maanantaina, lokakuuta 22, 2012

Kaivostoiminta Kainuussa ja Kansakunnassa Kasvussa

atik_gallivare

KUVA: Aitik, Gällivara, Ruotsi (2012)

Kasvava kaivostoiminta tarvitsee jatkuvasti uutta työvoimaa. Kaivosalan monipuolisuuden tunnetuksi tekeminen oli yksi Kajaanissa 18.10.2012 järjestetyn Kivi- ja kaivannaisalan toimialapäivän tarkoitus.

Vuonna 2011 kaivosten oman henkilöstön määrä oli noin 2300 henkilöä. Alihankkijoiden palveluksessa oli yli 1900 henkilöä, kun mukaan lasketaan myös kaivosten rakentajat. Kaivosten oman henkilöstön määrä kasvaa vuonna 2012 noin 2600 henkilöön.

Tällä hetkellä tiedossa oleviin työllisyysarvioihin perustuen kaivosten tuotannon työvoiman tarve, kaivosten oma henkilöstö ja alihankkijat, kasvaa noin 6000 henkilöön arviolta vuonna 2016-2018.

Rakennusaikainen työvoiman tarve vaihtelee vuosittain reilusta tuhannesta yli 2700 henkilöön vuosina 2013-2017. Eri hankkeiden samanaikaiset toteutukset voivat aiheuttaa vielä suurempia työvoiman kysyntäpiikkejä.

Kaivoteollisuudessa on jo pulaa etenkin kokeneista geologeista ja kaivosalan kokemusta omaavista insinööreistä.  Kaivosten sijoittuminen Suomeen tukee jo nyt vahvan suomalaisen kaivosteknologiaosaamisen kehittymistä entistä merkittävämmäksi kansainvälisillä markkinoilla.

Uusien kaivosten sijoittumisen pääpaino on Itä- ja Pohjois-Suomessa, tukien näiden alueiden kehitystä. Kaivosklusterin muut yritykset sijaitsevat ympäri Suomea ja kaivostoiminnan taloudelliset vaikutukset mm. jatkojalostuksen, laitevalmistuksen ja teknologiayritysten myötä leviävät koko Suomeen.

Eri tutkimusten mukaan yksi kaivostyöpaikka synnyttää 2,5-3,5 muuta työpaikkaa. Kaivostyöpaikkojen lisäksi kaivostoiminnan seurannaisvaikutuksena Suomeen syntyisi siten noin 6500 - 9200 työpaikkaa.

Kaivostoiminnan kasvun kriittisiä tekijöitä tulevaisuudessa ovat osaavan työvoiman saannin varmistaminen ja rahoitus. Lisäksi kaivostoiminnan ja muiden elinkeinojen yhteensovittaminen ja ympäristöasioiden hallinta ovat edellytyksiä kaivostoiminnan sosiaalisen hyväksyttävyyden saavuttamiksi (social license to operate).

Kajaanin tilaisuudessa tutustuin seuraaviin hankkeisiin:

  1. Sotkamon Talvivaara, Euroopan suurin nikkelikaivos (myös sinkkiä, mangaania,
  2. Sotkamon Mondo Minerals, Euroopan suurin talkkikaivos
  3. Sotkamo Silver, Taivaljärvi (suunnitteilla oleva hopeakaivos)
  4. Pampalon kultakaivos Ilomantsin Hattuvaarassa (Pohjois-Karjala)
  5. Outokumpu, Kemi
  6. Pyhäsalmen kaivos, Pyhäsalmi
  7. Nordic Mines kultaa, Raahe
  8. Keivitsan nikkelikaivos, Sodankylä
  9. Soklin apatiittikaivos, Savukoski
  10. Hannukaisen rautakaivos, Kolari
  11. Pahtavaaran kulta, Sodankylä
  12. Suhanko, Ranua
  13. Kaunisvaara, Pajala
  14. Aitik, Gällivara
  15. Oulu Mining School, Oulun yliopisto

Yleinen käsitys on, että kaivosala on kiven louhintaa tai maan alla tunnelissa ryömintää. Teollisuusmineraaleja louhitaan vuosittain noin 30 louhoksesta. Mutta se on vain murto-osa työstä. Suomen kaivosten malmit jatkojalostetaan pääsääntöisesti kotimaassa ja malmien ja rikasteiden vienti on ollut marginaalista. Nyt toiminnassa olevista metallimalmikaivoksista vientiä on esimerkiksi nikkeli-kupari-rikastetta Hituran kaivokselta, Talvivaaran kaivokselta sinkkisulfidia ja Pyhäsalmen kaivokselta pyriittiä.

Suomessa kaivostoiminta on yksi harvoja kasvavia toimialoja. Vuoden 2012 alussa tuotanto on käynnissä yhdessätoista metallimalmikaivoksessa. Sodankylässä Kevitsan kaivoksella kaupallinen tuotanto alkaa vuoden 2012 puolivälissä.

Lapissa sijaitsevat metallimalmikaivoksista Kemin kromikaivos, Kittilän ja Pahtavaaran kultakaivokset sekä tuotantoaan aloittava Kevitsan kaivos. Teollisuusmineraaleja Lapissa louhitaan Torniossa Kalkkimaan, Rantamaan ja Ristimaan louhoksilta. Lisäksi Nordkalkin Kolarin kalkkikaivoksella on luvat toiminnan käynnistämiseksi.

Suomen kaivosten liikevaihto vuonna 2010 oli arviolta noin 1,16 miljardia euroa, josta metallimalmikaivosten liikevaihto oli noin 680 miljoonaa euroa. Malminetsintää vuonna 2011 harjoitti noin 40 yhtiötä ja panostukset malminetsintään olivat noin 81 miljoonaa euroa.

