Matkailun junailua sosiaalisessa mediassa

Innovaatiojunassa pähkäillään sponsoreiden pähkinöitä, mutta matkailu sopisi mainioksi sosiaalisessa mediassa tapahtuvaksi innovoinnin kohdealueeksi.

Pohjois-Suomessa on investoitu paljon matkailun infrastruktuuriin. Miten hyvin tunnemme jatkuvasti muuttuvaa tarjontaa? Kuinka hyvin elämykset dokumentoidaan? Olisiko pienistä digitaalisista tarinoista apua kohteiden markkinoinnissa?

Katso Oulun yliopiston tulevaisuuden liikenne.

Kirjoitan jutun Kainuu matkailuista ja venäläisturistien kasvusta. Kainuussa on tehty pitkäjänteistä työtä matkailun edistämiseksi ja tulokset näkyvät tasaisena matkailijavirtana ja korkeina käyttöasteina lamasta huolimatta.

Miten paljon venäläisiä tulee Vuokattiin?

Lama syö asiakasvirtoja. Lappiin brittejä lentää vähemmän, Kittilän kenttä nousee ykköseksi ja Joulumaasta huolimatta Rovaniemi hiipuu.

Levin ja Kittilän alueella vuodepaikkoja on 40 000 ja Rovaniemellä vain kymmenesosa tästä. Tämä selittää, miksi lennot suuntautuvat Kittilään. Alueen markkinointiin on satsattu puolitoista miljoonaa euroa.

Brittimatkustajia lentää Lappiin vähemmän, mutta tulijat ovat ilmeisesti entistä varakkaampia. Muutaman päivän vierailusta pulitetaan tuhansia euroja per henkilö.
Katinkullan vuodenpaikkojen määrä 350 lomahuoneistossa on 2 000 ja hotellissa 500. Alueelta löytyy vielä 100 – 150 uuden lomahuoneiston rakentamiseen.

Sotkamossa jännitetään, miten lama vaikuttaa venäläisvieraiden tulvaan. Tulijoita on viime vuotta vähemmän: pudotus lienee kolmisenkymmentä prosenttia.

Vuonna 2008 venäläisiä oli noin 6 000 per viikko. Pudotus tarkoittaa 1 800 matkailijaa vähemmän. Paikalliset matkailualan yritykset arvioivat varausten perusteella, että suomalaiset paikkaavat vajetta jonkun verran.

Venäläiset turistit tulevat Vuokattiin Pietarin ja Moskovan tienoilta.  Monet tulevat omilla autoilla. Ennen taloustaantumaa Kainuun lomakohteisiin tultiin myös lentäen että junalla.

Hintataso on hiukan laskenut. Katinkullan alueeseen on investoitu edellisen reilun kymmenen vuoden kuluessa runsaat 52 miljoonaa euroa. Tulevien 5 – 7 vuoden aikana HCR aikoo kehittää aluetta 15 – 20 miljoonalla eurolla.

Lähde: VuokattiNews – Sydäntalvi 2009

Pelkosenniemelle 12 kertaa Ideapark

Totta, totuus ei pala leirinuotiossakaan. Pelkosenniemeltä kuuluu kummia. Pyhätunturin kupeeseen rakennetaan kaksitoista kertaa Ideapark suuruinen, katettu hehtaarivhuvituksen ihmemaa. Hankkeen aikana rakennetaan viiden tähden asuntoja, joissa on viisi makuhuonetta ja viihdekylpylästä tulee tosi makee.

Nämä pilviä hipovat ajatukset ovat Noitatunturi Oy:n käsialaa.

Hankkeen kustannusarvio on 2 miljardia euroa. Loviisan näkökulmasta katsoen tue ei ole raha eikä mikään, koska atomimyllyn hintalappu on koosta riippuen 3 - 4 miljardia euroa ja niitäkin on tarkoitus rakentaa "vähintään" kolme.

Pelkosennimen päättäjiä ei enää tulevaisuudessa "päätä palele", koska hiihtoputket ja viihdetunnelit voidaan lämmittää Loviisasta kuljetettavalla lauhdevedellä, jos putkea ei haluta Helsinkiin. Onhan a-voimala suunnitteilla myös Simon kuntaan, eikä siitä ole matka eikä mikään roudata tankkiautolla lämpöä kylpylävesien lämmikkeeksi.

Radiohaastattelussa todettiin, että kohde kiinnostaa raharikkaita, venäläisiä ja Donald Trumphin nimikin vilahti. Kunnantalo saatetaan siirtää hiihtoputken toiseen päähän, jolloin asiakkuuden hallinta ja ajanvietto yhdistyisi. Samalla sinne tulevat tietenkin Kelan ja Elinkeinoministeriön toimistot (työkkäri).

• Lapin Kansa vahvistaa, etten bloggaa Vappu-tunnelmissa.
• Donald Trumph ryhtyy rakennusmieheksi
• Pelkosenniemen kyläsuunnitelma
• Aamulehti kirjoittaa hotelli-hankkeesta
• Taloussanomat vahvistaa, että 32-kerroksen sijasta 20 kerrosta
  

Pyhätunturin naapuriin valmistuu ensi vuosikymmenen alussa jättimäinen matkailukeskus. Salaisen sijoittajaryhmän tavoitteena on rakentaa muun muassa 20-kerroksinen hotelli ja kilometrin mittainen sisätila, johon tulee uusia kauppoja. Myöhemmin alueelle syntyisi golf-kenttiä, puistoja ja ulkoilualueita.

Jos suunnitelmat toteutuvat kokonaisuudessaan, alueelle tulisi jopa 50 000 uutta vuodepaikkaa. Se olisi kymmenkertainen määrä nykyiseen kapasiteettiin nähden.

Hanketta valmistelevan Noitatunturi Oy:n suunnittelujohtaja Olli Santala ei paljasta, mistä rahoitus satojen miljoonien jättihankkeeseen tulee. Julkisuudessa on kerrottu muun muassa amerikkalaisen miljardöörin Donald Trumpin halusta sijoittaa rahojaan Lappiin. Erikoista asiassa on, että Noitatunturi Oy:llä ei ole ollut lainkaan liiketoimintaa muutamana viime vuotena.

Toiminta käynnistyy vuonna 2011.

Hotelliin tulee 20 - 32 kerrosta! Hauskaa Wappua!

Kemijärven kriisi

Kiitos viestistä, olen kirjoittanut Kemijärvestä ja metsäteollisuuden kriisistä. Pelissä on isot arvot suomalaisesta näkökulmasta. Puusta puhutaan, mutta toisaalla ongelmana on myös pitkään (yli kymmenen vuotta) jatkuneen ylikapasiteetin purkamisesta.

Metsäyhtiöiden pitäisi siirtyä uuden sukupolven tuotteiden kehittämiseen, koska paperi tarvitaan entistä vähemmän sanomalehtien ja mainosten tuottamiseen. Pakkauksia ja hygieniapaperia Internet ei sentään syö.

Kemijärven massaliike on oikealla asialla liukusellun ja erityisesti biojalostamon suhteen, aihetta pitäisi asioita lähestyä professorien Dahl ja Gullichsen näkemysten pohjalta. Nämä uudet näkymät eivät pelitä Stora Enson sijoittajien silmissä ja siksi omistuksen muutos mahdollistaisi uuden ratkaisun.

Stora Enson päättäjät eivät kuitenkaan painostamatta pyörrä päätöstään. Saas nähdä, onko poliitikoilla voimaa peruutusvaihteen vääntämiseen. Ministeri Mauri Pekkarisen eilinen puhe Lauantaiseurassa ennakoi "jotain", mutta pelissä on tietenkin Häkämiehenkin kunnia.

Kiirettä herrat pitävät. Ongelmat ovat suuria. Ilmeisesti tässä osoitetaan nyt myös venäläisille, ettei metsäjäteillämme ole varaa maksaa korkeita puutulleja. Kapasiteetin alasajamisella osoitetaan, että "lypsävän lehmän" maidontuotantokyky (maksukyky) on rajallinen.

Metsäfirmojen huolet eivät lopu tähän. Tämä kapasiteetin sopeuttamisremontti jatkuu useita vuosia.

Lapin kannalta kirjoituksessani ei ole suurtakaan lohtua. Kajaanissa UPM:n omistama Kajaanin tehdasta seisotetaan myös. Odottavat parempia aikoja. Sanomalehtipaperin ylituotanto on pahimmasta päästä.

Nyt pitäisi keksiä ja innovoida uusia asioita. Asiantuntijoilla on kohtuullisen hyvä kuva "uusista suurenkin mittakaavan asioista", mutta konkreettisiin toimenpiteisiin on superministeriönkin vaikea taipua, koska metsäfirmojen lobbarit vahtivat tarkkaan jokaista uutta kuidun ja pöllin käyttäjää.

Kriisin kautta metsäteollisuus astelee kohti uutta. Jatkuvaan saneeraamiseen keskittyneiden yritysten kulttuurit soveltuvat huonosti uuden luomisen yhteisöiksi. Uusien prosessien kehittäminen pitäisi tapahtua "suurten ulkopuolella", jossain uudessa yhteisössä. Kemijärven massaliike on myös siinä oikeassa, että liimapalkkien tuotanto on pelkkä "tilanteeseen sopiva hätäratkaisu". Sillä ei luoda uutta nousua, mutta se tarjoaa väliaikaista työtä.

Radikaalit muutokset ovat vaikeita. Lappilaisten sitkeys ehkä palkitaan. Vaikean yhtälön purkamisesta ja uudelleenarvioinnista tässä on kyse.

Terveisin
Helge

Massaliike ei luovuta

Kuuntelin äsken ministeri Mauri Pekkarisen haastattelua Lauantaiseurassa ja kirjoitin kuullessani kaksi erillistä blogipostausta, jotka löytyvät tästä osoitteesta rullaamalla sivua alaspäin.

Kemijärven massaliike: Tehtaan lopettamisesta miljarditappiot valtiolle. Julkaistu 02.02.2008, klo 08.39 (päivitetty 02.02.2008, klo 09.10).

Kemijärven tehtaan Massaliikkeen mukaan tehtaan lopettaminen aiheuttaa valtiolle uusiutuvan energian menettämisenä lähes miljardi euroa. Tehdas tuottaa sellun poltossa bioenergiaa.
Massaliike kehottaa päättäjiä näkemään Stora Enson tehtaan sulkemispäätöksen "järjettömyys".

Massaliike osoittaa maanantaina mieltään Helsingissä

Liikkeen edustajat luovuttavat tehtaan säilyttämisen puolesta kerätyn, 28.000 allekirjoittajan kansalaisadressin pääministeri Matti Vanhaselle, valtiovarainministeri Jyrki Kataiselle ja valtio-omistuksesta vastaavalle puolustusministerille Jyri Häkämiehelle.

Massaliike tapaa myös presidentti Tarja Halosen ja eduskuntaryhmät,

YLE Uutiset

• Mitä kirjoittaa Jyrki Koulumies?
• Päästöt kuumentavat politiikkaa
• Kuka maksaa lappilaisten sijoitukset takaisin?

Kemijärven tehtaan perustamisessa lappilaiset olivat merkittävällä tavalla mukana. Tehtaan perustamisen edellytys oli, että lappilaiset sijoittavat siihen omia käteisvarojaan.

Lappilaisilta yksityisiltä, yrityksiltä ja yhteisöiltä kerättiin 200 miljoonaa markkaa. Itse kukin isäntämies, yrittäjä, kauppa tai yhteisö katsoi kirstun pohjalle ja lähti yhteiselle asialle. Syntyi Kemijärvi Oy jonka takuumiehet olivat Suomen keskustan lappilaiset vaikuttajat ja Urho Kaleva Kekkonen.