Suomen Suvi Luonnollisimmillaan

Suomalaiset matkailualan yritykset eivät koskaan menetä uskoaan luontoon. “Koivu ja Tähti –ideologiasta” on ammennettu luomisvoimaa ja elämyseliksiiriä 1900-luvulta lähtien. Luontoa myydään stailattuna ja riisuttuna venäläisille, saksalaisille, ranskalaisille, espanjalaisille, meksikolaisille, amerikkalaisille, italjaanoille ja aasialaisille.

Mökkejä remontoidaan, saneerataan ja sisustetaan, että maksukykyiset ruplaturistit viihtyisivät meillä aamusta iltaan ja lomaviikosta toiseen.  Huonokuntoisia ravintolarakennuksia parannellaan, mummon vanhat menestysreseptit viedään keittiömestarille ja lähiruokatoimittajat integroidaan elämystuotantoon.

Satunnaiset ulkomaalaiset yrittäjät innostuvat Suomesta. Heillä on läheinen kosketus kotimaansa maailmanmatkailijoihin.  Venäläiset osaavat juhlia, arvostavat hyvää ruokaa ja palveluja. Vierailta mailta Suomeen eksyneet toimijat pursuavat ideoita ja osallistuvat innolla alueensa kehittämiseen.

Ripaus venäläistä eksotiikkaa ja vieraanvaraisuutta tekevät terää kotimaisella luomutarjottimella. Venäläisiä emme ole, ruotsalaisiksi emme tule, mutta ollaan suomalaisia kaikilla mausteilla.

Lentoyhtiöt ja matkailu kovassa puristuksessa

Lentoyhtiöiden talous kestää vain hieman yli viikon lentokieltoa. Tämän jälkeen ne tarvitsevat valtion tukea, Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander arvioi MTV3:lle.

HELGE: Vieressä oleva kuva on vuosien takaa ja kommentoi potentiaalista katastrofia. Islantilaisen tulivuoren purkaus saattaa tainnuttaa lentoyhtiöt ennen kuin koneet pääsevät uudelleen ilmaan. Asiantuntijat ovat sitä mieltä, että islantilaisten tulivuorten aktiivisuus saattaa lisääntyä kymmenen vuoden aikana, joten emme tiedä, milloin seuraava suuri posahdus tulee.

- Jos tämä tilanne kestää yli viikon, niin lentoyhtiöt tarvitsevat todennäköisesti valtion apua. Toinen kriittinen ala on matkailu, ja erityisesti matkailumaille, kuten Espanjalle ja Kreikalle, tämä on iso juttu.

HELGE: Tämä tarkoittaa lisää harmaita hiuksia Euroopan talouden pelastajille. Lentoyhtiöiden kaluston lamaantuminen kentille johtaa myös BKT:n laskuun. Ilmailuteollisuuden infrastruktuuriin on sidottu valtavia summia. Miten mahdolliset konkurssit kirjautuvat pankkien taseisiin ja millainen ketjureaktio siitä syntyy?

Kiander ei nimennyt, mitä lentoyhtiöitä hän tarkoittaa. Hän myös arvioi, että jatkuessaan lentokielto laskee myös bruttokansantuotetta - ainakin kuukausitasolla.

- Pitkittyessään se vaikuttaa ensin neljännesvuosilukuihin ja sen jälkeen sillä on ainakin useiden prosentinkymmenysten vaikutuksia bruttokansantuotteeseen. Ne eivät ole välttämättä dramaattisia kokonaisuuden kannalta, mutta toimialojen kannalta ne ovat dramaattisia, hän sanoo.

HELGE: Miten tämä vaikuttaa Lapin ja Kainuun matkailuun? Uskaltautuvatko ulkomaalaiset tänne enää ollenkaan? Pelko paluun pitkittymisestä vaikuttaa varmuudella matkan hankintapäätökseen.

Lähde: Kauppalehti

Mihin olemme menossa?

