CHP

Lämmön ja sähkön yhteistuotanto (CHP)

Pienimuotoisella sähkön ja lämmön yhteistuotannolla tarkoitetaan alle megawatin laitoksia, jotka tuottavat lämpöä ja sähköä (CHP-laitos). Suomessa olisi useita pienelle CHP-yksikölle sopivia kohteita. Esimerkiksi sahat ja puutarhat voisivat tuottaa lämpöä ja sähköä omaan tuotantoonsa ja syöttää ylijäämäsähkön yleiseen sähköverkkoon.

Tällaisia pien-chp-yksiköitä on olemassa biokaasulle, mutta puuta käyttävät laitokset odottavat vielä läpimurtoaan.

Bioenergia

Bioenergia on luotettavaa, turvallista ja kestävän kehityksen mukaista suomalaista energiaa.

Bioenergia työllistää, aktivoi yrittäjyyttä ja parantaa energiahuollon varmuutta ja aluetaloutta joka puolella maata. Päälle vielä metsien hoito ja puumarkkinoita edistävät vaikutukset, jätehuollon edistäminen  sekä ilmasto- ja ympäristöhyödyt.

Samalla torjutaan riippuvuutta tuontipolttoaineiden arvaamattomilta hintavaihteluilta. Uusiutuvan energian käyttöä lisätään, kuten edellinen hallitus linjasi. Nyt painotetaan kustannustehokkuutta. Tämä saattaa tarkoittaa myös sitä, että kannustmista ja tukirahoista nipistetään.

Arvoketjun osa-alueiden yksityiskohtainen seuranta on osa työtämme:
  1. Energiapuun korjuukohteet, korjuun suunnittelu ja kustannukset sekä korjuun kannattavuus
  2. Energiapuun kuljetus
  3. Bioenergialaitosten tekniikat, monipolttoaineratkaisut, sekä yhdistetty lämmön ja sähkön tuotanto
  4. Lähilämpöverkostot
  5. Päästöt

Suuret laitokset

Lämmön ja sähkön yhteistuotanto on tämän päivän arkea ja kasvuvaraa on erittäin paljon. Kolmekymmentä vuotta sitten vaadittiin rohkeutta lähteä käyttämään puuta ja turvetta kaukolämmön ja sähkön tuotannossa. Nyt samaa rohkeutta tarvitaan pienemmissä lähilämpöratkaisuissa.

Växjö oli Ruotsissa ensimmäinen kaupunki, joka lähti satsaamaan suuressa mittakaavassa puun käyttöön. Jo vuonna 1993 kaupunki teki päätöksen siitä, että fossiilisista energialähteistä pitää päästä irti ja sen jälkeen hiilikuorma on vähentynyt. Vierailin  VEAB -laitoksella 1990-luvun keskivaiheella.

Ensimmäinen kaukolämpöön tarkoitettu kattilalaitos otettiin Växjössä käyttöön öljykriisin aikoihin 1974. Jo vuonna 1979 växjöläiset päättivät investoida puun käyttöön, ja 1981 päätökset oli viety käytäntöön. Vuonna 1984 jo 50 prosenttia lämmöntarpeesta tuotettiin puulla.

Silloin oli yleisenä trendinä siirtyä öljystä hiileen, mutta Växjössä valittiin toinen tie, koska valtio myönsi avokätisesti rahaa niille, jotka uskalsivat siirtyä puun käyttäjiksi.

Vierailuni taisi ajottua Sandvik 2 valmistumisvaiheeseen vuonna 1997. Siitä lähtien Växjössä on tuotettu sekä lämpöä että sähköä. Sähköteho on 38 ja lämpöteho 80 megawattia. Metsäteollisuuden ulkopuolisena laitoksena Sandvik 2 oli uraauurtava teko Ruotsissa. Laitoksen tehot eivät riitä, kun lämpötila menee alle +2 astetta. Sen jälkeen kuvaan tulevat vuoroon muut puukattilat ja huipulla öljy.

Muistan, että jo 1990-luvulla Växjössä puhuttiin siitä, miten puutuhka palautetaan metsään. Samat teemat ovat yhtä ajankohtaisia Suomessa 2013. Tuohon aikaan neuvottelimme Ranskassa Autunin 8 MW lämpölaitoksen hankinnasta. Olimme rakentaneet avoimeen yhteistyöhön tukeutuvan verkoston, jonka turvin etenimme myönteiseen ratkaisuun.

Viipyilen vielä hetken Växjössä: turein investointi on vesivaraaja, jolla pystyy tasaamaan vuorokauden vaihteluita - ennen kaikkea aamun kulutushuippuja. Silläkin ratkaisulla on pystytty vähentämään öljynkulutusta. Växjön vesivaraajassa voi varastoidan 2 700 megawattituntia.

Tuotantokapasiteetti ei ole kovinkaan uutta ja siksi Sandvikissä suunnitellaan kolmosvaiheen toteutusta. Sillä voidaan korvata vanhaa lämmöntuotannon kapasiteettia ja lisätä sähköntuotannon osuutta.  Växjö on kasvava paikkakunta eikä uutta kapasiteettia ole rakennettu neljääntoista vuoteen.

Varsinkin kylmien talvien takia kalliin öljyn osuutta on jouduttu lisäämään ja silloin ei ole saatu vastaavasti kasvua sähkön tuotantoon.

BAT = Best Available Technology - Paras käytettävissä oleva teknologia.






Lähetä kommentti