KUVA: Kuusakoski Oy, Ekopark Lahti (19.11.2012)
Kuusakoski Oy valmistaa kierrätyspolttoainetta Lahdessa. Kainuun Sanomat kertoo 19.11.2011, että Kainuun Eko-Kymppi aloittaa sekajätteen laitosmaisen käsittelyn vuoden 2012 alussa Majasaaren jätekeskuksessa. Sekajätteestä valmistetaan energiatuotannossa hyödynnettävää polttoaineitta.
Kainuulainen Eko-Kymppi valmistautuu vuoteen 2016 ja sen mukana tulevaan biohajoavan jätteen kaatopaikkakieltoon. Asumisjätteen vuotuinen määrä asettuu Kainuussa noin 20 000 – 25 000 tonniin, josta kaatopaikalle saa päätyä tulevaisuudessa vain muutama prosentti. Kainuussa laitosmaisen käsittelyn urakoitsijaksi on valittu Huurinainen Oy Kajaanista.
Kuopion jätekeskus
Lajittelutestausten tulokset ovat lupaavia. Lahdessa on Kuusakosken ja Lahti Energian toimesta siirrytty täyden mittakaavan integroituun sähkön ja lämmön tuotantoon.
Kainuulaista sekajätettä käsiteltiin Kuopion jätekeskuksessa talvella 2011. Lopputuloksena syntyi 55 prosenttia kierrätyspolttoainetta, 38 prosenttia kompostoitavaa jätettä, viisi prosenttia metallijätettä ja viisi prosenttia kaatopaikalle penkattavaa jätettä.
Tähän saakka murskaamiseen on päätynyt vain erilliskerätty energiajäte. Se on vastaanotettu varastohalliin, murskattu muutaman kerran vuodessa ja toimitettu Kainuun voimalle.
Sekajätteen käsittelyn myötä murskauksesta tulee jatkuvaa laitosmaista toimintaa. Energiajäte ja sekajäte kulkevat saman laitteiston läpi, mutta erillisinä erinä.
- syntypaikkalajittelun merkitys korostuu kuitenkin entisestään
- tärkeää on, että esimerkiksi lasijäte ja metallit lajitellaan kotona ja viedään ekopisteelle
- syntypaikkalajittelun etuna on, että ei-toivotut fraktiot eivät kuormita suotta lajittelujärjestelmää ja murskainta
Lahden Ekoparkissa tämä on täyttä totta 19.11.2012
Kaakeleita, viemäriputkia, ovia, ikkunoita, karmeja, seinälevyjä, eristeitä, sähköjohtoja ja parkettia. Rakennuksilla syntyy tavaton määrä sekalaista tavaraa. Samalle siirtolavalle lentävät vanhat hanskat ja tyhjät juomatölkit. Sekoituksesta on mahdoton poimia mitään uudelleenkäyttöön.
Marraskuun 26. päivänä avataan Kuusakoski Oy:n Ekopark Lahti -kierrätyslaitos, jossa sekalaisesta kasasta loihditaan eroon polttokelpoinen materiaali, puu, puulevyt, polttokelpoiset muovit, pahvit ja paperit. Metallit järjestetään erikseen, samoin laatat, tiilet ja kivet. Eroon saadaan myös alumiini, vaikka sitä olisi vain jukurttipurkin kannen verran.
Ekopark Lahdessa materiaalien erottelu tehdään koneellisesti ja teollisessa mittakaavassa. Rakennustyömailta tulevaa tavaraa syötetään käsittelyyn 160 kuutiota tunnissa, kaupoista ja teollisuudesta tulevaa tavaraa möyhennetään sadan kuution tuntivauhdilla. Kuljettimet syöttävät materiaalivirtaa koneelta koneelle ja lopulta jäljellä on sitä mitä halutaankin: kierrätyspolttoainetta.
Viimeinen kuljetin syöttää kierrätyspolttoaineen Lahti Energian Kymijärven uuden kaasutusvoimalaitoksen polttoainesiiloon. Valmista polttoainetta syntyy tunnissa 220 kuutiota.
Koneita ja taitoa
Erilaisten materiaalien erottaminen toisistaan vaatii ennen kaikkea taitoa. Erottelukoneita on saatavissa valmiina, taitoa tarvitaan, jotta koneet saadaan tekemään haluttu lopputulos.
Kaikki alkaa murskauksesta. Kappaleet murretaan puolta metriä pienemmiksi paloiksi. Murskauksen jälkeen metallit poimitaan magneetilla, sitten tavara seulotaan ja hienojakoinen muju poistetaan prosessista. Seuraavaksi materiaalivirta ajetaan tuulierottimeen, sen jälkeen upotus-kellutukseen, jossa vettä painavammat otetaan eroon ja vedessä kelluvat jatkavat matkaansa.
Hienointa tekniikkaa ovat pyörrevirtaerotin ja induktiivinen erotin. Ne etsivät pienetkin metallin kappaleet – myös ei-magneettiset.
Vain laatutuotetta
Lahti Energia maksaa ostamastaan polttoaineesta, mutta se hyväksyy vain laatutavaran. Kymijärven kaasutusvoimalaitoksen polttoaineen vaatimukset ovat Suomen kireimmät. Kiellettyjen yhdisteiden ja aineiden luettelo on pitkä, metalleja ei saa olla laisinkaan, alumiini on suoranaista myrkkyä.
Kuusakoski Oy:n Ekopark Lahti -kierrätyslaitos käyttää Suomen uusinta tekniikkaa. Laitoksen kokonaisinvestointi on 23 miljoonaa euroa. Laitos käy kahdessa vuorossa viitenä päivänä viikossa ja se työllistää 25 henkeä.
Kuusakoski Oy toimittaa puolet Kymijärvi II:n tarvitsemasta kierrätyspolttoaineesta, noin 135 000 tonnia vuodessa. Ekopark Lahti valmistaa Kuusakoski Oy: n osuudesta noin puolet, 80 000 tonnia. Laitoksen tuotantoa on mahdollista nostaa lisäämällä tuotantoaikaa.
Polttoaineen valmistuksessa erotettu metalli viedään jatkokäsittelyyn Kuusakoski Oy:n muihin laitoksiin, joissa siitä valmistetaan metalliteollisuuden raaka-aineita. Kiviaines käytetään maaperärakentamiseen ja hienoaines, muju, hyödynnetään kaatopaikan rakenteissa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti