@ConnectIrmeli @hyvaelama @oaw @jwa @troppone Innovaatiojuna nytkähtelee.
Vertaan junailuamme eiliseen matkaan, jossa kävimme 40 hengen voivalla IPO Wood Iisalmen sahalla ja PONSSEn tehtaalla Vierimäellä.
Matka oli mielenkiintoinen, mutta bussista ei lähtenyt tekstejä, videoita, blogikirjoituksia, ei tehty ryhmätöitä, ei dokumentoitu havaittua ja omia fiiliksiä.
Saimme nähdä kaksi hienoa metsäteollisuuteen nojaavaa yritystä, IPO työllistää 60 sahalla ja 60 korjuu- ja kuljetusketjussa.
PONSSE tekee maailman parhaita korjuukoneita ja on noussut 2009 lamakuopasta ja työllistää jälleen yli 900 henkilöä kannattavasti.
INNOVAATIOJAN 1.0
Innovaatiojunaan emme lähteneet tuntemattomina, vaikka suurin osa ei ollut koskaan tavannut F2F.
Matkan valmistelu kesti yli puoli vuotta.
Junailijoita oli useita, vetäjät ja toimijat vaihtuivat matkan varrella. Jos yksi uupui tai nuukahti, aina tuli joku puun takaa vetämään virtuaalista vaunua eteenpäin.
Rakensimme keskinäistä luottamusta ja innostusta jo ennen matkan alkua. Tapaaminen junassa muistutti tunnelmaltaan rakkaiden sukulaisten kohtaamista kesätapahtumassa tai lastenjuhlia. Innostuneesti ja intohimoisesti ryhmät pureutuivat pähkinöiden särkemiseen. Toimintatonneille tuotettiin ahkerasti vastinetta.
MATKA OLI KOKEMUS
Matka oli KOKEMUS. Qaikussa innovaatiojuna-innostus tympi joitakin. Miten tärkeää onkaan, että innostus menee "överiksi".
Junassa toimimme suljetussa tilassa, jossa saatoimme liikkua ja ryhmittyä, keskustella ja vaihtaa ajatuksia. Osallistujat tulivat tutuiksi ja yhteistä taivalta on ollut muissakin tapahtumissa sen jälkeen.
Yhteistyön jatkuvuuden takeena on ollut QAIKU ja muut Some-vermeet. Postikortteja tai kirjeitä toisillemme lähettäen yhteyden tunne olisi kadonnut. Eli sähköiset mediat ylläpitävät virtuaaliyhteisön jatkuvuuden tunnetta.
Innovaatiojunan valmistelun käynnistymisestä on kulunut yli kaksi vuotta. @hyvaelama ehdotti idean, konseptin, toimintamallin viemistä Intiaan ja Kiinaan. Kirjoitan täältä Jumalan selän takaa, helkkarin kuusesta, rakastamastani Nälkämaasta ja näen kyllä innojunailun tarpeita täälläkin.
Someiljoita ei eilisessä bussissa ollut kuin yksi ja ainut. Pillosomeilijana lähettelin kuvia ja kommentteja Twttieriin, Facebookin, Qaikuun ja Posterous -palvelimille. En kehdannut tulla "kaapista ulos" ja kertoa, miten viesti kulki matkan aikana. Outona olisivat pitäneet, että lörpöttelen etelän metioihin ;) Podcastejakin äänittelin.
AVOIMUUS AVAA UUSIA POLKUJA
Itselleni avoin innovointi ja yhteistyö on avannut uusia polkuja. Sovellan oppeja pienemmissä yhteisöissä, joissa yleensä toimin muurin murtajana. Avoimen yhteistyön esteitä on runsaasti pörssiyhtiössä, teknologiayrityksissä ja innovaatiopajoissa, mutta valtavia hyötyjä olisi tarjolla.
Meitä avoimuuden evankelistoja on yhä kansallisiinkin talkoisiin kohtuuttoman vähän. Kokemuksen kautta "avoimuuden uskoon" tulleita on vain muutamaan junaan. Tämän pelastuksen opin vieminen suomalaisiin yrityksiin, virastoihin, kuntiin ja organisaatioihin on valtaisa haaste.
Yleensä suomalaiset innovaatiot, early ja angry birdti saavat huomiota onnistuttuaan ulkomailla. Kehitellään vain innolla innovaatiojunaa "with passion" Kiinaan tai Intiaan. Kumpi valitaan ekakohteeksi. Populaatiota riittää. Intia olisi kielellisesti ja kulttuurisesti helpompi, mutta antaa joukkoälyn puhua.
KEHIKON KEHITTÄMINEN – VISION RAKENTAMINEN
@ConnectIrmeli, kirjoitat "kunhan saan vähän pelkkää kehikkoa enemmän näkyville"... Tartun siihen. IPO Wood Iisalmen sahan innovaatioprosessissa tuotannon yksinkertaistaminen johti koko arvoketjun uudistamiseen. Saha on kolmen yrittäjän omistuksessa. Yksi heistä on japanilainen ja omistaa kolmanneksen uudistuneesta IPO Woodista.
Tällä on yhteydellä on merkitystä. Japanilaisomistus loi linjan ja toi takaisinkytkennän sikäläisten rakentajien tarpeista puunhankintaan, korjuuseen ja sahaustoiminnan tehostamiseen ja optimointiin. Suurin osa IPO Woodin tuotannosta menee ryhmään kuuluvalle liimapuutehtaalle.
Tuotannon virtaviivaistaminen alkaa kannolta ja jos tarkkoja ollaan: tukkipuun ostosta ja hankintatoiminnan suunnittelusta. Japanin pituusmitat ovat erilaisia (poikkeavat eurooppalaisista standardeista) ja neljätoista korjuuketjua tuottavat optimoitua raaka-ainetta: tukit sahataan Iisalmella ja kuljetetaan edelleen samassa tuotantoputkessa, mutta eri paikkakunnalla toimivalle liimapuutehtaalle, josta liimapuutuotteet lähtevät jakeluputkessa Japaniin.
VUODEN KULUTTUA 90-VUOTIAS
Iisalmen Sahat Oy:llä on jo yli 80 –vuotiset sahausperinteet. Saha perustettiin 1920-luvulla. Isäni syntyi vuonna 1921; se antaa perspektiiviä.
Sahan tuotantovalikoimaan oli erittäin monipuolinen aikaisemmin.
Uudet omistajat rakensivat uuden TUOTANTOKEHIKON (selkeän tavaravirran), vähensivät henkilökunnan puoleen, nostivat tuotannon kaksinkertaiseksi ja sahausta jatketaan tämän järkeistämisen takia edelleen.
Kymmenen vuoden takainen Heinolan Sahat Oy:n sahauslinja on yhä moderni ja hyvässä iskussa.
Irmeli Aro kirjoitti Qaiku-kommentissaan persoonallisuuden muutoksesta, uuden persoonallisuuden etsimisestä ja löytämisestä.
Teollinen yrityskin joutuu etsimään itseään lukuisia kertoja elämänkaarensa aikana. Uudistuminen vaatii usein karsimista ja selkiinnyttämistä (UPM uutisoi tänään: UPM sulkee tehtaita ja vähentää 1170 henkeä).
Vanhoja rakenteita joudutaan leikkaamaan, karsimaan ja harsimaan - sen jälkeen löytyy voimaa uuden aloittamiseen. Raskaiden taakkojen alle voi suurikin dinosaurus nääntyä.
Tällaisissa muutostilanteissa INNOVAATIOJUNALLINEN porttien avaajia, uusien kehikoiden suunnittelijoita, liikeideoiden muovailijoita voisi tuottaa iloisia ja toimivia yllätyksiä.
Teolliset yritykset eivät siedä jatkuvaa muutosta; taipumuksena on tottua olevaan ja vakiintuneeseen. Joka hetki ei voi innovoida, tarvitaan malttia uuden tehokkaan tuotantorakenteen hyödyntämiseen.
AIKA AJOIN ON PAKKO HERÄTÄ UUTEEN AAMUUN
Kaaoksesta edetään selkeyteen ja tehdään rahaa, kunnes uusi kriisi kolkuttaa ovella ja on pakko 1- 5 - 10 - 20 - 50 vuoden välein keksiä oma toimiala uudelta pohjalta.
Iisalmen sahan tapauksessa japanilainen omistaja toi kuvaan uuden näkökulman.
Japanissa rakennetaan noin miljoona asuntoa vuodessa ja suomalaiset liimapalkit ovat menestyneet siellä parikymmentä vuotta. IPO Wood organisoi toimintansa asiakastarpeiden mukaisesti.
Se heijastuu tänään kainuulaisiin metsänomistajiin asti. He saavat muutaman euron lisähintaa siitä, että IPO käyttää lyhempiä tukkeja ja latvamitaltaan ohkaisemmatkin puut nostattavat tukkikaupan hintaa – metsänomistajan hyödyksi.
Pääsen kohta asiaan: kuvitelkaa, jos nämä prosessit olisivat avoimempia, jos metsänomistajat ja liimapuun tai muun puun käyttäjät (rakentajat esimerkiksi Japanissa) älyäisivät keskustella toistensa kanssa aina ja ajoissa, syntyisi uusia jalostusketjuja, joissa kaikki olisivat voittajia.
Saatan kertoa toisen tarinan EGYPTIN PARRUSTA, joka sekin kuuluu tähän tuotantomiksiin. Olennaista kuitenkin on se, että avoin uudelleen ajattelu melko pienessäkin porukassa saattaisi pelastaa sahoja ja lukuisia muita tuotantolaitoksia.
#iTraining on työväline, jota voimme tarjota ja 5T = tieto tunne tahto tavoite toiminta toimii tämänkin jutun kehittämisvälineenä.
Meillä on valmiit vehkeet ja arvokasta kokemusta. Viedään vain ratkaisuja maailman ääriin ;)
PS: Tekniikka&Talous - ma 15.08.2011 Keiteleen Kylävainio odottaa tsunamituhojen korjaamisen yhä kiihdyttävän liimapuukauppaa. Keitele Groupin toimitusjohtaja Ilkka Kylävainio odottaa, että liimapuun kysyntä kasvaa ensi vuoden alussa, kun japanilaiset pääsevät toden teolla korjaamaan tsunamin tuhoja, Maaseudun Tulevaisuus kertoo.
