Aluelämpöä

Katsoin verkosta, mitä tarkoittaa Verte Oy Tampereella ja Nokialla.  Tuotetaanko Tampereella aluelämpöä kolmessa tai neljässä aluelämpökeskuksessa? Onko alueella valmiina maakunnallinen ympäristöohjelma, johon CHP-strategia nojaa?

Verte Oy osoittautuu hakutuloksen perusteella alueellisesti ja seudullisesti toimivaksi julkisomisteiseksi kehitysyhtiöksi, jonka toiminta-ajatuksena on  yritystoiminnan, yritysten toimintaedellytysten ja työpaikkojen kasvun edistäminen ja muodostaminen. Energia on vain yksi osa kokonaisuudessa:

1. Verte Oy:n liiketoiminta rakentuu seuraaville toimialoille:
2. Verte- Energia
3. Verte- Kiinteistökehitys
4. Verte- Tutkimus ja kehittämistoiminta
5. Verte- Työllisyydenhoito

Verte Oy:n liiketoimintaa toteutetaan laajassa yhteistyössä tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden, yritysten, etujärjestöjen ja hallintoviranomaisten kanssa. Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat Verte Oy:n omistajien lisäksi mm. seudullinen elinkeinoyhtiö Tredea Oy, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto, Tredu, Pirkanmaan liitto , Pirkanmaan ELY-keskus ja yrittäjäjärjestöt.

Yhtiön merkittävin omistaja on Nokian kaupunki. Muita omistajia ovat Tampereen kaupunki, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja Viheraluerakentajat ry.

 

KESKITYN ENERGIAAN

Verte Energian tavoitteena on seudullisen elinkeinotoiminnan näkemysten ja tarpeiden yhdistäminen käytännön tavoitteisiin energia- ja ympäristöalalla sekä energia-alaan liittyvien yritysten, koulutuksen ja tutkimustoiminnan toimintaympäristöjen tuottaminen ja kehittäminen.

Verte Energian palvelutoiminta:

• Uusiutuvan energian hyödyntämismahdollisuuksien selvittäminen uudisrakentamisen, peruskorjausten, aluesuunnittelun ja muiden investointihankkeiden yhteydessä.
• Energiatuotannon mahdollisuuksien selvityshankkeet 
• Uusiutuvan energian tuotannon teknologia- ja kustannusselvitysten laadinta
• Hanke- ja asiantuntijapalvelut uusiutuvan energian pilottiprojektien ja kehityshankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen

Kiinteistökehitys ja uusiutuvan energian tutkimus- ja kehitystoiminta

• Sakari Ermala
• Sähköpostiosoite on muotoa: etunimi.sukunimi@verte.fi
• puh. 050 5834233

Paltamon lähienergiaseminaarissa keskusteltiin 19.4.2013 seuraavista teemoista:

• Bioenergiasta ja aurinkovoimasta
• Verten strategiset tavoitteet 2030 mennessä
• Lämpöyrittäjyyden rooli ja mahdollisuudet toiminta-alueella
• Päättäjien sitoutuminen aurinkoon, tuuleen ja bioenergiaan
• Mitä alue toivoo Cleantechiltä?
• Miten EU- ja ESR-rahoja suunnataan?
• Lähilämpöverkkojen rakentaminen
• Alueverkkojen rakentaminen

Nokialla on alueen kallein kaukolämpö maakaasun takia. Alueella on hurjia ilmastopoliittisia tavoitteita. Tässä muistiinpanoista poimittuja hajahavaintoja.

• pilottiprojektit
• asuntomessut
• suur-Tampereen ilmastopoliittiset ratkaisut
• Eco 2 Sitran kanssa
• ekotehokkuus
• kestävää kehitystä tukevat hankintasuunnitelmat
• toivotaan, että kansalaiset näkevät
• hajautettu maa-, järvi- ja aurinkolämpö
• kaukolämmön systemaattinen hyödyntäminen
• jätteiden polttaminen
• miten saamme hankkeet keskustelemaan keskenään?
• kannustimet
• perustan rakentaminen

Saksassa Bioenergia-matkalla huhtikuussa 2013

Matkalla oli mukana 21 bioenergia-alan yrittäjää ja asiantuntijaa ympäri Suomea. Morbachin energiakeskuksessa oli esillä paljon tietoa uusiutuvan energian tuotannosta ja siitä, miten verkostoja muodostetaan.

Kuva: Bioenergiaa purkissa, Helge V. Keitel, KK-Net, Finland (2013)

Energielandschaft-keskuksessa opastettu kierros kunnan omistamalla 146 hehtaarin alueella. Tutustuimme tuulipuistoon, aurinkoenergiaan, biokaasulaitokseen ja pellettilaitokseen.

• pienten pellettikattilavalmistajien näyttely
• iso tuulipuisto, jossa 14 Juwin rakentamaa ja operoimaa myllyjä
• aurinkoenergiarinne
• biokaasulaitos
• biokaasulaitoksen lämpöenergiaa hyödyntävä pellettilaitos

Kuulimme alueen historiasta USA:n ammusvarastona. Nyt alueella on Morbachin kunnan kehittämänä löydetty uutta käyttöä uusiutuvan energian tuotantoon, yritystoimintaan, energianeuvontaan ja koulutukseen liittyen.

• voimaloiden omistaja maksaa vuokraa maanomistajalle 22 000 euroa / vuosi
• myllyjen koko on 2 MW / kpl ja sähköntuotanto yhteensä 3 000 MWh / vuosi
• tuulivoimalat ovat kooltaan 100 metriä korkeita, siiven pituus 40 metriä ja hinta 1 200 000 euroa per asennettu MWh
• voimaloiden sähköntuotanto alkaa, kun tuulennopeus on 3,5 m / s
• alueella keskimääräinen tuulen nopeus on 6 m / s
• kun tuulen nopeus nousee 23 m / s siivet kääntyvät kyljittäin siipien rikkoutumisen estämiseksi

Kunnan tavoitteena on olla täysin omavarainen energian suhteen uusiutuvilla tuotettuna. Saksassa uusiutuvilla tuotetulla sähköllä on aina etuajo-oikeus valtakunnan verkkoon.

• alueella on aurinkopaneeleja 20 000 m2
• tuotto yhteensä 2 000 MWh / vuosi (riittää 1 400 asukkaan sähköntarpeeseen)
• alueella tehdään aurinkoenergian kehitykseen tähtäävää tutkimusta
• testauksessa muun muassa auringon mukaan kääntyvät aurinkopaneelit (ongelmana kalleus ja rikkoutumisherkkyys)

Alueella toimiva Juwi on kymmenessä vuodessa kasvanut 15 työntekijän yrityksestä 1 500 henkilöä työllistäväksi kasvuyritykseksi

Lähde: Projektipäällikkö Jonna Haapamäki-Syrjälä matkaraportti 30.5.2013

Iisalmen biojalostamon rakentaminen käynnistyi

IISALMI | Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori on viestittänyt Green Nordic Fuel Oy:lle, että jopa 15 miljoonan euron tukipäätös on mahdollinen. Valtion tuki voi nousta jopa 30 prosenttiin noin 50 miljoonan euron hankkeesta.

Tuki tulisi olemaan poikkeuksellisen merkittävä (30 %), koska biojalostamohankkeen tukeminen on energiapoliittisesti erittäin perusteltua, kun kyse on merkittävästä innovaatiosta.

• toimitusjohtaja Timo Saarelainen, Green Fuel Nordic Oy
• projektijohtaja Kari Hartikainen, Green Fuel Nordic Oy
• sijaintipaikka: Soinlahti, Iisalmi
• kansainvälinen kumppanijoukko on kasassa
• koko tuotantokapasiteetti on jo myyty
• toimitusjohtaja Saarelaisen mukaan rahoitus on “pulkassa”
• Olvi-säätiö kertoi omasta pääomasijoituksesta joulukuussa 2012, mutta muut rahoittajat tulevat julkisuuteen omilla aikatauluillaan

Jalostamorakennusten tarkka sijaintipaikka on päätetty. Laitoksen suunnitelmat ovat valmiita: maanrakennustyöt alkoivat 19.3.2013. Pohja valetaan syksyllä ja talven 2014 aikana biolaitosta rakennetaan. Jalostamon on määrä käynnistyä lokakuussa 2014.

Bioöljyn valmistukseen tarvittavan teknologian toimittaa Honeywellin konserniyhtiö Envergent technologies Kanadasta. Mukana on muita teknologiatoimittajia kotimaan lisäksi Ruotsista, Venäjältä, Kanadasta ja Yhdysvalloista.

Puuaineksen käsittelyyn tarvittava teknologia tulee Andritzilta Suomesta ja Ruotsista. Iisalmelaisen Insinööritoimisto Savolainen Oy vastaa jalostamon rakennussuunnittelusta.

Lähde: Savon Sanomat 20.3.2012 ja http://www.greenfuelnordic.fi/

Kajaanin Renforsinrantaan bioetanolitehdas

KUVA: Helge V. Keitel, Kontiomäki, Puutavaran kuormaus- ja varastointialue (2012)

YLE-uutisissa kerrottiin kello 08:30 energiayhitö Station One ilmoituksesta rakentaa bioetanolitehdas Kajaanin Renforsinrantaan. St1 aikoo valmistaa UPM Kajaanin paperitehtaan alueella sahanpurusta bioetanolia. Yhtiö ilmoitti tiedotustilaisuudessa tänä aamuna, että investointipäätös tehdään tämän vuoden aikana. Station Onilla on useita biojalostamoita eripuolilla maata, mutta Kajaanissa tarkoituksena on laajentua selluloosapohjaisiin biomassoihin.

Myös Kainuun Sanomat kertoo 5.2.2012 nettisivuillaan hankkeesta: “Suomalainen energiayhtiö St1 Biofuels rakentaa bioetanolitehtaan Renforsin Rantaan Kajaaniin. Yhtiö on tehnyt aiesopimuksen tontin ja rakennusten vuokraamisesta Renforsin Rannan kanssa. Yhtiö hakee välittömästi ympäristölupaa. Tuotannossa tehdas olisi laskelmien mukaan vuonna 2015. Investointi on suuruudeltaan 35-40 miljoonaa euroa.”

Yhtiön kehittämä uusi, pilotoitu teknologia laajentaa etanolintuotannon selluloosapohjaisiin raaka-aineisiin. Kajaanissa etanolia valmistetaan sahanpurusta ja mahdollisesti myös oljesta ja kemiallisen metsäteollisuuden tuotteista. ST1 valmistaa myös biojätteistä ja elintarviketeollisuuden tähteistä kotimaista bioetanolia liikenteen polttonesteeksi useissa tehtaissa eri puolilla Suomea.

– Voidaan sanoa, että Kajaanin laitos on ensimmäinen puuraaka-aineesta biopolttoainetta tuottava laitos, sanoo St1 Biofuelsin toimitusjohtaja Mika Niemi.

Hankkeella on myös positiivinen vaikutus Pölkky Oy:n Kajaanin sahan ja Kainuun Voiman kilpailukykyyn. Sivutuotteena syntyy merkittävä määrä puusta erotettua ligniiniä, joka hyödynnetään Kainuun Voiman laitoksella sähkön ja höyryn tuotannossa.

St1 verkkosivuilla kerrotaan yhtiön bioetanolin tuotannosta ja jakelusta. Kajaaniin tulevassa laitoksessa käytetään Cellunolix™ –menetelmää: “St1 kehittää teknologiaa, joissa jätteiden sisältämä selluloosa käytetään bioetanoliksi. Selluloosaa sisältävät monet yhdyskunnan ja teollisuuden jätejakeet. Teknologiaa voidaan soveltaa erillisissä laitoksissa tai se voidaan liittää nykyisiin laitoksiin.”

PS: YLE:n uutislähetyksessä kerrotaan myös, kuinka tykkylumi vaurioittaa nuoria puita hoitamattomissa taimikoissa. Ongelmia on myös ensiharvennusalueilla ja riukuuntuneissa metsissä.

Keskustelimme Juhan kanssa HACCP:stä ja muusta

 

Keskustelimme 14.7.2011 Tuliketussa Kainuun Sanomat artikkelin pohjalta Talvivaaran ympäristövaikutuksista ja muistakin jätevesijutuista.

Toisessa yhteydessä käsittelemme energiatuotannon tarpeita. 

Toimimme riippumattomana asiantuntijaryhmänä.

Bioenergian tuotanto tarjoaa omia kriittisiä ongelmakohtia, joihin pystymme tarjoamaan kokonaisvaltaisia ratkaisuja:

1. teollisuusmikrobiologia
2. toksikologia
3. mikrobien torjunta
4. HACCP

Hajautetun sähkön tuotannon mahdollisuudet Suomessa

Hajautetun sähkön tuotannon mahdollisuudet kunnissa lisääntyvät risupaketin myötä, mutta metsäteollisuuden ja energia-alan suuryritykset eivät ole innoissaan.

Vihreän teknologian mahdollisuuksista on puhuttu ummet ja lammet, mutta käytännön toimet ovat vielä hujan hajan sirpaleina.

Mitä mieltä olette lähilämmön ja pienimuotoisen sähköntuotannon yleistymisestä maassamme?

Onko risupaketti oikealla asialla? Mauri Pekkarinen ei enää ole TEM:n johdossa. Jatkuuko hajautetun energiatuotannon suosiminen myös tämän tulevan uuden hallituksen aikana – jos sellainen joskus saadaan aikaiseksi?

Stora Enson ja Nesteen biojalostamo

200 000 tonnia vuodessa jalostavaa laitosta suunnitellaan joko Imatralle tai Porvoseen. Kyseessä on puolen miljardin investointi, jota piltoinnista huolimatta ei sijoiteta Varkauteen.

Koelaitoksessa uusiutuvan dieselin valmistusta biomassasta on testattu ja tulokset ovat olleet lupaavia. Johtaja Lars Peter Lindforsin mukaan NSE Biofuels Oy:llä on teknologiamielessä johtava asema maailmassa.

Vuoden kestävällä YVA-menettelyllä selvitetään hankkeen ympäristövaikutuksia.

Jos biojalostamo päätetään rakentaa, lopullinen sijoituspaikka ratkeaa energian, raaka-aineen hankinnan ja liikenteen toimivuuden perusteella, kirjoittaa Kainuun Sanomat.

• Riittääkö raaka-ainetta?
• Tuodaanko haketta kohta ulkomailta?
• Mitä kuuluu Kajaanin hankkeelle?

Kuvassa verkottunut yhteistyö vuonna 1987

Kajaani Infossa kävi Koti-Kajaanin mukaan kesän 2010 aikana yli 10 000 asiakasta.  Keskimääräinen kävijämäärä päivää kohden oli 140 henkilöä. Ulkomaalaisia näistä kävijöistä on ollut vajaa 600.

Matkailuinfossa suurin osa kävijöistä on suomalaisia matkailijoita, kainuulaisia ja kajaanilaisia. Kiinnostavimmat kohteet:

• Paltaniemen kuvakirkko 8 514
  (Ulkomaalaisia 8 154)
• Kaupunkikiertoajelut 161
  (seitsemän kertaa)
• Opastetut kävelykierrokset 110
• Tervasoutunäytös 1 000
• Markkinakadulla 21 000
• Torisoitot vetivät arviolta 4 500 kuulijaa.

Mutta nyt varsinaiseen asiaan.  Eco City ja Digital Villages rakentamiseen tarvitaan vastaavanlaisia neuvonnan ja opastuksen instituutioita.  Voimme oppia uusia toimintamalleja matkailusta. Kohteiden kiinnostavuuden hiomisessa riittää töitä. Ehkä karnevalisoinnistakin olisi apua.

Kuva viittaa varhaisiin Digital Villages –hahmotelmiin. Kymmenen vuotta tarvittiin ennen kuin ensimmäiset visiopaperit saatiin esityskuntoon. Wiirilä Werkossa Wiikoittain viitoitti tietä. Nyt vasta on rohkeutta viedä kokonaisuutta vuosituhannen taitteessa käynnistyneen Digital Wood –projektin viitoittamaan suuntaan kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Risupaketti julkaistaan ensi viikolla

YLE Uutisten mukaan Pekkarinen lyö tiskiin uusituvan energian ohjelma ensi viikolla. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen uskoo, että uusiutuvan energian lisäämistä koskeva esitys julkistetaan ensi viikolla.

Ohjelmassa on kysymys siitä, mistä raaka-aineista ja minkälaisilla tukimuodoille Suomi lisää uusiutuvaa energiaa 30 terawattitunnilla 10 vuoden aikana.

Pekkarinen korosti että kysymyksessä on suuren mittaluokan asia, koska maailman suurinkin ydinvoimala on tällä hetkellä kapasiteetiltaan 12 terawattituntia.

Tästä 5-10 vuorokauden kuluttua on puolestaan luvassa Pekkarisen esitys ydinvoimapäätöksistä. Lupaa uuden ydinvoimalan rakentamiseksi ovat hakeneet Teollisuuden Voima, Fortum ja Fennovoima. Silloin nähdään, miten käy Loviisan. Kuka saa ensimmäisen, toisen tai kolmannen lisäydinvoimalaitoksen rakennusluvan.

Pekkarinen puhui asiasta eduskunnan kyselytunnilla torstaina, kertoo YLE Uutiset.

Suomi pinnisteli vielä irti lamasta

Vuonna 1994 ryhdyimme edistämään suomalaisen bioenergia- ja harvennushakkuuosaamisen vientiä Ranskaan. Kuvassa olivat myös sahalaitosten suunnittelu, kuivaamot ja ja vähän muutakin metsäalaan liittyvää.

Neuvottelimme Autunissa 8 MW laitostilauksen. Siellä se on tuottanut lähilämpöä toistakymmentä vuotta. Sveitsiläiset ja ranskalaiset tekivät laajan artikkelin sikäläiseen bioenergia-alan lehteen. Mitä voisimme tehdä toisin tällä kerralla? Kuinka hyödynnämme parinkymmenen vuoden takaiset kokemukset?

Toimittajien omistusmuutosten takia uusien hankkeiden edistäminen tyrehtyi vuosikymmenen lopulla. Nyt on vuorossa toinen lähtö. Suomi pinnistelee nyt ylös uuden laman kourista. 1990-luvun alussa työttömyys nousi Suomessa kahteenkymmeneen prosenttiin. Nyt arvioidaan, että pahimmillaan työttömyys on tänä keväänä yhdentoista prosentin tasolla, mutta vuoden lopussa hellittää.

• kipeitä ja rohkeita ratkaisuja on tehtävä
• muutokset pitää ymmärtää ja ne on tehtävä ajoissa
• muutostalkoot ennen kuin yritykset ajautuvat vaikeuksiin
• virheistä ja vaikeista ajoista oppii, seuraavan nousun aikana olemme fiksumpia
• nyt on aika valmistautua, muutokset toteutetaan silloin, kun tilanne on vielä hyvä

Viennin vähittäinen elpyminen

Viennin vähittäistä elpymistä toivotaan, mutta tällä kertaa ei ole Nokian kaltaista ihmeveturia, joka vei meidät läpi harmaan kiven ja nostatti myös suomalaisten itsetunnon pilviin. Etenemme kohti uuden muutoksen toteuttamista. SAK:n mukaan irtisanottujen työntekijöiden määrä kaksinkertaistui vuonna 2009 edellisvuoteen verrattuna. YT-neuvottelujen piirissä olevien määrä kolminkertaistui. Muutoksia yrityksissä on tehty todella ripeästi.

• miten huomisen haasteisiin vastataan?
• ratkaisujen pitää olla innovatiivisia ja rohkeita
• niillä pitää pärjätä tämän vuosikymmenen loppuun asti ja sen yli
• tämänkin laman notkahdus on muutaman vuoden kuluttua takanapäin
• onko organisaationne silloin valmis ripeään nousuun?

Muutos pitää nähdä mahdollisuutena

Emme voi keskittyä toissapäiväisten ongelmien ratkaisemiseen. Nyt ei ole apua siitä, mikä toimi eilen. On etsittävä uutta tilaa markkinoilta. Suuria miljardihankkeita on vaikea löytää, mutta maailmassa on vielä miljoonia miljoonan kokoisia hankkeita. Lähisähköä, –lämpöä tai –kylmää tarvitaan joka kylässä.

• puhdasta energia
• inhimillisempää energiaa
• vesistöjen puhtaudesta huolehtiminen
• ratkaisuja uudenlaisen arvomaailman rakentamiseen

Tiedon määrä kasvaa räjähdysmäisesti koko ajan. Yritykset, jotka pystyvät jalostamaan kaikkialta tulvivan datan informaatiokseen ja edelleen nopeiksi oikeiksi toimenpiteiksi, ovat tulevaisuuden voittajia.

• tutkimusten mukaan kaksi kolmasosaa yritysten muutosohjelmista epäonnistuu
• kolmasosa muutosohjelmista onnistuu jotenkuten
• menestystarinoita kirjaa vain seitsemän prosenttia

Asenne ja tahtotila ratkaisevat

Asenne ja tahtotila vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten itse kukin muutoksista selviää. Ne, jotka ovat positiivisia ja valmiita ottamaan vastaan uusia asioita, selviävät jatkossakin. Näyttää siltä, että niille, jotka lamaantuvat ja alkavat maalata kauhukuvia mielessään, käy huonommin. Maailma muuttuu, omasta muutoksesta on parempi päättää itse – ennen kuin joku tulee ja päättää puolesta.

• yhä kannattaa ottaa rohkeasti riskejä
• nyt on liikkeellä huippuporukoita
• rohkea rokan syy
• pelko pois

Huipputiimin rakentamiseen tarvitaan rohkeutta, visiointikykyä, riskinottohalua, tiimihenkeä ja intohimottamista. Parhaimmillaan huipputiimit ovat itseohjautuvia, ryhmiä ja rypäleitä, jotka eivät tarvitse varsinaista johtajaa.

• tärkeänä rakennusaineena on ihmisten erilaisuus
• jokainen tuo oman tärkeän panoksensa kokonaisuuteen
• toisten erilaisuuden hyväksyminen on tärkeää
• erilaisuus on nähtävä voimavarana
• nyt on hyvä tilanne rekrytoida osaavia ihmisiä
• parhaat verkostot syntyvät taantuman aikana

Suunnitelmatalous ja Biokasvuympäristö

Meillä on suunnitelma bioenergialaitosten projektiorganisaatiosta, joka tähtää laitosten sarjatuotantoon.

- 100 MW per vuosi muutaman vuoden tähtäimellä

- sarjatuotanto motivoi kumppaneita

- tarjoamme kokonaispalvelua

Kouvolassa 27.1.2010 hajautetun energian kimpussa

Suomi elää metsästä ja hajautettua energiatuotantoa varten metsämme tarjoavat yhä runsain mitoin biomassaa polttoaineeksi CHP-laitoksiin.

Kymenlaakso ja Etelä-Karjala eli Kaakkois-Suomi on menettänyt metsään perustuvaa tuotantokapasiteettia rajusti Voikkaan paperitehtaan lopettamisen jälkeen.

Uusia toimijoita kaivataan tilalle. Sumaan tehtaalle saatiin Googlen konesali ja Winwind rakentaa entisen paperitehtaan viereen satoja henkilöitä työllistävän tuulimyllytehtaan, joka valmistaa kolmen megawatin tuulivoimaloita.

Tehtaan läheisyyteen pystytetään tuulivoimapuisto, johon tulee useita myllyjä (kolme, neljä?) ja tuulella käyvää energiaa käyttää muun muassa Google palvelimensa pyörittämiseen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, vaikka Loviisasta tai rajan takaa tuleva ydinsähkö olisi “puolet halvempaa”.

Pohjois-Kymenlaakson pääkaupungissa Kouvolassa pähkäillään kehityksen uusia suuntia Nordic China Centerin rinnalle. Mitä muuta Kouvolan seudulla pitäisi kehittää logistiikan rinnalle? Kuvassa on Kouvolan ydinkeskustan Hansatalo. Palvelujen ja osaamisen suuntaanko Kouvolan pitää tähyillä?

Millaisia mahdollisuuksia tarjoaa tiiviimpi rajat ylittävä yhteistyö Venäjän kanssa? Rautatieyhteys on olemassa. Logistisesti Kouvola on hyvällä paikalla suhteessa Pietariin tai Moskovaan; myös syvemmälle Venäjälle. Tavarakeskeisyyden rinnalle ehkä tarvitaan jotain muuta. Miten saataisiin tieto hajautetusta energiatuotannosta virtaamaan suuntaan jos toiseen?

Rakentaminen, puurakentaminen, hajautettu energiantuotanto jne. tarjoavat mahdollisuuksia, jos vain kokonaisuuteen tartutaan pitkäjänteisellä ohjelmalla.

UPM biojalostamo

Sijoitetaanko se Raumalle vai Kouvolaan? Suunnitteilla on 300 000 tonnia vuodessa tuottava tehdas vaatii satojen miljoonien euron investoinnit. Tekninen tuotekehitys jatkuu. Kilpailukykyinen kustannustaso ratkaisee investoinnit. Raaka-ainepohja riittää Jussi Pesosen mukaan 3 tai 4 laitoksen rakentamiseen.

Turun Sanomat Biojalstamoista

Turun Sanomat: "Paperitehtaista tulee biojalostamoja turkulaistutkijoiden johdolla", otsikoi HANNE YLI-PARKAS Turun Sanomissa

Nykyinen kemikaalilainsäädäntö saattaa jopa hidastaa suomalaisen prosessikemian innovaatioiden käyttöönottoa. Akatemiantutkija ja dosentti Stefan Willför Åbo Akademin puu- ja paperikemian laboratoriosta harmittelee, että lainsäädännössä on tapahtunut viime vuosina edistysaskeleita, mutta silti säädökset laittavat kapuloita rattaisiin.

"Ongelma on se, että vaikka esimerkiksi puusta eristetty kemikaali on täysin luonnonmukainen, lain edessä sitä käsitellään samaan tapaan kuin synteettisiä kemikaaleja."

Vastikään arvostetun Wallenberg-palkinnon saanut Åbo Akademin professori Bjarne Holmbom toteaa, että lainsäädännöllä yritetään suojella sekä luontoa että kuluttajia.

"Silti, monia synteettisiä aineita voitaisiin hyvin korvata luonnollisilla kemikaaleilla. Tulevaisuudessa entistäkin enemmän, niin ruoka- kuin lääke-aineissa, Holmbom kaavailee."

Mielenkiintoinen juttu, haen tästä lisätietoja.

Rakentaako Vapo Biodiesel-tehtaan Keski-Suomeen?

Noin 300 miljoonaa euroa maksavalle laitokselle etsitään sopivaa sijoituspaikkaa Keski-Suomen lisäksi Itä-Suomesta, Pohjois-Suomesta, Keski- ja Etelä-Ruotista sekä Virosta.

Biodieselin lisäksi laitos tuottaisi sivutuotteena kauko-lämpöä, prosessihöyryä ja sähköä.

Laitoksen suorat työllisyysvaikutukset ovat jopa 200 työpaikkaa lähialueella.

Investointia voi verrata Kemijärven sellutehtaaseen. Sinnekin ehdotettiin sellupohjaista biojalostamoa.

Päätöksen laitoksen sijainnista Vapo tekee vuoden 2008 loppuun mennessä.

Kemijärven kriisi

Kiitos viestistä, olen kirjoittanut Kemijärvestä ja metsäteollisuuden kriisistä. Pelissä on isot arvot suomalaisesta näkökulmasta. Puusta puhutaan, mutta toisaalla ongelmana on myös pitkään (yli kymmenen vuotta) jatkuneen ylikapasiteetin purkamisesta.

Metsäyhtiöiden pitäisi siirtyä uuden sukupolven tuotteiden kehittämiseen, koska paperi tarvitaan entistä vähemmän sanomalehtien ja mainosten tuottamiseen. Pakkauksia ja hygieniapaperia Internet ei sentään syö.

Kemijärven massaliike on oikealla asialla liukusellun ja erityisesti biojalostamon suhteen, aihetta pitäisi asioita lähestyä professorien Dahl ja Gullichsen näkemysten pohjalta. Nämä uudet näkymät eivät pelitä Stora Enson sijoittajien silmissä ja siksi omistuksen muutos mahdollistaisi uuden ratkaisun.

Stora Enson päättäjät eivät kuitenkaan painostamatta pyörrä päätöstään. Saas nähdä, onko poliitikoilla voimaa peruutusvaihteen vääntämiseen. Ministeri Mauri Pekkarisen eilinen puhe Lauantaiseurassa ennakoi "jotain", mutta pelissä on tietenkin Häkämiehenkin kunnia.

Kiirettä herrat pitävät. Ongelmat ovat suuria. Ilmeisesti tässä osoitetaan nyt myös venäläisille, ettei metsäjäteillämme ole varaa maksaa korkeita puutulleja. Kapasiteetin alasajamisella osoitetaan, että "lypsävän lehmän" maidontuotantokyky (maksukyky) on rajallinen.

Metsäfirmojen huolet eivät lopu tähän. Tämä kapasiteetin sopeuttamisremontti jatkuu useita vuosia.

Lapin kannalta kirjoituksessani ei ole suurtakaan lohtua. Kajaanissa UPM:n omistama Kajaanin tehdasta seisotetaan myös. Odottavat parempia aikoja. Sanomalehtipaperin ylituotanto on pahimmasta päästä.

Nyt pitäisi keksiä ja innovoida uusia asioita. Asiantuntijoilla on kohtuullisen hyvä kuva "uusista suurenkin mittakaavan asioista", mutta konkreettisiin toimenpiteisiin on superministeriönkin vaikea taipua, koska metsäfirmojen lobbarit vahtivat tarkkaan jokaista uutta kuidun ja pöllin käyttäjää.

Kriisin kautta metsäteollisuus astelee kohti uutta. Jatkuvaan saneeraamiseen keskittyneiden yritysten kulttuurit soveltuvat huonosti uuden luomisen yhteisöiksi. Uusien prosessien kehittäminen pitäisi tapahtua "suurten ulkopuolella", jossain uudessa yhteisössä. Kemijärven massaliike on myös siinä oikeassa, että liimapalkkien tuotanto on pelkkä "tilanteeseen sopiva hätäratkaisu". Sillä ei luoda uutta nousua, mutta se tarjoaa väliaikaista työtä.

Radikaalit muutokset ovat vaikeita. Lappilaisten sitkeys ehkä palkitaan. Vaikean yhtälön purkamisesta ja uudelleenarvioinnista tässä on kyse.

Terveisin
Helge

Liukosellua Biojalostamista Biotekniikkaa Kemijärvelle?

Kemijärvelle Liukosellua?

Torstai, Tammikuu 31, 2008 10.29 | Helge V. Keitel | Merkinnät, Uutiset, Helge Keitel, Bioenergia, Metsäteollisuus, Biojalostamot, Teknologia

Sellu- ja ympäristötekniikan professori Olli Dahlin mielestä Suomesta ei kannata lopettaa sellutehtaita, koska ne tuottavat sellun lisäksi myös energiaa. Kemijärven tehdas olisi sopiva yksikkö tutkimuksen käyttöön. Uusia asioita voitaisiin tutkia tehdasmittakaavassa. Ei riitä, että testejä tehdään pelkästään koeputkissa, pienissä putkissa ja purtiloissa.
Kemijärven tehtaalla voitaisiin tehdä koeajoja, mikä olisi ainutlaatuista.

Laboratoriotutkimuksista saadaan vain suuntaa-antavaa tietoa. Jos Suomi haluaa edetä maailman ykköseksi metsäpohjaisten biokemikaalien tuottajana, olisi meillä pakko olla paikka, jossa uusia ideoita ja innovatiivisia prosessiratkaisuja voitaisiin testata.
Professori Olli Dahl Teknillisestä Korkeakoulusta on yksi niistä asiantuntijoista, joka näkee Liukosellun tuotannon Kemijärvellä mahdollisena. Hän perää lopettamispäätöksen yhteyttä myös uusiutuvaan energian tuotantoon.

Biojalostamoksi muuttamista ehdotti joulukuussa 2007 emeritusprofessori Johan Gullichsen, Ahlström yhtymän entinen hallituksen puheenjohtaja.

The Millenium Prize Varapuheenjohtaja Johan Gullichsen on emeritus professori Teknillisessä korkeakoulussa, Ahlström Oyj:n hallituksen puheenjohtaja sekä innovatiivinen paperinvalmistusprosessien konsultointiin erikoistunut yrittäjä. Hänet onkin palkittu Wallenberg-palkinnolla paperinjalostuksen eteen tekemästään kehitystyöstä.

Kemijärven sellutehdasta puolustavan massaliikkeen mielestä Kemijärven sellutehtaalla olisi mahdollista tuottaa monipuolista tuotevalikoimaa:

1. Kemijärvellä on yksi todellinen mahdollisuus lisätä bioenergian tuotantoa ja hyödyntämistä.
2. Kemijärven sellutehtaan sulkeminen vähentää sähkön kulutusta 140 gigawattituntia vuodessa.
3. Kemijärven tehtaan energiatase on omavarainen ja se pystyy myymään energiaa 50 gigawattituntia vuodessa.
4. Kemijärvi tuottaa biosähköä yli oman tarpeensa niin, että se riittää 1400 - 1950 normaalikokoisen suorasähköllä lämmitettävän omakotitalon tarpeisiin.
5. Biojalostamo
6. Liukosellu
7. Täysmittakaavan laboratorio

Professori Dahlin mielestä Kemijärven sellutehdasta ei pitäisi vielä romuttaa. Tuotannon suunnan Dahl muuttaisi paperisellusta liukoselluksi, josta valmistetaan tekstiilejä. Liukosellusta voidaan valmistaa muun muassa kehruukuituja.

Liukosellusta tehdään hygieniatuotteita terveydenhuollon käyttöön sekä patjojen täytettä. Markkinoiden arvioidaan kasvavan 5 - 10 prosenttia vuodessa.

Dahl arvioi, että pienen tehtaan tuotanto menisi heti kaupaksi. Uusi tuotantosuunta antaisi tehtaalle selkärangan. Lisäksi liukoselluloosaa tehtäessä saadaan erilaisia biopohjaisia kemikaaleja, tärpätin ja mäntyöljyn lisäksi liikennepolttoaineeksi käyvää etanolia ja makeutusaineita, kuten ksylitolia.

Professori on myös miettinyt lappilaisen pienpuun käytön kohtaloa. Kemijärven rautatie on huonossa kunnossa ja tämän takia puun siirtäminen Lapista Kemin ja Oulun tehtaille johtaa räjähdysmäiseen rekkaralliin Lapin teillä.

Liukoselluvaihtoehdossa Lapin harvennusmetsät saataisiin täysimääräisesti käyttöön. Kun metsää kaadetaan, jää metsätähdettä, josta voidaan jalostaa biodieseliä. Se on potentiaalinen tuote metsätähteistä tämänhetkisen tiedon valossa.

Biodiesellaitos nousisi Dahlin visiossa sellutehtaan kupeeseen. Biodieselillä ja sellulla ei ole suoranaista yhteyttä, mutta yhteistä logistiikka olisi luonteva käyttää, kun kumpikin voisi hyödyntää raaka-aineena saman puun eri osia.

Ansioituneet professorit näkevät kvartaalitalousmiehiä paremmin, mitä Suomen metsäteollisuuden kehittämiseksi pitäisi tehdä pitkällä tähtäyksellä. Kemijärven tehdas ei tietenkään ole ainut vaihtoehto tässä esitetyille liikeideoille. Haluan vain todeta, että massaliikkeen kannanotot eivät ole pelkästään hurmoksellista aluepolitiikkaa ja / tai tuulesta temmattujen ideoiden keskustelufoorumi.

Ehkä tulemme näkemään Command Control tyyppisen päätöksenteon muutoksen myös vahvaa johtamista ihannoivassa Suomessa. “User Generated Desgin & Product Development” on arkea monilla innovatiivisilla aloilla. Tekeekö tämä trendi tuloaan patavanhoilliseen metsäteollisuuteen.

Saapas nähdä, miten kauan massaliike jaksaa kamppailla? Keskustelupalstoilla massaliikkeen intohimoinen toiminta saa huutia. Etelä-Pohjoinen asetelma on valmiina, eikä sanoja säästellä:

“Koko massaliikkeen aiheuttama kohu on mennyt jo mauttomuuksiin. Omalta osalta viimeisetkin sympatiat kemijärveläisiä kohtaan alkavat hävitä. Kitinä on kovaa, mikään ei saa muuttua vaan sellua pitää keittää, kannattavuus ei ole merkittävä asia keskustelussa kun omaa etua ajetaan muista välittämättä. Jos todella haluatte sen sellutehtaan niin rakentakaa. SE omistaa nykyisen laitoksen ja se tekee sillä mitä haluaa. Vaikka tehdas on paikkakunnalla se ei ole sosialisoitavissa paikkakuntalaisille”, kirjoittaa Ilta-Sanomat keskustelussa KooMikko.

Massaliikkeen puheiden takana on myös vankkaa osaamista, mutta “häväistyskirjeet” ja tempaukset ovat myös syöneet uskottavuutta. Onneksi keskustelu jatkuu!

Kemijärven Sellutehtaaan kuolleeksijulistamisesta

Hutunkeittoa Kemijärvellä

Perjantai, Tammikuu 11, 2008 8.01 | Helge V. Keitel | Merkinnät, Sijoittaminen, Politiikka, Helge Keitel, Bioenergia, Metsäteollisuus, Biojalostamot, Teknologia, Uutiskommentit, Työ & bisnes

Hyvää Tätä Vuotta 2008. Kemijärven tehdasta ei ole vielä lopetettu, mutta potilas nousee haudasta yhä uudelleen ja uudelleen. Tuntemattomat tahot haluavat jatkaa tikun keittoa, ensiharvennusmetsistä on joensuulaisilla suurennuslasilla löydetty 1,6 miljoonaa kuutiota tuoretta puuta hakattavaksi. Osaran aukiot ovat pikkuhiljaa kasvamassa umpeen.

Näin Osaran Aukioista ja Lapin metsistä kirjoittaa tunnettu bloggaaja

Jukka Kemppinen

Jukka Kemppinen, b. 1944, professor (Information Law), former judge (Court of Appeals). Ph.D. etc., author (poetry, fiction, non-fiction) and translator from so many languages; far more than 1 000 articles in reviews, journals, magazines, newspapers etc. Now blogging mostly in Finnish, occasionally English. Please, feel free to comment.

Paavo Rintala toi dokumenttiromaaneissaan näyttämölle ne ainakin kaksisataa tuhatta entistä rintamamiestä, jotka aloittivat avotulilla ja nälkäpalkalla Kemi-yhtiön työmailla talvella 1945, Lapin sodan päätyttyä.

Vasta nyt tuodaan esiin metsähallituksen virkamiehet ja metsätieteen professorit ja heidän joukossaan pitkän linjan metsäammattilaiset, kuten Järvinen, metsänarvioija ja metsänhoitaja, joka ajoi vängällä Lapin metsien tehokäyttöä ja kulki jo 1930-luvulla etsimässä sopivia maantien ja rautatien reittejä Savukosken Martista Saariselän läpi Inariin.

“Osaran aukiot” eli tyypillisesti 10 x 20 kilometrin paljaaksihakkuut näyttäisivät olleen olennaisesti Lapin piirin metsänhoitajien ja erittäin keskeisesti A.E. Järvisen suurhankkeita, jotka alkoivat toteutua Urho Kekkosen otettua pääministerinä Lapin elinkeinot erikoiseen suosioonsa.

Kekkosen kehittämä Kemijärven sellutehtaan kuolleeksi julistaminen tuottaa vaikeuksia nykyiselle hallitukselle. Eilen Vanhan, Pekkarinen ja Venäjä, Venäjä, Venäjä ministeri ilmoittivat, että Stora Enson hallituksen päätös pitää.

Jouko Karvinen kertoi edellisenä iltana YLE-kanavilla, että puheet biojalostamosta Kemijärvelle ovat tuulesta temmattuja. Superministeri Mauri Pekkarinen säesti häntä seuraavana aamuna kertomalla, että “KTM on vasta myöntänyt 7 miljoonan euron avustuksen Stora Enson ja Neste Oilin biodiesel-pilotille Varkauteen. Ministeriön pöytälaatikoista, arkistoista ja pöydänkulmilta ei löydy suunnitelmaa Kemijärven biotislaamolle”.

Näin on näreet. Paperiliiton puheenjohtajalla on kuitenkin takataskussa tietoja finanssineroista, jotka saavat Kemijärven ja Summan tehtaat jauhamaan rahaa uusille omistajille. Asiasta keskustellaan >>

Vanhanenkin väittää, “Valtio ei ole passiivinen...”, mutta myönnetään, että Stora Enso on nyt valtio valtiossa.

Härkäpäinen ja lyhtysanainen pääjohtaja J. Karvinen ei kuitenkaan hihku innoista, vaikka Stora Enson pääkonttoriin on tulossa innokkaita ostajia. Ruotsissa on meneillään samanlainen näytelmä. Karvinen joutuu poliitikkojen, kansanliikkeiden ja ammattiyhdistysliikkeen kanssa koville.

Puupulasta on tehty keppihevonen. Sanoisivat suoraan, että Euroopassa on liikaa tuotantokapasiteettia ja sillä siisti. Tuotantoa joudutaan siirtämää muualle, miksei sitä sanota selvästi julki.

Venäjä, Venäjä, Venäjä on seuraavien uusinvestointien kohde.

Biojalostamo Kemijärvelle mahdollinen

- Muuten Hesarissa 14.12. puolestaan oli pääkirjoitusta myöten pohdittu Kemijärven tehtaan mahdollista muuttamista biojalostamoksi, viestittää Elias Tampereen tapaamisemme jälkeen.

Tämä pohjautuu samassa lehdessä 12.12. julkaistuun Helgen havaitsemaan artikkeliin asiasta, jossa siteerataan Sellutekniikan emeritusprofessoria, Ahlstromin hallituksen pitkäaikaista puheenjohtajaa Johan Gullichsenia.

Hän pitää suunnitelmia "mielenkiintoisina ja teknisesti mahdollisina". Tuotantomalleja on kehitetty Otaniemessä professori Olli Dahlin johdolla, tavoitteena bioetanolin ja biodieselin valmistus.

Jälkimmäisen tuottaminen metsänkorjuutähteistä ei ole ongelmatonta, ja tekniikan kehitystyö on Neste Oilin ja Stora Enson johdolla meneillään Varkaudessa.

- Meillä olisi näkymät vielä paljon parempaan ja tuottavampaan teknologiaan. Tähän tarvitsisimme sen turvallisen, vuorovaikutteisen toimintaympäristön ja riittävät resurssit, kuten on ollut puhetta, Elias jatkaa.

Pääkirjoituksessa todetaan myös: "Ilman panostusta ja riskinottoa ei synny uutta teknologiaa, ja jos tällaisilla investoinneilla voidaan estää yhden alueen vajoaminen taloudelliseen ahdinkoon, Kemijärven kehittämisen mahdollisuudet tulee vielä perusteellisesti selvittää".

- Sama pätee soveltaen myös muihin vastaaviin tapauksiin, kuten esimerkiksi Lielahdessa...

Edelleen ko. Hesarista: "Tekes on juuri aloittanut yli sadan miljoonan euron teknologiaohjelman, jonka tavoitteena on kehittää `kansallisiin vahvuustekijöihin perustuvia ja biojalostamoihin sekä yleensä biomassa jalostukseen liittyviä innovatiivisia teknologioita'. Juuri tällaisia, metsävarojen monipuolista käyttöä edistäviä investointeja tulisi Suomessa nyt tehdä, kun energian ja energian raaka-aineiden hinnat nousevat ja ilmastopolitiikan vaatimukset kiristyvät."

- Mutta, onko Tekes tässä asiassa myöhässä? Nämä teknologiat pitäisi jo olla lähes valmiina. USA:ssa ja Ruotsissa ym. ollaan nyt paljon pitemmällä prosessibiotekniikan kehittämisessä.

Teknologispoliittisessa rahoituksessa on EH:n mukaan 20 vuotta laiminlyöty mikrobifysiologian ja bioreaktorisuunnittelun tarpeita. "Kehityshankkeita ei ole ollut, eikä mikrobeja ole lähestytty monipuolisina toimivina yksikköinä, valtavana biokatalyyttisenä resurssina, jonka ne oikeasti muodostavat."

- Näiden alojen osaajia ei ole koulutettu. Paukut on käytetty lähinnä DNA-teknologian kehittämiseen, usein aloilla, joissa se ei suoranaisesti ole voinut hyödyttää suomalaista elinkeinoelämää. Meillä on kuitenkin mahdollista kuroa etumatkaa kiinni todellisten innovaatioiden avulla, Elias toteaa.

Tässä omassa hankkeessamme voimme osaamisen, innovaatioiden ja yhteistyön avulla rakenttaa uutta teknologiaa, koulutusta ja kulttuuria. Pitää vain välttää ne karikot, jotka kiihkeä tilanne ja uusien isojenkin toimijoiden säntääminen alalle voi aiheuttaa.

- Tässä tarvitsemme ydinjoukon tiimityötä. Tampereen tapaamisemme auttoivat merkittävästi hahmottamaan tilannetta eteenpäin, ja vahvistivat sitä näkemystä, joka on jo pitkään ollut muotoutumassa.

Laitan tähän Pekka K:n kommentin. "Suomen sijoittajamarkkinoista olen Erkki Liikasen kanssa aika pitkälti samaa mieltä: USAssa kun keksijä avaa autotallin oven, sisään pyrähtää sijoittajalauma. Oulussa autotallin oven takana odottaa jää ja lumi."

Tämän voi laajentaa koskemaan lukuisia paikkakuntia maassamme, jossa innovaatioista puhutaan ja kirjoitetaan ahkerasti, mutta niiden rahoitus on kiven takana.

Kemijärvelle Biojalostamo?

2007.12.15 09.12 | Rakennetaanko Kemijärvelle Biojalostamo?

Poikkesin Pohjois-Suomessa. Kemijärvellä suunnitellaan biojalostamoa lakkautettavan Kemijärven sellutehtaan tilalle. Suunnitelma perustuu puun ja biomassan keruuseen nykyiseltä hankinta-alueelta ja erityisesti nuorten kasvumetsien harvennuksesta.

Keskustelin aiheesta sekä Kemissä että Tampereella. Meillä on ideoita (Finnoflag), jotka mahdollistaisivat tuottavuuden moninkertaistamisen. Tarkoituksena on avata keskustelut aiheesta:

1. Stora Enso
2. Kemijärvi
3. UPM
4. MB
5. Metsäteollisuus ry
6. VTT
7. KCL

Stora Enso kaavailee kuitenkin, että Kemijärven tehtailta vapautuvat puuvirrat ohjataan SE:n Kemin ja Oulun tehtaille. Noin 60 miljoonaa Euroa maksavalla muutoshankkeella sellunkeittoon menevän hakkeen sisältämät niin sanotut hemiselluloosat jalostettaisiin etanoliksi. Siitä tulisi kolmannes Suomen tarvitsemasta bensiinin biopohjaisesta lisäaineesta.

Sellutehtaan tuotanto laskisi nykyisestä noin 13 prosenttia, mutta hemisellulosasta puhdistettu sellu soveltuu tekstiilikuitujen raaka-aineeksi. Sen hinta on kaksinkertainen paperiselluun nähden eli 1 200 dollaria tonnilta.

Kemijärven sellutehtaan tuotantosuunnan muuttaminen biodiesellaitokseksi tulisi maksamaan 200 miljoonaa euroa. Toteutuessaan se tuottaisi 44 prosenttia EU:n Suomelle asettaman liikennedieselin tavoitteesta.

Selluprofessori Johan Gullichsenin mielestä etanolihanke on mielenkiintoinen ja teknisesti täysin mahdollinen. Hän kommentoi asiaa Helsingin Sanomat Talous sivulla 12.12.2007.

"Ehdotus on ajan hermolla sen vuoksi, että maailmalla kehitellään nyt uusiutuvia vaihtoehtoja kuitutuotteisiin. Tässä ei tarvitse pyörää keksiä uudelleen", Gullichsen sanoo.

Gullichsenin ollessa Ahlström-konsernin hallituksen puheenjohtaja yhtiön Varkauden sellu-tehtaalle rakennettiin vastaava prosessi koivukuidulle. Siinä erotettiin hydrolyysillä koivukuidusta ksylitolin raaka-ainetta, mutta aika ei vielä silloin ollut kypsä tuotteen maailmanmarkkinoille.

"Puutakin riittää pohjoisessa. Siihen en ota kantaa, halutaanko se tulevaisuudessa käyttää tehtaalla vai kuljettaa muualle", Gullichsen toteaa diplomaattisesti.

Stora Enso osti Ahltstromilta aikoinaan Varkauden tehtaat ja on ilmoittanut päätöksestään rakentaa biodiesel-pilottilaitoksen Varkauteen. Tämän pilotin investointikustannukset ovat 14 - 20 miljoonaan euroon. Täysimittakaavan laitos maksaa 220 - 250 miljoonaa euroa.

Samankaltaisia suunnitelmia on UPM:lla, joka ei vielä ole osoittanut omalle biodiesel-laitokselleen paikkaa. Muillakin yhtiöillä on ajatuksia biojalostamoiden rakentamisesta.

Ministeri Tarja Cronberg on tutustunut Kemijärven hankesuunnitelmaan. Jatkossa Kemijärven tehdas tuottaisi merkittävän osan Suomen bensiinin biopohjaisesta lisäaineesta sekä erikoissellua, joka ei häiritsisi paperisellun markkinoita.