Argentiina

Buenos Aires (virallisesti espanjaksi Ciudad Autónoma de Buenos Aires erotuksena samannimisestä provinssista, johon kaupunki ei kuulu) on Argentiinan pääkaupunki sekä myös suurin kaupunki ja tärkein satama. Se sijaitsee Atlanttiin laskevan Río de la Platan etelärannalla. Estuaari muodostaa kaupungin kohdalla leveän lahden, jonka toisella rannalla on Uruguay ja sen pääkaupunki Montevideo. Itse kaupungin asukasluku on noin 2 776 000 (2001 väestölaskenta) ja koko metropolialueen noin 12 miljoonaa, eli Buenos Aires on yksi Etelä-Amerikan suurimmista väestökeskittymistä. Suomeksi kaupungin nimi on "hyvät tuulet" tai "hyvät ilmat".

- Buenos Aires is a wonderful place to visit.

Käsittelen näitä teemoja Yritys 2.0 kirjassa. Kokoan tänne taustatietoja. Metsäsektori on talouden lohko, jolla Argentiina teollisuuden tarpeet ja suomalaisten yritysten korkea teknologinen osaaminen kohtaavat erityisen hyvin. Suomalaiset alan yritykset ja asiantuntijat ovatkin olleet mukana suunnittelemassa runsaiden metsävarojen järkevää ja luontoa säästävää hyödyntämistä.

Näin puhui presidentti Matti Ahtisaari vuonna 1996: "Suomalainen metsäalan osaaminen kattaa koko sektorin. Siihen liittyy olennaisena osana vastuu ympäristön kokonaisvaltaisesta huomioonottamisesta kestävän kehityksen vaatimusten mukaisesti. Suomessa metsät muodostavat maamme tärkeimmän ja lähes ainoan luonnonvaran, jota olemme vuosikymmenet tottuneet huolellisesti varjelemaan. Tämä lähtökohta on pakottanut teollisuutemme kehittämään puuntuotantoa lisääviä ja toisaalta ympäristön kuormitusta vähentäviä teknologisia ratkaisuja, joiden turvin Suomi on tänä päivänä maailman johtavia paperin sekä puunjalostus-teollisuuden koneiden ja laitteiden tuottajia maailmassa. Metsäalan yhteistyömme lisäämiselle Argentiinan kanssa on olemassa hyvät mahdollisuudet."

Kymmenen vuotta myöhemmin yhteistyötä haittasi Uruguayhin rakennettava sellutehdas.

Ulkoasiainministeriö 30.5.2006 Suomi ja suomalaiset sellu- ja paperitehtaat olivat näkyvästi esillä argentiinalaisessa mediassa Metsä-Botnian Suomeen järjestämän toimittajavierailun aikana. Kaikissa päivälehdissä Suomen vierailun eri kohteet saivat runsaasti palstatilaa, ja suomalaisten isäntien puheenvuorot onnistuivat provosoimaan välittömiä reaktioita ja keskustelua argentiinalaisessa mediassa. Samalle viikolla sattunut mielenosoitus Suomen lähetystön edessä vain lisäsi vierailunkin näkyvyyttä.

Lähestyn Buenos Airesia verkottuneen yhteistyön näkökulmasta. Millaisia keinoja käytimme yhteistyön rakentamisessa? Mikä on muuttunut? Mikä on suomalaisten yritysten asema Argentiinassa AD 2007?

Istun hotellin toimistossa ja kirjoitan raporttia Suomeen. Teemana metsäteollisuuden uudet hankkeet ja esitelmä, joka koski valkaisun automaatiota, monipistemittausten merkitystä.

Täältä matka jatkuu Chileen, palaan Buenos Airekseen, lennän Montevideoon ja edelleen Sao Pauloon. Tarkoituksena on käydä Aracruzissa.

Göteborgissa toimivalla kauppahuoneella Elof Hansson Ab:llä oli tärkeä rooli tapaamisten ja neuvottelujen järjestelyissä. Heidän vastuualueena oli Etelä-Ameriikka.

Miksi Etelä-Amerikka oli meillä tärkeä?

Inderfor Oy kertoo esitteessään tärkeän taustatiedon: "Olemme Etelä-Amerikan metsäsektorilla toimiva konsulttiyritys erikoisalamme kaupallinen metsäteollisuus Argentiinassa, Brasiliassa ja Uruguayssa. Globaalit metsävarat: Maailman 388 miljardista kuutiometristä noin 30% (118 miljardia m3) sijaitsee Etelä-Amerikassa. Lähde: FAO 2000."

Tässä se on pähkinäkuoressa. Tutustun Inderforin toimintaan Etelä-Amerikassa tarkemmin. Esite kertoo heidän toiminnastaan: "Olemme toimineet Etelä-Amerikan markkinoilla jo yli kymmenen vuoden ajan ja olleet mukana toteuttamassa muun muassa seuraavia projekteja:

• Metsätalouden sijoitushankkeiden kannattavuusselvityksiä (Argentiina)
• Metsäteollisuuden sijoitushankkeiden konsultointeja (metsätalous – puunjalostus – sahataloustuotteiden kauppa)
• Puupelletin tuotantolaitoksen kannattavuuslaskelmat (Argentiina)
• Korjuu-urakointiyrityksen investointisuunnittelu ja toteutus (Argentiina)
• Hakkuuteknologia ja –koulutus eukalyptuksen korjuussa (Brasilia)
• Metsurien ja korjuuesimiesten koulutus (Argentiina)
• Istutusmetsien ostokonsultointi (Argentiina, Uruguay)
• Tukkien ja sahatavaran ostokonsultointi (luonnon- ja istutusmetsät)
• Mänty- ja eukalyptusmetsien hoidon konsultointi
• Piensahojen käytön ja huollon koulutus (Uruguay, Brasilia, Argentiina)
• Metsäkoneiden ja sahalaitosten hankinta, huolto- ja käyttökoulutus (Argentiina,
• Brasilia, Uruguay)

Pidetään mielessä. Tulen täsmentämään Etelä-Amerikka osuutta uusilla tiedoilla.

Mitä presidentti Ahtisaari kertoo Argentiinan metsäteollisuudesta ARGENTIINALAIS- SUOMALAISESSA TALOUSSEMINAARISSA BUENOS AIRESISSA 03.03.1996?

Kansainvälinen kauppajärjestelmä on viime vuosina kokenut suuria muutoksia. Liiketoiminta on voimakkaasti globalisoitunut, tavarat ja palvelut tuotetaan yrityksen kokonaisetujen kannalta edullisimmat tuotanto-olosuhteet tarjoavissa paikoissa. Kauppavirrat kulkevatkin yhä enemmän yritysten ja niiden tytäryhtiöiden tai alihankkijoiden välillä. Palvelujen, kaupan, investointien ja etabloitumisen merkitys on korostunut, kun taas tuontitullit ovat yhä harvemmin tavarakaupassa ongelma standardeihin ja muihin ei-tarifäärisiin kaupan esteisiin verrattuna. Kaikki tämä korostaa tarvetta vahvistaa multilateraalista kauppajärjestelmää ja sen säännöstöä.

Maailman kauppajärjestön WTO:n ensimmäinen ministerikokous Singaporessa viime joulukuussa osoitti järjestön elinvoimaisuuden ja jäsenvaltioiden voimakkaan sitoutumisen toimia yhteisesti hyväksyttyjen sääntöjen puitteissa. Vapaakaupan voimakkaana puolustajana tunnettu Suomi on pääosin tyytyväinen kokouksen tuloksiin, joissa luonnollisesti heijastuvat jäsenmaiden erilaiset kehitystasot ja intressit.

Samanaikaisesti globalisaation kanssa on eri puolilla maailmaa tapahtunut talouksien nopeaa alueellista yhdentymistä. Suomi liittyi vuoden 1995 alusta Euroopan unioniin, joka muodostaa tuotteillemme selvästi tärkeimmän markkina-alueen. Etelä-Amerikassa menestyksellisin integraatiojärjestely on Brasilian, Argentiinan, Paraguayn ja Uruguayn muodostama Eteläiset yhteismarkkinat MERCOSUR. Siitä on lyhyessä ajassa muodostunut alueellinen voimatekijä ja talouskehityksen veturi.

Tarina jatkuu. Yhteistyö argentiinalaisten kanssa on kokenut kolhuja Metsä-Botnian Uruguayhin rakennettavan sellutehtaan takia.

Mietin tapaa, miten tuon verkottuneen yhteistyön esille? Tarkastelenko asiaa tämän päivän tialnteesta? Millainen merkityst matkalla oli? Miten se vaikutti asioiden kehitykseen pitkällä aikajänteellä? Teema on ollut esillä muutamassa kirjoituksessa aikaisemmin, mutta hajanaisesti, ilman kytkentöjä nykypäivään.