lauantaina, joulukuuta 15, 2012

Professori Antti Hautamäki kirjoittaa innovaatioista

2011-11-01 22.29.45

Teollisuuden kilpailukyky paranee innovaatioilla, ei palkkoja polkemalla, kirjoittaa lauantaina 15.12.2012 klo 14:08 / Antti Hautamäki blogissaan.

Antti Hautamäki on filosofian tohtori ja Jyväskylän yliopiston Agora Centerin johtaja ja tutkimusprofessori tutkimusalueenaan innovaatiotoiminta ja erityisesti palveluinnovaatiot. Hän on myös teoreettisen filosofian dosentti Helsingin yliopistossa.

Hautamäki on työskennellyt Suomen itsenäisyyden juhlarahastossa Sitrassa vuosina 1996-2008 tutkimus- ja ohjelmajohtajana. Tätä ennen hän on toiminut opettajana, tutkijana ja konsulttina.

Hän on suosittu luennoitsija ja aktiivien yhteiskunnallinen keskustelija ja vaikuttuja. Antti Hautamäki on kirjoittanut ja toimittanut kymmeniä kirjoja ja julkaissut yli 100 tieteellistä ja yleistajuista artikkelia.

HELGE: Nyt ei enää riitä että keksii maailman parhaimman rotanloukun. Avainteollisuudellamme ei ehkä ole ollut rohkeutta heittäytyä uusille epämukavuusalueille? Tätä kirjoittaessani tajuan, että Nokia on siirtynyt kumisaappaista, talvirenkaista ja paskahuusipapereista elektroniikkaan, kännyköihin ja firma etsii jälleen uutta suuntaa. Uudet mahdollisuudet avautuvat myös niin, että tehdään väärin ja ajaudutaan umpikujaan.

Antti Hautamäen uusimpia kirjojaan ovat Sustainable innovation (Sitra 2010) ja yhdessä Kaisa Oksasen kanssa kirjoitetut Tulevaisuuden kulttuuriosaajat ( Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 2011) ja Suuntana innovaatiokeskittymä (Jyväskylän yliopisto 2012). Hautamäki on kehitellyt pitkään uudentyyppistä innovaatiokäsitystä, jota hän kutsuu kestäväksi innovaatioksi.

HELGE: Miltä näyttää kestävä innovaatio? Pyörä ja dynamiitti on keksitty, Pasteur tajusi mikrobien merkityksen, venäläiset lähettivät Laikan maata kiertävälle radalle, suomalaiset keksivät astiankuivauskaapin, Saunan ja joulupukin alkuperästä ei ole täyttä varmuutta, Nokialla on läjäpäin mobiiliteknologian patentteja, Suomi elää edelleen metsästä, vaikka emme ole keksineet “sellun pilaamisen” prosesseja. Omaksumme nopeasti uusia asioita ja olemme nopeita soveltajia. Näissä olosuhteissa nopeat syvät edelleen hitaat. Onko Suomi muuttunut soveltajana hitaammaksi?

“Teollisuuden kilpailukyky on rapautunut innovatiivisuuden puutteesta - ei palkkojen takia. Palkoista on tehty syntipukki, vaikka teollisuuden tulisi katsoa peiliin ja omaan toimintaansa 2000-luvulla. Käytettiinkö lihavien vuosien ylijäämä investointeihin ja tutkimus- ja kehitystoimintaan vai maksettiinko ylenpalttisia osinkoja ja johtajapalkkioita? Luotettiinko siihen, että vanhoilla tuotteilla ja toimintatavoille pärjätään ikuisesti. Unohtuuko että monet Suomalaiset yritykset kuten Kone tai Rovio pärjäävät erinomaisesti suomalaisellakin palkkatasolla?” kirjoittaa professori Hautamäki.

HELGE: Suomalaiset yritykset suhtautuvat sinisilmäisen mallioppilaan tavoin kvartaalitalouteen. Innovaatiot eivät synny sillä, että tekee kotiläksynsä ja vastaa oikein opettajien tai hierarkian huipulla toimivien kysymyksiin. Suomi tarvitsee ihmisiä, johtajia, organisaatioita ja toimijoita, jotka tekevät omia juttujaan, muista piittaamatta tai välittämättä. Rovion Angry Bird lienee yksi tällainen?

LÄHDE: http://www.kestavainnovaatio.fi/

Lähetä kommentti