Nyt energia-alalla eletään sumussa

Tänä keväänä EU:ssa käynnistyy vuoden 2030 energia- ja ilmastotavoitteiden valmistelu. Unioni pyrkii vähentämään päästöjä 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomella on lähikuukausina paljon pelissä.

1. päästöjen vähentäminen kunnianhimoisesti, oikeudenmukaisesti ja reilulla tavalla globaalisti
2. miten turvataan kohtuullinen energian saatavuus?
3. miten työllisyydelle ja kuluttajille keskeinen energian hinta kehittyy?
4. kuinka päästään kustannustehokkaaseen ja vähäpäästöiseen energiatulevaisuuteen?
5. monimutkaisten sääntely- ja tukijärjestelmien yksinkertaistaminen

EK:n mielestä huolta aiheuttaa se, että sitovat päästötavoitteet sisältävän ilmastosopimukseen osallistuvat parhaillaan vain Eurooppa ja Australia, jotka tuottavat globaalisti vain 15 prosenttia päästöistä.

Jyri Häkämies kirjoittaa Hesarissa 6.4.2013, että “Nykypolitiikan luonne kärjistyy Saksassa, jossa tuet johtavat hyvin hajautettuun järjestelmään”.

Tukien varassa pystytetään lukumääräisesti paljon voimaloita, mutta energiajärjestelmän ydintoiminnot rapautuvat, jos pitkän aikavälin suuriin ratkaisuihin ei investoida.

Häkämies ei innostu kotitalousvetoisesta energiantuotannosta, koska kokonaiskustannukset ovat moninkertaiset verrattuna siihen, että energiatuotantoa hoitavat pääosin siihen erikoistuneet yhtiöt, jotka hyödyntävät suurtuotannon etuja.

Yritykset tekevät investointeja, joiden elinkaari ulottuu useille vuosikymmenille.  Teollisuus toivoo varmuutta sille, ettei ohjauskeinoja muuteta mielivaltaisesti.

Suomen vahva teknisteollinen perusta ja kylmä ilmasto ovat opettaneet meidät kehittämään ratkaisuja energian tuottamiseen ja säästämiseen. Meillä on mahdollisuus nousta ympäristöä säästävän tekniikan johtavaksi maaksi. Päästömme eivät globaalia isoa kuvaa heilauta, mutta suomalaisella osaamisella voi olla merkittävä rooli maailman energia- ja ympäristöhaasteiden ratkaisemisessa, linjaa Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja.