Seppo, tässä lupaamani selvitys 5T –teoriasta, jonka kehitimme Irjan kanssa 1987. Se soveltuu sekä analyysityökaluksi, mutta sillä voi myös simuloida tuotekehitysprosessia tai ongelmanratkaisua.
Tänä kesänä Qelluntai-tilaisuudessa kokeilimme 5T sosiodraaman kehikkona. Työstimme uuden “opettaja” ja “opi” kännykän kehitystä.
Miten tuo teoria toimii? Kuvittele, että organisaatiolla ei ole riittävästi tietoa kehitteillä olevasta asiasta, silloin tietovaje lyhentää “tietojana” ja tuloksena on Tavoite muuttuminen Tavoite1.
Vastaavasti, jos “Tahto” on heikko, silloin kiila on kapoinen ja Tavoitteesta (pizzasta) saa vain pienen viipaleen.
“Tunnetekijöitä” ovat pelot, uhat, ahdistus, sisäiset ristiriidat, jotka heijastuvat toimivista yksilöistä tai yhteisöstä. Tuloksena on “Tavoite2”, jos tunnejana lyhenee. Laitan vielä yhden selventävän piirroksen.
Tällä työkalulla voi nopeasti yksilön, yhteisön, organisaation tai tiimin toimintaa. Ensimmäinen sovellustapa on subjektiivinen, mutta analyysiä voi tarkentaa matriisilla, jossa on sanallista tarkennusta. Alla kuviteltu esimerkki, jossa runsaasti negatiivisia arvolatauksia. Kokeile korjaavia toimenpiteitä.
| Tieto | Tunne | Tahto | Tavoite | Toiminta |
| Osaava | Pelokas | Epäselvä | Sirpaleinen | Horjuvaa |
| Viisaita | Ahdistunut | Risainen | Joka suuntaan | Haparoivaa |
| Lahjakas | Viha | Häilyvä | Ponnetonta | |
| Koulutettu | Surullinen | Impulsiivista |
Organisaation toimintakulttuurin avaaminen ja ymmärrettäväksi tekeminen paranee muutamalla 5T viivapiirroksella. Sillä voi myös tutkia dynaamisia tilanteita. Asetelmat voivat vaihdella päivästä toiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti