Maailman paras lähienergian osaaja

Vapo arvoja ovat vastuullisuus, tulosnälkä ja uusiutuvuus. Tutustuin uusiutuvaan ja muuttuvaan Vapoon Sotkamon 20 MW:n modernisoidun voimalan avajaisissa 31.3.2016. Puhujina muun muassa:

• Merja Kyllönen, Euroopan parlamentin jäsen ja kunnanvaltuutettu
• Mika Kilpeläinen, Sotkamon kunnan vt. kunnanjohtaja
• Markus Hassinen,  Lämpö- ja sähköalueen johtaja, Vapo Oy

Tutustuminen Sotkamon modernisoituun voimalaitokseen

Tervetuloa tutustumaan Sotkamon modernisoituun voimalaitokseen
Vapo Uutinen, 24.3.2016

AVAJAISET
Torstaina 31.3. klo 13.30 – 16.30

Poikkesin kohteessa, sain kahvia ja täytekakkua, kuuntelin puheet, juttelin tuttujen kanssa ja osallistuin opastettuun uuden osion esittelyyn. Avajaistilaisuuteen osallistui yllättävän paljon väkeä. Matkamuistoksi saimme huomioliivit, jotka ovat tarpeen pimeällä Kainuun kaduilla ja kyläteillä.

Poimin infopöydältä esitteitä ja tausta-aineistoa sekä Vaposta että uudistuneesta kaukolämpölaitoksesta. Kirjoitan aiheesta tarkemmin kuvien kera lähipäivien aikana.

Vuoden 2015 aikana Sotkamon voimalaitosta on modernisoitu merkittävästi. Voimalaitokseen asennettiin uusi piippu, savukaasupesuri ja sähkösuodatin, joiden avulla päästöt pienenevät ja poltossa syntyvä energia saadaan talteen.

Uudistusten myötä Sotkamossa saadaan entistä vähäpäästöisempää, energiatehokkaampaa ja taloudellisempaa kotimaista kaukolämpöä.

Laitoksen kaukolämpöteho nousee hyötysuhteen parantumisen myötä 20 MW:iin. Sähköntuotantoa varten Sotkamossa on 2 MW turbiini, mutta painopiste on sähkön alhaisen hinnan takia lämmön tuotannossa. Kerrottiin, ettei pienen laitoksen sähkön tuotanto ole nykyhinnoilla kannattavaa.

Tapahtumassa oli mukana myös Vuokatin Angry Birds aktiviteettipuisto, joka yhdessä Vapon kanssa tarjosi hauskaa tekemistä perheen pienimmillekin.

”Haluamme tehdä tapahtumasta hauskan ja kiinnostavan koko perheelle. Opastetut voimalaitoskierrokset kiinnostavat usein vanhempia ja pienemmät viihtyvät varmasti Angry Birds aktiviteettipuiston kanssa järjestetyissä virikkeissä”, kertoo Sotkamon voimalaitospäällikkö Sami Vartiainen. Lapsille suunnattua ohjelmaa on luvassa koko tapahtuman ajan.

Silmämääräisesti arvioiden parisensataa paikallista tutustui uudistuneeseen voimalaitokseen ja kaukolämmön tuotantoon Vapon asiantuntijoiden opastuksella.

Ohjelma

13:30 Tilaisuus alkaa
14:00 Avajaispuheenvuorot

Merja Kyllönen, Euroopan parlamentin jäsen, kunnanvaltuutettu
Mika Kilpeläinen, Sotkamon kunnanjohtaja (vt.)
Markus Hassinen, Lämpö ja sähkö -liiketoiminta-alueen johtaja, Vapo Oy

14:30 Nauhan leikkaus
14:40 Opastetut kierrokset voimalaitoksella
16:30 Tilaisuus päättyy

Tarjolla kakkukahvit 250 ensimmäiselle!

Osoite: Salmelantie 43, 88600 Sotkamo

Lieksan Kevätniemen saha

Kiinnostava retki. En ehtinyt tällä kertaa mukaan. Kuka kertoisi taustoja?

