sunnuntaina, lokakuuta 14, 2007

Manila

Manila, jonka Filippiinit haluaaa näyttää maailmalle: hyvin pukeutuneet, salkkuja ja kalliita käsilaukkuja kantavat shoppailijat huilaavat cappuccionolla kauppakeskuksen valopihalla.

Makatin kaupunginosan pilvenpiirtäjien ja loistoliikkeiden keskellä tuoksuvat kukkaistutukset, partavedet ja parfymit.

Suur-Manilassa on karkeiden arvioiden mukaan noin11 miljoonaa asukasta, ja arkiaamuna tuntuu kuin he kaikki olisivat yhtä aikaa matkalla samaan paikkaan.

Manilaa markkinoidaan turisteille edullisena ostosparatiisina, josta löytää kaikkia merkkitavarat. Kaupunkiin rakennetaan yhä suurempia ja suurempia ostoskeskuksia.

Monet viettävät niissä koko päivän, trooppisessa Manilassa kun on aina kuumaa ja kosteaa. Lisäksi kaupungin ilma saa turistin yskimään ja silmät vuotamaan.

Manilan liikenne on kaaosta, mutta kaaoksessa on tietty logiikka. Turisti ei voi tätä logiikkaa tietää, ja kävellessä on oltava varovainen. Manilassa aistit joutuvat todella töihin.

Huono ilma, kirkuvan värikkäät julisteet, vilkkuvat mainokset ja meteli väsyttävät vierailijaa. Musiikki pauhaa kaikkialla niin lujaa kuin mahdollista.

Asiat viedään äärimmäisyyksiin. Takana on 400 vuotta katolilaisuutta ja 50 vuotta Hollywoodia. Yhdysvaltojen vaikutus tuntuu Filippiineillä kaikkialla. He rakastavat missikisoja, saippuasarjoja ja skandaaleja; mitä tahansa, joka tarjoaa draamaa.




Ei kommentteja: