Kirjoitin päiväkirjaani 15. heinäkuuta 1996: “Saksalaiset eivät jätä Ranskan sahatavaramarkkinoita rauhaan. On niitä, jotka ovat vain käymässä ja luopuvat, kun kotimaan markkinat elpyvät, mutta naapurin suursahat rakentavat pysyvämpiä struktuureja.”
Tästä muistiinpanosta on monta vuotta. Ranska on edelleen merkittävä sahatavaran vientimaa. Heillä on omasta takaa vahvaa sahauskapasiteettia.
Suomalaisiin verrattuna, saksalaiset voivat toimi markkinoilla huomattavan valikoidusti, koska he lähtevät liikkeelle “vaihtoehdon tuomisesta”. Suomalaissahoilla ei ole vahvaa kotimaan markkinaa. 60 prosenttia sahatavarastamme viedään ulkomaille.
F-B:llä on Alsacissa tehokas toimintayksikkö. Jos sillä ei pärjää, niin kuka silloin voi pärjätä sahatavaramarkkinoilla. UPM möi suursahansa Siatille.
1990-luvun puolivälissä valuuttakurssipolitiikka suosi saksalaisia. Tehtävänämme oli pienpuusahauksen kehittäminen: raaka-aineen jatkuva tuorevirtaus (Fast-Fresh-Flow), laadunvarmistus, tarveohjaus ja hintatason hallinta.
Tuottavuuden parantaminen oli kaikki kaikessa. Sitä se lienee nytkin.
TUPPEENSAHAUS
Kuvani esittelee järeän puun läpisahausta. Tuppeensahaus eli läpisahaus on yleinen puusepänkäyttöön tarkoitetun laatupuun sahaustapa. Tuppeensahattua lautaa kutsutaan myös tuppilaudaksi.
Tuppeensahattu sahatavara siis läpisahataan niin, että laudan reunoihin jää kuori eli tuppi eikä sitä siis särmätä. Laudan leveys vaihtelee usein pituussuunnassa. Tuppeensahauksella pyritään hyödyntämään arvokasta pintapuuta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti