torstaina, marraskuuta 25, 2010

Suomi tarvitsee uuden suunnan

august31_2010 093

Muistan lausunnon 1970-luvun Ruotsista: “Meillä on niin korkea elintaso, että vain harvalla on varaa siihen.”

Euroopan maat ja Suomi ovat nyt samassa jamassa, Amerikasta ja Japanista puhumattakaan.

Suomen hyvinvointivaltion toimintoja ylläpidetään vuosittaisilla miljardiveloilla.

Emme ole vielä Kreikan, Irlannin, Portugalin, Espanjan ja Italian kanssa samalla viivalla, mutta muutaman vuoden kuluttua päädymme tilastollisesti samaan jamaan.

Onko meillä ulospääsytietä? Katsotaan mallia Japanista. Siellä kiinteistökuplasta ja velkaantumisesta on yritetty irtiottoa parikymmentä vuotta. Valoa ei näy tunnelin päässä. Amerikassa luottokorttien vinguttelu vähenee, kun porukoilla ei ole töitä.

Meillä “kasvua” on vain julkisella sektorilla. Ruotsissa uusia työpaikkoja sentään syntyy enemmän yksityispuolelle. Millä konsteilla Suomi pääsee samaan? Pitäisikö julkiselta puolelta vähentää satatuhatta ja pakottaa virkamiehet ja naiset yrittäjiksi?

Suomi tarvitsee silloin, ei vain demareiden lupaamaa satatuhatta uutta työpaikkaa, vaan kaksisataatuhatta uutta työpaikkaa ja edelleen maassamme on puoli miljoonaa vajaatyöllistettyä.

Jos Suomi jaetaan sataan 50.000 henkilön työssäkäyntialueeseen, pitäisi Porvooseen luoda 1.000 uutta työpaikkaa ja Lahteen 2.000! Miten siihen päästään? Kainuuseenkin tarvitaan saman kaavan mukaan 2.000 uutta työpaikkaa. Talvivaaran kaivos työllistää muutama sata henkilöä.

Erityisen suureksi haasteeksi nousevat pk- ja mikroyritysten uudet duunit, koska suuryritysten veturivaihtoehtoa ei ole näköpiirissä. Meidän on päästävä irti vientimme EU-keskeisyydestä. Missä opetetaan menestystä BRIC-maissa?

Onko koulutusjärjestelmämme lainkaan ajan tasalla? Uudet menestystarinat eivät synny brändihaaveilla. On tehtävä konkreettisia ja tuloksellisia juttuja. Emme ole päässeet tässä alkua pidemmälle.

Lähetä kommentti