Andritzin tehokassta tekniikkaa uusituvan energian tuotantoon

Andritzilla on kaksi tytäryhtiötä Suomessa. Niistä Andritz Oy toimittaa järjestelmiä, laitteita ja palveluita paperi- ja selluteollisuudelle. Yhtiöllä on toimipaikat Lahdessa, Kotkassa, Savonlinnassa ja Varkaudessa sekä pääkonttori Helsingissä.

Yhtiön palveluksessa on noin 900 henkilöä, ja sen liikevaihto oli vuonna 2009 noin 300 miljoonaa euroa.^[2]. Andritz Oy on muodostettu Andritzin vuosina 2000–2001 hankkimasta Ahlstrom Machinery Oy:stä ja vuonna 1994 hankitusta Kone Wood Oy:stä.

Tampereella toimiva Andritz Hydro Oy (entinen GE Energy (Finland Oy), aikaisemmin Oy Tamturbine Ab) toimittaa vesivoimalaitosten koneita ja laitteita, muun muassa vesiturbiineja.

Yritys: Andritz AG on vuonna 1852 perustettu itävaltalainen konepajateollisuuden yritys, jonka pääkonttori sijaitsee Grazissa. 

Yritys on saanut nimensä Grazin Andritzin kaupunginosan mukaan.  Yhtiö on ollut listattu Wienin pörssiin vuodesta 2001 lähtien. Wikipedia

Toimitusjohtaja: Wolfgang Leitner

Osakekurssi: ANDR (VIE) 41,40 € −0,20 (−0,49 %)
9. lokakuuta klo 17.33 UTC+2 - Vastuuvapauslauseke

Päätoimisto: Graz, Itävalta

Perustaja: Josef Körösi
Perustettu: 1852

 

Bioenergiaa oli 2000-luvun alussa kovassa nosteessa

Bioenergia ry:n puheenjohtaja Esa Lindholm uskoo biotalouden olevan vasta pääsemässä alkuun - kunhan vihreän vallankumouksen tielle ei kasata kohtuuttomia esteitä.

Kuopion Energian toimitusjohtaja Esa Lindholm muistuttaa, että Suomi tuo yli kaksi kolmasosaa käyttämästään energiasta ulkomailta. Noin 35 % energiasta oli kotimaista vuonna 2014. Kotimaisen osuus on Bioenergia ry:n mielestä mahdollista nostaa 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Bioenergia ry:n mukaan puun käyttöä tulisi voimakkaasti kasvattaa ja suunnata sen käyttö tuontienergian korvaamiseen niin pienissä kuin suurissa käyttökohteissa.

Kotimaiset polttoaineet työllistävät välittömästi ja välillisesti nyt 30 000 henkilöä. Yhdistyksen tavoittelema kasvu tarkoittaisi 15 000 työpaikan lisääntymistä vuoteen 2030 mennessä.

Energiaomavaraisuuden merkitys talouden, työllisyyden ja kauppataseen kannalta ymmärretään Suomessa nyt entistä paremmin. Eripuraisina pidetyt eduskuntapuolueet ovat saavuttaneet yhteisymmärryksen monista Suomelle tärkeistä energiapoliittisista asioista.

Kuva: Etävalvontaa varten laitosten automaatiojärjestelmien välittämät tiedot saadaan myös Vapon keskusvalvomoon. Valvomossa nähdään, missä tilassa prosessi on. Täydentävää tietoa saadaan valvontakameroiden videonäytöiltä. Lämpölaitoksella on 4 - 16 kameraa laitosta kohti.

Puolueet korostavat tällä hetkellä metsäenergian tärkeyttä ja sen erityisasemaa Suomen energiakentässä. Metsäenergiaa tulisi hyödyntää jatkossa entistä enemmän, sillä sen käyttöä puoltavat mm. mittavat resurssit, kustannustehokkuus, kyky korvata fossiilisia polttoaineita sekä valtavat teknologiamahdollisuudet.

Biopolttoaineet edustavat kotimaista ja ympäristöystävällistä suuntaa. Ja monipolttoainekattilan etuna on varautumisessa: ei olla yhden kortin varassa.

Vuosisadan vaihteessa bioenergia oli mukavassa nosteessa ja kattiloihin kaipailtiin turpeen rinnalle puuta. Viidentoista vuoden aikana on tapahtunut paljon, mutta monipolttotekniikoiden läpimurto antaa edelleen odottaa itseään.

Lähde: ENERTEC teollisuuden sähkö & energia (www.enertec.fi)

Puutuoteteollisuus on merkittävä toimiala Suomessa

Puutuotteiden hyödyntämisen ja kehittämisen puolesta puhuu se, että puu on uusiutuva, hiiltä sitova ja kierrätettävä materiaali.

Voimme edesauttaa ilmastotavoitteiden saavuttamista edistämällä puurakentamista ja puutuotteiden käyttöä Suomessa ja globaalista.

Lukuisat kuluttajat ja asukkaat valitsevat mielellään kauniin ja kestävän puun. Puurakentamisessa on paljon mahdollisuuksia, vaikka rakentaminen on yleisesti tällä hetkellä matalalla tasolla.

Hallituksen tavoitteena on puun käytön lisääminen ja monipuolistaminen. Puun korjuuta on mahdollista lisätä 15 miljoonalla kuutiolla vuodessa.

Puu nousee perinteisten rakennusmateriaalien rinnalle uusia kerrostaloja rakennettaessa. Nopeimmin puun käyttöä voidaan lisätä kaupunkirakentamisessa.

Uusien sellu- ja bioinvestointien myötä kuitupuun vuotuinen kysyntä nousee merkittävästi. Samalla markkinoille tulee kasvava määrä tukkipuuta.

Puutuoteteollisuudella on puumarkkinoilla keskeinen rooli, sillä sen osuus puun teollisesta käytöstä Suomessa on ollut noin 40 ja 70 prosenttia maksetuista bruttokantorahoista.

Lähde: Puuviesti / Maa ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikainen, Keskusta