sunnuntaina, toukokuuta 16, 2010

Meillä on tosi hyviä tarinoita – olemme tarinakansaa

tallinn_2006_233

Muistelen ottamieni kuvien kautta edellisiä vierailuja Virossa, Liettuassa ja Latviassa.

Aina silloin tällöin näkee herättäviä valokuvia, joiden takaa avautuu muistojen galleria. Tavoittelen tämän kuun kirjoituksissani tärkeitä katsomiskokemuksia.

Nyt on tarkoitus jatkaa tarinointia blogeissani. Yritän kaivaa esille asioita, jotka kiireessä jäivät näkemättä, mutta jotka saavat uuden merkityksen kirjoitusprosessin kautta.

Sosiaalisen median toimijoita voi verrata paimentolaisiin, jotka ovat jatkuvasti liikkeellä. Mobiiliuus sopii mainiosti meikäläisen elämänmuodoksi. Olen kiertänyt nomadina maailmaa 1970-luvulta alkaen, mutta silti olen hyödyntänyt vuosikymmenien kokemuksiani pintapuolisesti. En ole oivaltanut hiljaisen tiedon syvämerkitystä.

Olemme aina muukalaisia uusissa ympäristöissä ja se auttaa näkemään asioita, jotka eivät välttämättä ole merkityksellisiä paikalliselle väestölle. Baltian maat ovat lähellä meitä, mutta ne ovat silti jääneet meille vieraiksi. Tunnemme toistemme kulttuureja vain pintapuolisesti. Avautumisen vaikutukset näkyvät katukuvien kaupallisuudessa, mutta pitäisikö turistina hakeutua kaubamajan sovituskoppia syvemmälle? Todellinen tutustuminen ja avautuminen tapahtuu, kun pääsemme vuoropuheluun ihmisten kanssa.

Ei kommentteja: