torstaina, maaliskuuta 21, 2013

Tuulivoima tarvitsee rinnalleen säätövoimaa

Professori Erkki Aura on kehittänyt menetelmää, jossa vedystä ja hiilidioksidista saadaan puhdasta metaania. Se voidaan syöttää maakaasuverkkoon.

Uusiutuvasti tuotetun sähkön hankaluutena on, että tuotanto vaihtelee jyrkästi.

  1. tuulettomina öinä sähköä ei tule yhtään
  2. tuulisina ja aurinkoisina päivinä sähköä tulee liikaa

Saksassa jopa kaksi kolmasosaa tuotetusta uusiutuvasta sähköstä jää ajoittain käyttämättä, kun kulutusta ei ole tai sähköverkko ei riitä siirtoon.

Keksijänä tunnetun Erkki Auran mielestä “Mikrobit voivat ratkaista tuulimyllyistä viuhahtavan sähkön varastointiongelman”, jos ylivoimasähkö käytetään metaanin tuotantoon.

Ylijäämäsähkö kannattaisi varastoida esimerkiksi metaanina. Vajaa vuosikymmen sitten professori Aura esitteli mullistavana pidetyn lietelannan käsittelymenetelmän, jossa lanta muuttui maaperäbakteerien avulla hajuttomaksi ja kiinteä osa pystyttiin erittelemään nesteestä.

Menetelmiä metaanin valmistamiseksi on useita. Aura on päätynyt kokeilemaan mikrobeja. Vetyä voidaan tuottaa vedestä sähkön avulla. Hiilidioksidia puolestaan syntyy aina, kun poltetaan jotain. Ilmassa CO2 on jo liikaa: se on pääsyynä ilmaston lämpenemiseen.

Hiilidioksidin varastointia maaperään tutkitaan. Varastoinnin sijasta hiilidioksidia voitaisiin käyttää metaanin tuottamiseen eli kierrätetään hiiltä. Myös biokaasulaitoksissa syntyy hiilidioksidia. Biokaasu sisältää 40 % hiilidioksidia.

Kehittämistyötä Aura on tehnyt MTT:n ja Pellon Groupin kanssa. Aura ideoi myös kipsin käyttämisen peltojen fosforipäästöjen pienentämiseen.

Professori tuumailee, että tuulella ja aurinkopaneeleilla tuotettu uusiutuva sähkö korvaa nopeasti muut sähkön tuotantotavat. Jo nyt aurinkopaneeleilla pystytään tuottamaan sähköä ydinvoimaa edullisemmin.

20121118_151408

KUVA: Helge V. Keitel, KK-Net, Sotkamo, Finland (2012)

Siilinjärvellä Yaran fosforitehtaalla syntyy miljoonia tonneja  kipsiä vuosittain fosforin rikastuksen sivutuotteena. Kipsillä voitaisiin sitoa maan liukoista fosforia niin, ettei se huuhtoudu vesistöihin, mutta fosfori on silti kasveille käyttökelpoista. Kipsikaupan jarruna on ollut kipsikuljetusten kalleus.

Yara, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus ja Suomen ympäristökeskus ovat todenneet tutkimushankkeessaan, että kipsillä voi vähentää Länsi-Suomen rannikon savisilta pelloilta Saaristomereen huuhtoutuvaa fosforia jopa 60 prosenttia.

Yara, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus ja Suomen ympäristökeskus ovat todenneet tutkimushankkeessaan, että kipsillä voi vähentää Länsi-Suomen rannikon savisilta pelloilta Saaristomereen huuhtoutuvaa fosforia jopa 60 prosenttia.

Lähde: Maaseudun Tulevaisuus, Vastavalo, YLE

Lähetä kommentti