Valmisteilla on noin kymmenen pitkälle edennyttä projektia sekä useita toiminnassa olevan kaivoksen laajennusta. Valmisteilla olevien hankkeiden tiedossa olevat suunnitellut investoinnit ovat kolmesta neljään miljardiin euroa, j oista pääosa sijoittuisi Lappiin.

Investointien määrissä on vielä epävarmuutta mm. kaivoksen lopputuotteen jalostusasteesta johtuen. Lapissa valmisteltavista kaivoshankkeista pisimmällä ovat Hannukaisen rautakaivoshanke Kolarissa, Soklin apatiittikaivos Savukoskella ja Suhangon kaivoshanke Ranualla.

lapissa2012

LÄHDE:  http://www.lappi.fi/kaivosteollisuus 

KAIVOSBUUMIN LYHYT HISTORIA

Miksi Suomi on noussut Euroopan ykkösmaaksi malminetsinnässä? Syy on kallioperässä. Se on samankaltainen kuin Australiassa ja Kanadassa, joten täällä on myös yhtä lailla kaivospotentiaalia.  Malmeja etsi vuonna 2006 yli 30 yritystä.

”Suomessa on malminetsinnässä vasta raapaistu pintaa”, kaivosylitarkastaja Krister Söderholm sanoo.

Valmisteilla on noin kymmenen pitkälle edennyttä projektia sekä useita toiminnassa olevan kaivoksen laajennusta. Valmisteilla olevien hankkeiden tiedossa olevat suunnitellut investoinnit ovat kolmesta neljään miljardiin euroa, joista pääosa sijoittuisi Lappiin.

Investointien määrissä on vielä epävarmuutta mm. kaivoksen lopputuotteen jalostusasteesta johtuen. Lapissa valmisteltavista kaivoshankkeista pisimmällä ovat Hannukaisen rautakaivoshanke Kolarissa, Soklin apatiittikaivos Savukoskella ja Suhangon kaivoshanke Ranualla.

Jukka Lukkari, 14.9.2006, 8:21 – Tekniikka ja Talous

Kaivosväki käy kovilla kierroksilla

Kaivokset ovat Suomen kannattavinta yritystoimintaa. Pyhäsalmen kaivos tuottaa kanadalaisomistajilleen voittoa yli puolet liikevaihdostaan.

”Keivitsan kaivoksen tuotanto alkaa vuoden 2009 lopulla”, sanoo Scandinavian Minerals-yhtiön toimitusjohtaja Peter Walker. Suomesta rahaa ei toistaiseksi ole juuri löytynyt, joten katseet pitää kääntää maailmalle. Perä hakee yhtiölleen listausta Lontoon pörssistä, Scandinavian Minerals suuntaa katseensa Kanadan ja Vulcan kotimaansa Australian rahoittajiin.

”Talvivaaran kaivoksen tuotanto alkaa 2009 alkupuolella”, sanoo Talvivaara Projekti Oy:n toimitusjohtaja Pekka Perä.

Suurisuuntaisin Suomen kaivoshankkeista on Talvivaaran nikkelikaivosprojekti Sotkamossa. Pekka Perän heittelemät numerot ovat vaikuttavia: Euroopan suurin nikkeliesiintymä, tuotannon arvo nykyisillä huippuhinnoilla miljardi euroa vuodessa, tarvittava investointi 350 miljoonaa euroa, rakentamistyö yli 3 000 miestyövuotta eli samaa luokkaa kuin loistoristeilijän teko.

”Kylylahden kaivoksen tuotanto alkaa kesällä 2008”, sanoo Vulcan Resources- yhtiön aluejohtaja Jarmo Vesanto.

 

ENNENNÄKEMÄTÖN MALMI- JA KAIVOSBOOMI (2006)

Suomessa vallitsee nyt ennennäkemättömän kova malmi- ja kaivosboomi. Ainakin osa yllä olevista ennusteista saattaa toki olla ylioptimistisia, mutta aidollekin toiveikkuudelle on katetta.

”Lupaavia hankkeita on nyt enemmän kuin koskaan”, summaa kaivosylitarkastaja Krister Söderholm kauppa- ja teollisuusministeriöstä. ”Varmaa on, että viiden vuoden kuluttua Suomessa on enemmän malmikaivoksia kuin nyt.”

Nyt niitä on neljä: Pyhäsalmen kaivos, Hituran nikkelikaivos Nivalassa, Kemin kromia tuottava kaivos sekä Pahtavaaran kultakaivos Lapissa. Hiljattain alkoivat myös toisen lappilaisen kultakaivoksen Suurikuusikon louhimistyöt Kittilässä

Suomessa etsii malmia peräti lähes 40 yhtiötä, joista kotimaisia on vain muutama.. Hinnat ovat kivunneet metallien hintakäyrien mukana huippuunsa. Niinpä voidaan puhua jo kaivoshypestä.

”Malminetsintäinto on nyt valtaisa Suomen ja Ruotsin lisäksi myös Kanadassa ja Australiassa”, sanoo kanadalaisen Scandinavian Minerals-yhtiön Peter Walker.

Kotimaisten kaivoshankkeiden kannalta kiinnostavin metalli on nikkeli, jonka hinta on vuodessa kolminkertaistunut. Keivitsaan kaivosta puuhaavan Walkerin mukaan hintojen nykytaso ei voi säilyä pitkään.

Kaivoksen perustamisvaiheessa toimitussopimukset voivat liittyä kaivoksen käynnistämisen rahoitusratkaisuihin, jolloin investoinnin takaisinmaksu tapahtuu pitkäaikaisina rikastetoimituksina.

Lähetä kommentti