Sotkamoon voimalaitospäälliköksi

Vapo hakee voimalapäällikköä Sotkamoon. Lisätietoja www.vapo.fi/rekrytointi

Ministeri Hautala haluaa Vapon eroon turpeesta

LÄHDE: Kainuun Sanomat 16.1.2013

Ministeri Heidi Hautala haluaa Vapon irti turpeesta. Eihän siinä mitään, pitää polttaa jotain muuta, jollei turvetta, silloin jätettä, eksoottisempia energiajakeita ja tietenkin puuta.

Euroopassa innostuttiin taannoin pelletistä keinona hillitä kasvihuoneilmiötä. Innostumisen tuloksena Vapolle 30 miljoonan euron alaskirjaukset. Nyt muodissa on biobisnes. Vapolla on pyrkyä biodiselin valmistukseen.

Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kynny kertoo, ettei viime vuoden johtunut sateista, vaan uusien alueiden puutteesta. Jollei Vapolla ei ole suota, silloin se ei turvettakaan tuota.

Aika näyttää, mihin öljyriippuvuuden vähentämiseksi Suomessa lopultakin pyritään. Vapolle turpeesta luopuminen tietää pitkää taivallusta epätietoisuudessa.

Säilyykö Vapo itsenäisenä yksikkönä, vai pilkotaanko se pienempiin osiin? Kuka ostaa parhaat palat? Miten kauan turpeen tuotantoa pyöritetään, jos alalla ei ole tulevaisuutta?

Turpeelle täyslaidallinen Suomalaisen Tiedeakatemiasta

Suomalainen Tiedeakatemia arvostelee kovasanaisesti turpeen käyttöä energiantuotannossa. Tiedeakatemian mukaan turve aiheuttaa kohtuuttoman paljon kasvihuonekaasupäästöjä siitä saatavaan energiamäärään nähden. Tutkijat esittävät turpeen polton rajua vähentämistä 10 - 20 vuoden siirtymäajalla, kertoo YLE pääuutisessaan tänään.

Olin toissapäivänä teknisten kirjoittajien tilaisuudessa, jossa Vapo esitteli toimintaansa. Ilmeisesti painotusta on pakko siirtää bioenergiaan eli puun polttamiseen. Olemme tuontienergian varassa 70 prosenttisesti. Ruotsissa omavaraisuusaste on 70 %, Norjassa yli sata prosenttia ja Tanskakin tuottaa energiansa itse (mm. maakaasun takia).

Tervetuloa Vapo Oy:n vieraaksi tiistaina 15.6.2010 klo 17 alkaen.
Paikka: hotelli Scandic, Mansku-kabinetti, Mannerheimintie 9, Helsinki.
Vapo Oy:n toimitusjohtaja Matti Hilli pitää alustuksen ajankohtaisesta aiheesta: 
Ydinvoimaa? Turvetta? Risuja? Kaikkia tarvitaan!

Alustuksen jälkeen keskustelua ja Vapo Oy:n tarjoama iltapala.

Reijo Vatanen
viestintäjohtaja
P.S. Tilavarauksen ja tarjoilujen vuoksi olethan ystävällinen ja ilmoitat tulostasi 

viimeistään perjantaina 11.6.2010 mailto:leena.hakulinen at vapo.fi, 

ilmoitathan myös samalla mahdolliset ruoka-aineallergiat.

Vapo Oy
PL 22/Yrjönkatu 42
40101 Jyväskylä
puhelin +358 20 790 5634, +358 40 516 6784
faksi +358 20 790 5601
e-mail reijo.vatanen at vapo.fi
www.vapo.fi

Turve on joutunut vastatuuleen ilmastonmuutosta kiihdyttävien kasvihuonekaasupäästöjensä takia. Nyt myös Suomen tieteen kärki on kaivanut sotakirveen esiin. 100-vuotias tiedeseura Suomalainen Tiedeakatemia ei ole aiemmin julkaissut kannanottoja, mutta nyt se hyökkää kovin sanoin turpeen energiakäyttöä vastaan.


- Keskeinen viesti on se, että turpeen käyttö energiantuotannossa on kestämätöntä, ilmastonäkökohtien ja luontoarvojen kannalta, sanoo työryhmää johtanut meteorologian professori Timo Vesala Helsingin yliopistolta.


Tiedeakatemian mielestä turvetuotanto uhkaa hävittää luonnontilaiset suot. Tutkijat huomauttavat myös, että turve kattaa vain kuusi prosenttia maan energiantarpeesta, mutta se aiheuttaa jopa 15 prosenttia hiilidioksidipäästöistä.


- Siitä olisi hyvä päästä eroon realistisella aikataululla, joka voisi olla 10 - 20 vuotta, Vesala sanoo.

Lahti Energia osaomistaa Vapoa

Lahtelaisten Vapo-osakkuus järjestyi Etelä-Pohjanmaan Voiman kautta. EPV osti köyhtyneeltä Metsäliitolta 49,9 % Vapon osakkeista. Enemmistö on edelleen valtiolla.

• Turve on perinteistä Vapoa
• Pelletit ovat kasvattaneet mielenkiintoa
• Puutarhamullan tuotanto
• Suomen suurimpia sahayhtiöitä
• Turvebiodiesel on ollut Vapon tapetilla
• Lahti pyrkii irti hiilivoimalastaan
• Lahti viimeistelee jätevoimalan rakentamista
  
• Hyötytuuli tähtää tuulivoimaloihin
• Fennovoimain kautta ehkä myös ydinvoimaa

Vapo kasvattaa pelletin tuotantoa

Muiden biopolttoaineiden tavoin on myös pelletillä nostetta, jonka saattelemana Vapo Oy lisää tuotantoaan Suomessa ja Itämeren rantavaltioissa sijaitsevissa tehtaissa, kerrottiin tammikuussa 2007.

1. Suomi on länsinaapureitaan jäljessä pelletin käyttäjänä
2. Yli 100 000 ruotsalaista omakotitaloa lämpeni 2006 pelletillä
3. Suomessa pellettitaloja on vain 10 000
4. Ruotsin pellettimarkkinat ovat Suomeen verrattuna kymmenkertaiset
5. Suomessa myytiin vuonna 2006 vain 100 000 tonnia pellettiä
6. Ruotsissa toimitettiin omakotitaloille ja suuremmille käyttäjille lähes seitsemän miljoonaa tonnia!

Ruotsissa voimalaitokset ovat jo 1990-luvun alusta lähtien maksaneet hiilidioksidiveroa. Kun Ruotsissa ei myydä polttoöljyä, on lämmitysöljy liikenteen käyttämän dieselöljyn hintaista. Myös Suomea korkeampi sähkön hinta on lisännyt pelletin suosiota.

Suomalaisella tuotannolla olisi pystytty vuonna 2007 vastaamaan 50 000 - 60 000 omakotitalon kysyntään.

Kattilan uusiminen on merkittävä investointi, joka jarruttaa pelletin käytön nopeaa kasvua.

Rakentaako Vapo Biodiesel-tehtaan Keski-Suomeen?

Noin 300 miljoonaa euroa maksavalle laitokselle etsitään sopivaa sijoituspaikkaa Keski-Suomen lisäksi Itä-Suomesta, Pohjois-Suomesta, Keski- ja Etelä-Ruotista sekä Virosta.

Biodieselin lisäksi laitos tuottaisi sivutuotteena kauko-lämpöä, prosessihöyryä ja sähköä.

Laitoksen suorat työllisyysvaikutukset ovat jopa 200 työpaikkaa lähialueella.

Investointia voi verrata Kemijärven sellutehtaaseen. Sinnekin ehdotettiin sellupohjaista biojalostamoa.

Päätöksen laitoksen sijainnista Vapo tekee vuoden 2008 loppuun mennessä.