sunnuntaina, helmikuuta 10, 2013

Kemijärven liimapalkkitehdas alusta loppuun

limapuutehdas

KUVA: Kaleva, Oulu (10.2.2012)

Tunnen ihmisiä, jotka tutkivat kuolinilmoitukset tarkkaan ja mittailevat omaa maallista vaellustaan tuonpuoleiseen siirtyneisiin vertaillen. Jotkut bongaavat lehdistä sarjakuvat ekana. Moni lukee urheilusivut alusta loppuun ja jättävät kulttuurin, talouden ja politiikkan kirjoitukset sikseen. Minua kiinnostavat yritysten hyvät, pahat ja rumat. Ei siksi, että hyppisin epäonnisten haudalla, tai osoittaisin sormella hankkeita, jotka eivät etene niin kuin Strömsössä. Menetykset ja menestymiset opettavat meille aina jotain uutta yrittämisestä.

Tänään Sotkamon Nesteen Baarissa selasin Oulussa ilmestyvää Kaleva-lehteä, jossa oli sivun mittainen tarina Kemijärven tehtaan jatkajasta, Arktos Groupista, joka sai aikoinaan isot tuet, hyvät lainaehdot, rutkasti rahaa Finnveralta, Stora Ensolta ja TEM:iltä.

Vajaa vuosi takaperin pähkäiltiin: “Jos yrityssaneerauksessa oleva Kemijärven liimapuutehdas Arktos Oy ajautuu konkurssiin, lankeaa veronmaksajille miljoonien eurojen lasku, sillä osa luottotappioista lankeaa valtiolle.”

Asiasta kertoi  tuolloin Yleisradio.

Kun Stora Enso lopetti Kemijärven sellutehtaan, rakennettiin paikkakunnalle julkisin varoin vahva tukipaketti. Arktos sai kehittämisavustuksia 5,5 miljoona euroa, minkä lisäksi väkeä koulutettiin 300 000 eurolla. Valtion eritysrahoittajan Finnveran rahoja kiinnitettiin yli 11 miljoonaa. Tiedetiin, että konkurssin toteutuessa avustukset valuisivat hukkaan.

Tänään Kaleva-lehti ynnäsi artikkelissaan operaation kokonaismenetykset ja päätyi noin 30 miljoonaan euroon. Miinusta kertyy myös hanketta rahoittaneelle pankille.

Hankkeen rahoittajien mukaan epäonnistumisella on useita syitä. Arktoksen toimitusjohtaja Juhani Kukkonen arvoi yhdeksi syyksi takkuilevan paikallishallinnon. 

Harvoin riskialtista teollista hanketta on maassamme rahoitettu yhtä avokätisesti. Superministeri Mauri Pekkarinen otti aikoinaan poliittisen vastuun ja antoi TEM:in lapioida Arktosiin rahaa runsaasti, ilman virkamiestensä tukea. Finnvera rohkeni lainoittajaksi, koska Stora Ensokin peukutti liimapalkkitehdasta.

Työ- ja elinkeinoministeriön rakennusmuutosjohtaja Anssi Paasivirta kertoi Ylelle helmikuussa 2012, että paikallinen sellutehtaan puolesta toimiva massaliike olisi hidastuneiden paikallishallinnon toimenpiteiden takana. No, ehkä, mutt syitä lienee useita. Liimpalkkituotanota oli Suomessa jo ennen Arktosin alkua yli arkitarpeen. 2008 käynnistynyt talouslama latisti kysyntää entisestään.

Massaliikkeessä vaikuttanut Kemijärven kaupunginhallituksen entinen puheenjohtaja Heikki Nivala kiistää Paasivirran väitteet.

Valtioinyhtiöistä vastannut ministeri Kari Häkämies oli ilmeisesti aktiivisesti vaikuttamassa siihen, että mikkeliläisfimaa kuljetettiin kunniakujassa rahoittajien ja tukijoiden puheille. Alaa tuntevat sahurit ja tuotantotekniikan osaajat eivät alun alkaen luottaneet Arktosin kykyyn. “Happamia ovat!” totesi kettu pihlajanmarjoista. Kilpailijat eivät kaivanneet lisää kapasiteettia.

Liimapuupalkeja ei tehtaalta lähtenyt yhtään kappaletta ja nyt koko Arktos Group on konkurssissa, vaikka Kemijärveltä lähteneen Stora Enson sellutehtaan tiloihin sijoittunut Arktos työllisti pohjoisessa enimmillään toistasataa ihmistä. Liimapuutehtaan tuotanto lopetettiin  vuosi sitten (2012) pian sen jälkeen, kun Stora Enso ilmoitti lopettavansa yksikön rahoittamisen.

Kemiläsikriitikoiden mukaan, Arktos Groupin tehtävänä oli vaimentaa hälinää ja ruikutusta, joka syntyi Urho Kekkosen 60-luvulla  runnoman  sellutehtaan lakkautuksen takia. 

Sanotaan, että Arktos-hanke oli pelkkää sumutusta, psygologinen yritys, jolla ei ollut aikomustakaan valmistaa liimapalkkeja. Lisäksi väitetään, että konkurssipesän varat ovat Kalixissa (Ruotsissa) tai joka tapauksessa ulkomailla.

Arktos Groupin hallituksen puheenjohtaja Jaakko Kilpeläinen piti vielä tammikuussa 2012 tehtaan näkymiä hyvinä. Vuoden kuluttua ääni kellossa vaihtoi: yhtiö kertoi tammikuun lopussa nettisivuillaan, etteivät rahoittajat kiinnostuneet saneerausohjelmasta ja tehtaan käynnistämisestä uudelleen.

Konkurssihakemuksesta päätettiin 30.1.2013.

Poliisi tutkii parhaillaan, onko Arktosin yritystukia käytetty väärin. Vuonna 2008 perustettua tehdasta vauhditettiin noin seitsemän miljoonan euron tuilla. Kasan painoksi tulevat kymmenien miljoonien lainat.  Myös ryppääseen hankitut Inarin Peuravuonon saha sekä Seskarö Såg Ab Haaparannalla ovat lopettaneet.

Konkurssista kertoi ensimmäisenä Yle Lappi.

Ei kommentteja: