Mitä kuuluu Stirling-moottorille? - sfnet.harrastus.koneet+laitteet | Google-ryhmät. Janne Saarijarvi kirjoittaa Stirling-koneesta:
- Google-ryhmät: 29 tammi 2006, 20:42
- Uutisryhmät: sfnet.harrastus.autot, sfnet.harrastus.koneet+laitteet
- Lähettäjä: 'Janne Saarijarvi'
- Päivämäärä: Sun, 29 Jan 2006 20:42:52 +0200
- Paikallinen: Su 29 tammi 2006 20:42
- Aihe: Mitä kuuluu Stirling-moottorille?
Tuo moottorihan toimii periaatteessa millä vaan mistä lämpöä saadaan, oli se sitten nestettä, kiinteää tai kaasua. Hyötysuhdekin on hyvä, 50 + prosenttia, ja ainakin juuri eteeni sattuneen -71 vuoden Tekniikan Maailman mukaan sitä aiottiin kokeilla linja-autossa. Tietääkö joku mitä tuolle kuuluu, se kun olisi aimo loikka hyötysuhteessa eteenpäin, vaihtoehtoiset, ympäristöystävälliset polttoaineet ja niiden merkitys täällä verohelvetissä voitaneen jättää huomioitta. Toki homma systeeminä on aika kompleksisen näköinen, mutta kehityspotentiaalia silläkin saralla varmasti löytyisi... Käytetäänkö noita jossain, muussakin kuin testimielessä...?
JanneHelge: Etsin kotimaisia käyttäjiä. Kyselen Jannen tavoin, Kuka tietää? Aiheesta keskustellaan täällä.
Mitä korkeampi höyryn sisäänmenolämpötila ja mitä matalampi ulostulolämpötila, sen parempi hyötysuhde ja enemmän tehoa ulos. Periaatteessa esimerkiksi paineistettu kuuma helium olisi melko täydellistä höyrykoneen polttoainetta. Sitä voisi kierrättää kattilaan takaisin jollain systeemillä.
Vedellä on vaan yksi mielenkiintoinen ominaisuus. Sitä voi käyttää höyrykoneessa "väärin päin". Kun sylinteriin pumpataan höyryä ja sen jälkeen sylinteri jäähdytetään, syntyy aivan helvetin voimakas alipaine, koska vesi tiivistyy.
Tällä alipaineella on tunnetusti hajotettu isoja rautatievaunun kokoisia tankkeja, kun työmiehet ovat putsanneet tankkia sisältä höyrypesureilla ja sen jälkeen joku on erehdyksissä käynyt läimäyttämässä tankin luukun kiinni. Ranteen vahvuisesta teräksestä valmistettu tankki lämähtää kasaan kuin limukkatölkki.
Tätä sanotaan höyryn lauhtumiseksi, ja ennen wanhaan oikeissa höyrykoneissa olikin lauhduttaja juurikin tätä tarkoitusta varten. Lauhduttimella saatiin aikaan tyhjiö, joka lisäsi höyrykoneen tehoa ja vääntömomenttia ja josta vesi saatiin pumpattua injektorilla takaisin höyrykattilaan.
Tarkennettakoon kuitenkin, että mitään "helvetin voimakasta" alipainetta lauhtumalla ei kuitenkaan saa syntymään. Absoluuttinen paine kun ei voi olla yhtään vähempi kuin nolla! Jos lauhduttimella varustetun höyrykoneen lauhdutin kytketään pois käytöstä, höyrykoneen kokema paine-ero muuttuu maksimissaan vain 1 bar, mikä on prosentuaalisesti hyvin pieni muutos, jos vertaa höyrykattilan paineeseen.
1 bar paine riittää kuitenkin helposti rikkomaan kattilan, joka on suunniteltu nimenomaan yli- eikä alipainetta varten: jokaista kattilan neliömetriä kuormittaa kymmenen tonnin paino.
Tuulivoima on kuin kirkon aneet. Raha kirstuun kilahtaa, sielu taivaaseen vilahtaa.
Tätä sanotaan höyryn lauhtumiseksi, ja ennen wanhaan oikeissa höyrykoneissa olikin lauhduttaja juurikin tätä tarkoitusta varten. Lauhduttimella saatiin aikaan tyhjiö, joka lisäsi höyrykoneen tehoa ja vääntömomenttia ja josta vesi saatiin pumpattua injektorilla takaisin höyrykattilaan.
Tarkennettakoon kuitenkin, että mitään "helvetin voimakasta" alipainetta lauhtumalla ei kuitenkaan saa syntymään. Absoluuttinen paine kun ei voi olla yhtään vähempi kuin nolla! Jos lauhduttimella varustetun höyrykoneen lauhdutin kytketään pois käytöstä, höyrykoneen kokema paine-ero muuttuu maksimissaan vain 1 bar, mikä on prosentuaalisesti hyvin pieni muutos, jos vertaa höyrykattilan paineeseen.
1 bar paine riittää kuitenkin helposti rikkomaan kattilan, joka on suunniteltu nimenomaan yli- eikä alipainetta varten: jokaista kattilan neliömetriä kuormittaa kymmenen tonnin paino.
Tuulivoima on kuin kirkon aneet. Raha kirstuun kilahtaa, sielu taivaaseen vilahtaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti