lauantaina, joulukuuta 08, 2012

Suhdanteet sahaavat karvaista lankkua vietäväksi

2011-08-30 10.53.45
KUVA: Helge V. Keitel, Iisalmi, Finland (2012)
Aikoinaan sahojansa polttaneita suhdannesahureita vähäteltiin, vaikka nykyään puhutaan radikaaleista ja destruktiivisista uudistajista (disruptive innovations). Sahateknologian kehitys vauhdittui, kun vakuutusrahoilla saatiin uudet raamit ja sirkkelit käyttöön. Tuottavuus parani, kun suhdanteet kääntyivät suotuisemmiksi?

Miten nyt uudistutaan, kun joka alalta vaaditaan eettisyyttä ja poliittista korrektiutta?

Korjaan: pankkialalle eettisyyden ja korrektiuden vaatimusta emme uloteta. Pikaluotoilla tyhjennetään heikoimmin menestyvien kansalaisten lompakot ja pankkitilit. Laillistettu ryöstö onnistuu verkkoaikakaudella bittien vilinänä pilvipalveluissa. Vastuu siirtyy kätevästi tekstiviestilainan ottajalle, joka hölmöyttään maksaa vipistään syntisen korkeaa korkoa.

Ahneus, yksi seitsemästä kuolemansynnistä!

Seitsemän kuolemansyntiä ovat varhaisessa kristillisessä opetuksessa käytetty paheiden luokitus. Ne ovat ns. pääpaheita, joista muut synnit seuraavat. Seitsemän kuolemansyntiä ovat Danten Jumalaisen näytelmän mukaan lajiteltuna pahimmasta laskevassa järjestyksessä näin:
  1. Ylpeys (turhamaisuus)
  2. Kateus
  3. Viha
  4. Laiskuus
  5. Ahneus
  6. Ylensyönti
  7. Himo
Sahateollisuus on suomalaisen metsäteollisuuden vanhin toimiala ja Suomen ensimmäisiä vientiteollisuuksia. Suomi on edelleen Euroopan suurimpia sahatavaran tuottajia ja noin 60 % tuotannosta menee vientiin.
Suomi nousi hyvinvointivaltioiden kärkikaartiin globalisaation avulla.

Vientituotteet ovat rikastuttaneet maatamme jo lukemattomien sukupolvien ajan. Nyt noin 40 prosenttia Suomen kansantuotteesta syntyy viennistä Yritystoiminta on hyvinvointimme ydin. Vientituotteemme varmistavat hyvinvointimme.

Tämän ketjun avaintuotteet voidaan pelkistää: terva, lankku, lauta, sellu, paperi sekä kännykkä. Lisään vielä teknologiateollisuuden koneet ja laitteet, prosessit ja automaatiojärjestelmät.

Suomen sahat ovat myös merkittäviä bioenergian tuottajia ja käyttäjiä ja niillä tulee olemaan tärkeä rooli tulevaisuuden bioenergiahuollossa.

Viiteen vuosisataan mahtuu paljon uranuurtajia, toimintaa kansainvälisillä markkinoilla ja historiallisia käänteitä. 1400-1500-lukujen vaihteessa sahaus oli arvioiden mukaan vain viitisensataa kuutiometriä vuodessa. Noista Kustaa Vaasan ajoista suomalaissahojen tuotanto on 500 vuodessa yli 20 000-kertaistunut ollen 2000-luvulla jo reilusti yli 10 miljoonaa kuutiometriä.

Suomalaisen sahaustoiminnan pioneereilta, luostarilaitokselta ja kruunulta, sahaus siirtyi 1600-luvulle tultaessa aatelisille kartanonherroille, jotka varustivat tilojaan vesisahoilla.

Siitä asti on ilmassa ollut sama huoli: tukkipula.

PS: Mainitsen vielä perintätoiminnan uutena toimialana, jossa euro vaihtaa omistajaansa hyvällä katteella http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288522499470.html

Ei kommentteja: