaiset puhuvat, kirjoittavat, videoivat, piirtävät. Olemme ainakin keksineet aikuisten päiväkerhon, johon lähdetään yhtä suurella innolla kuin pienestä kylästä Linnanmäelle tai eläintarhaan.

  • Organisointi on uutta
  • Matkustamisesta tehdään "linja-autossa on tunnelmaa"
  • Jatkuva dokumentointi
  • Epävarmuuden sietokykyä, kun ei tiedetä lopputulosta
  • Pitkäjänteisyyttä on opittu valmistelun aikana

Uskon, että matkan aikana syntyy ajatuksia siitä, miten voimme elää korkeatasoista elämää ilman, että innovoidaan uusia laitteita ja välineitä. Kutsuisin matkaa välineiden orjuutusmatkaksi. Laitteet ja järjestelmät eivät ole pääosassa.

Palautamme uskoa ihmisiin ja joukkuetukemisen voimaan. Opimme myös kommunikoimaan esineiden kanssa (NFC, RFID, mobiilimaksaminen). Ehkä opimme säästämään energia suuressa mittakaavassa?

Syntyykö konkreettisia innovaatioita. Luin Kauppalehdestä uutisen pahvilaatikkoon pakatusta nuotiosta: haavi auki ajattelin, että saammeko aikaiseksi jotain käsin kosketeltavaa?

Vai riittääkö innostava kaveruus innovaatioksi? Pääseekö sillä otsikoihin?

Lähetä kommentti