Tällä hetkellä tiedetään, että Islannin tulivuorten purkaukset voivat johtaa perustavanlaatuisiin ongelmiin Pohjoismaissa ja Euroopassa. 

Strategialaitoksissa ilmeisesti tutkitaan kuumeisesti, millaisiin elämäntapamuutoksiin joudumme, jos nykymuotoinen lentoliikenne loppuu ja tilalle tuodaan DC-3 ja DC-4 potkurikoneita.

Matkailubisneksen maailmanlaajuinen rakennemuutos tulee olemaan valtava. Globalisaation tilalle tulee jotain aivan muuta. Ehkä avoimet toimintatavat yleistyvät, kun tiedon panttaaminen ei enää ole kannattavaa. Joudumme hajauttamaan organisaatioitamme rajusti. Osaamisen siirtämisestä tulee tärkeä osaamisen erityisalue.

Osaamisintensiivisen työn tekopaikalla on pienempi merkitys

Osaammeko elää tätä aikaa, vai suunnittelemmeko aina seuraavaa lähtöä ja matkaa?

Tietotyökalut vapauttavat ajattelua luovuudelle ja innovaatioille, mutta tietotyön etätuottavuutta voidaan yksilötasolla kasvattaa vain tiettyyn rajaan asti.

Sen jälkeen suuntana on matkatoimisto tai nettisivusto, josta lennot tain innovaatiojuna-liput matkakohteeseen.

Työn ei pitäisi viedä liian suurta palaa ihmisten mielenkiinnosta ja energiasta. Kaikki ihmiset eivät halua tehdä työtä vapaa-aikanaan. 24 / 7 / 365 valmius on vain ani harvoilla.

Teknologia on luonut mahdollisuuden rytmittää työntekoa siten, ettei ajalla ja paikalla enää ole suurta väliä.

Editoin E18 onnettomuusvideon tänään

Liikenneonnettomuus E18

Harjoittelin äsken videon editointia, lisäsin ääntä, efektejä ja häivytyksiä.

Poistin kehnoja video-osia. Helppoahan tämä elokuvan tekeminen on lähes ilmaisilla välineillä.

Onneksi tilanteessa ei tapahtunut mitään pahempaa.

Sopiiko tämä innovaatiojuna-blogiin parhaiten. Siellähän digitaalisen jalanjäljen kasvattamista harjoiteltiin joukkovoimalla.

Vientioperaation suunnittelu

Valmistelemme Biokasvuympäristö-vientihanketta. Olemme kehittäneet uutta projektivientimallia kymmenkunta vuotta. Nyt on aika hilata uusia ideoita vientikäyttöön.

Jos kumppaneillamme on tulevaisuudenuskoa, heissä on myös rohkeutta rakentaa yhdessä Suomelle kukoistava tulevaisuus. 

Teemme operaatiosta ketterän, keveän, joustavan ja energisen. Muutamme toimintatapoja  ja käytäntöjä. Entiset raskaat ja jyräävät, syvällä liikkuvat mallit joutavat romukoppaan.

Asetamme käyttöön pitkäaikaisen kokemuksen ja omakohtaisen kosketuksen vientitoiminnan arkeen. Vuorovaikutuksen ja keskinäisen kunnioituksen ideaa korostaan Pekka H. kirjassaan Kukoistuksen käsikirjoitus (WSOY), jonka tavoitteena on etsiä henkisiä eväitä, joilla Suomi saataisiin tällä vuosikymmenellä nousuun.

1. Älä tuijota kylmiin lukuihin
2. Älä ajaudu vaihtoehdottomuuden harhaan
3. Tarvitsemme keskustelua ja rohkeutta ajatella toisin
4. Lama on kahlinnut asenteita entisestään
5. Kukin vetäytyy poteroonsa ja tuumii, että ehkä tästä vielä selvitään
6. Hyvinvointi-mantraksi muuttuu: jokainen pitäköön huolta itsestään
7. Tarvitaan kykyä puhutella ihmisiä
8. Valikoiduilla puolitotuuksilla ei enää pärjää
9. On käytettävä tavallisten ihmisten kieltä
10. Arvotyhjiö täyttyy aina: siksi tarvitaan rohkeutta arvokeskusteluun

Suomi tarvitsee moraalisia esimerkkejä ja rohkeita tekoja. Arvopuheet ovat merkityksellisiä vain, jos teot vastaavat puheita. Suomen menestyksen avain on, että luova voima ja ideat pystytään hyödyntämään ja että luodaan rakenteita, jotka vahvistavat osaamista ja vuorovaikutusta, kirjoittaa Hesari pääkirjoituksessaan.

Ilman rohkeutta valavia tekoja Suomi kääntyy yhä pahemmin sisäänpäin. Poistolistalle laitetaan:

1. Uhkakuviin perustuvien puheenvuorojen ylikorostaminen
2. Salaileva päätöksenteko
3. Kasvava muukalaisviha ja välinpitämättömyyden kierre pitää uskaltaa katkaista

Matkailun kehittämisen mahdollisuudet

Matkailun kehittäminen vaatii kekseliäisyyttä. Suomi elää metsästä kampanjan muistamme, mutta muutos matkailumaaksi vaatii meiltä vielä vuosia.

Metsäteollisuuden muutokset pakottavat uusien elinkeinojen kehittämiseen. Matkailu on ollut kuntien kehityslistoilla korkealla monta vuosikymmentä, mutta miten korkeita ovat liiketoiminnasta saadut tuotot?

Suomessa matkailu tukeutuu luontoon. Etelässä ehkä samoin. Meillä menestystä ei kuitenkaan voi rakentaa auringon varaan. Kulttuurimaisemien ja kaupunkielämystenkin suhteen olemme alakynnessä. Meiltä ei löydy viininviljelyjä, ei ruokaan tai halpaan alkoholitarjontaan tukeutuvaa matkailuliiketoimintaa. Meidän on pakko kehittää matkailuamme aivan uudelta pohjalta.

Mikroduuni iTraining valmennuskaava

Mikroduuni-keskustelu etenee useilla rintamilla: Qaikussa, Facebookissa, blogeissa, Bambuserissa, Flickr, Picasa ja mahdollisesti muissa kuvapankeissa. Tämän blogin tarkoituksena on koota aiheeseen liittyvää hajadataa lineaariseksi prosessikuvaukseksi.

Koodi	Koodin kuvaus	Selvennys	Tarkennus	Detaljitaso
i	informaatio	kuvaus 500 sanaa	kuva, grafiikka, piirros, skeema	video tai podcast (mp3)
T	TAVOITE	Mitä nähdään nyt? (visio)	Mihin tähdätään?	Osatavoitteiden määrittely
r	realisointi	realiteetteihin orientoituminen	rationaaliset lähtökohdat	operatiivisen toiminnan reunaehdot
a	aktiviteetit	pienet pähkinät oppimistehtävät	sähköinen säpinä	kasvokkain virtuaalisesti
i	innostuminen	innostava ja luova ongelman-ratkaisuilmapiiri	avoimuus aitous luottamus	tunteiden käsittely ja pelon poisto
n	neuvokkuus	idea-atomit törmäävät arkihavaintoihin	mistä tilat? mistä rahat? mistä porukat? mistä eväät?	välinesulkeiset työkaluhallinta ajanhallinta resurssiniukkuus
i	innovointi	radikaalien instant- muutosten HETI käytäntöön vieminen	toiminta aktivoi oppimista ja motivoi tekemään	joukkoälyn ja ryhmävoiman hyödyntäminen
n	näyttö + navigointi	julkinen arviointi ja palautteen hyväksyminen	seinien kaataminen sisätiloista ulos	julkisuus on vapauttava valtiomahti
g	globaali	hyperpaikallinen	paikallinen	globaali

 

MIKRODUUNI JA iTraining projektinhallinnan yhdistäminen

Talouden “maailmanloppu” ei kaatanut autofirmoja vieläkään

Autokauppa uskoo kaupan vilkastumiseen, vaikka huippuvuosista jäädään reilusti jälkeen. Uusien henkilöautojen rekisteröinnit putosivat viime vuonna 35 prosenttia vuodesta 2008.

Uusia autoja myytiin vuonna 2009 vain 90 000, kun kiihkeimpinä vuosina myytiin 140 000 – 150 000 autoa.

Yhteiskunnalliset muutokset heijastuvat autokauppaan. Kaakkois-Suomessa paperitehtaiden sulkemiset ovat heijastuneet autokauppaan. Korkeat työttömyysluvut synnyttävä ruostevaurioita autoliikkeiden ovisaranoihin.

Silti synkimmät lamapainajaiset eivät ole toteutuneet: GM, Chrysler, Opel, Saab, Volvo, Renault yms. jatkavat. Autokauppiaat onnistuivat myös aallonpohjan aikana pääsemään eroon ylisuurista vaihtoautovarastoistaan.

Moni autokauppias toivoo jo, että aallonpohja on ohitettu. Alan virallisen tavoitteen mukaan Suomessa myydään tänä vuonna 100 000 uutta autoa. Keväästä 2010 odotetaan vielä takkuista, mutta raikkaammat tuulet puhaltavat autokauppiaiden mielestä jo syksyllä.

Nähtäväksi jää, koska vanhan kaavan mukaan autokaupassa myydään ensimmäisen kuuden kuukauden aikana 60 prosenttia vuoden myynnistä. Mutta varsinaisesti 2011 pitäisi olla selkeästi parempi vuosi.

Matkailun junailua sosiaalisessa mediassa

Innovaatiojunassa pähkäillään sponsoreiden pähkinöitä, mutta matkailu sopisi mainioksi sosiaalisessa mediassa tapahtuvaksi innovoinnin kohdealueeksi.

Pohjois-Suomessa on investoitu paljon matkailun infrastruktuuriin. Miten hyvin tunnemme jatkuvasti muuttuvaa tarjontaa? Kuinka hyvin elämykset dokumentoidaan? Olisiko pienistä digitaalisista tarinoista apua kohteiden markkinoinnissa?

Katso Oulun yliopiston tulevaisuuden liikenne.

Kirjoitan jutun Kainuu matkailuista ja venäläisturistien kasvusta. Kainuussa on tehty pitkäjänteistä työtä matkailun edistämiseksi ja tulokset näkyvät tasaisena matkailijavirtana ja korkeina käyttöasteina lamasta huolimatta.

Miten paljon venäläisiä tulee Vuokattiin?

Lama syö asiakasvirtoja. Lappiin brittejä lentää vähemmän, Kittilän kenttä nousee ykköseksi ja Joulumaasta huolimatta Rovaniemi hiipuu.

Levin ja Kittilän alueella vuodepaikkoja on 40 000 ja Rovaniemellä vain kymmenesosa tästä. Tämä selittää, miksi lennot suuntautuvat Kittilään. Alueen markkinointiin on satsattu puolitoista miljoonaa euroa.

Brittimatkustajia lentää Lappiin vähemmän, mutta tulijat ovat ilmeisesti entistä varakkaampia. Muutaman päivän vierailusta pulitetaan tuhansia euroja per henkilö.
Katinkullan vuodenpaikkojen määrä 350 lomahuoneistossa on 2 000 ja hotellissa 500. Alueelta löytyy vielä 100 – 150 uuden lomahuoneiston rakentamiseen.

Sotkamossa jännitetään, miten lama vaikuttaa venäläisvieraiden tulvaan. Tulijoita on viime vuotta vähemmän: pudotus lienee kolmisenkymmentä prosenttia.

Vuonna 2008 venäläisiä oli noin 6 000 per viikko. Pudotus tarkoittaa 1 800 matkailijaa vähemmän. Paikalliset matkailualan yritykset arvioivat varausten perusteella, että suomalaiset paikkaavat vajetta jonkun verran.

Venäläiset turistit tulevat Vuokattiin Pietarin ja Moskovan tienoilta.  Monet tulevat omilla autoilla. Ennen taloustaantumaa Kainuun lomakohteisiin tultiin myös lentäen että junalla.

Hintataso on hiukan laskenut. Katinkullan alueeseen on investoitu edellisen reilun kymmenen vuoden kuluessa runsaat 52 miljoonaa euroa. Tulevien 5 – 7 vuoden aikana HCR aikoo kehittää aluetta 15 – 20 miljoonalla eurolla.

Lähde: VuokattiNews – Sydäntalvi 2009

Pelkosenniemelle 12 kertaa Ideapark

Totta, totuus ei pala leirinuotiossakaan. Pelkosenniemeltä kuuluu kummia. Pyhätunturin kupeeseen rakennetaan kaksitoista kertaa Ideapark suuruinen, katettu hehtaarivhuvituksen ihmemaa. Hankkeen aikana rakennetaan viiden tähden asuntoja, joissa on viisi makuhuonetta ja viihdekylpylästä tulee tosi makee.

Nämä pilviä hipovat ajatukset ovat Noitatunturi Oy:n käsialaa.

Hankkeen kustannusarvio on 2 miljardia euroa. Loviisan näkökulmasta katsoen tue ei ole raha eikä mikään, koska atomimyllyn hintalappu on koosta riippuen 3 - 4 miljardia euroa ja niitäkin on tarkoitus rakentaa "vähintään" kolme.

Pelkosennimen päättäjiä ei enää tulevaisuudessa "päätä palele", koska hiihtoputket ja viihdetunnelit voidaan lämmittää Loviisasta kuljetettavalla lauhdevedellä, jos putkea ei haluta Helsinkiin. Onhan a-voimala suunnitteilla myös Simon kuntaan, eikä siitä ole matka eikä mikään roudata tankkiautolla lämpöä kylpylävesien lämmikkeeksi.

Radiohaastattelussa todettiin, että kohde kiinnostaa raharikkaita, venäläisiä ja Donald Trumphin nimikin vilahti. Kunnantalo saatetaan siirtää hiihtoputken toiseen päähän, jolloin asiakkuuden hallinta ja ajanvietto yhdistyisi. Samalla sinne tulevat tietenkin Kelan ja Elinkeinoministeriön toimistot (työkkäri).

• Lapin Kansa vahvistaa, etten bloggaa Vappu-tunnelmissa.
• Donald Trumph ryhtyy rakennusmieheksi
• Pelkosenniemen kyläsuunnitelma
• Aamulehti kirjoittaa hotelli-hankkeesta
• Taloussanomat vahvistaa, että 32-kerroksen sijasta 20 kerrosta
  

Pyhätunturin naapuriin valmistuu ensi vuosikymmenen alussa jättimäinen matkailukeskus. Salaisen sijoittajaryhmän tavoitteena on rakentaa muun muassa 20-kerroksinen hotelli ja kilometrin mittainen sisätila, johon tulee uusia kauppoja. Myöhemmin alueelle syntyisi golf-kenttiä, puistoja ja ulkoilualueita.

Jos suunnitelmat toteutuvat kokonaisuudessaan, alueelle tulisi jopa 50 000 uutta vuodepaikkaa. Se olisi kymmenkertainen määrä nykyiseen kapasiteettiin nähden.

Hanketta valmistelevan Noitatunturi Oy:n suunnittelujohtaja Olli Santala ei paljasta, mistä rahoitus satojen miljoonien jättihankkeeseen tulee. Julkisuudessa on kerrottu muun muassa amerikkalaisen miljardöörin Donald Trumpin halusta sijoittaa rahojaan Lappiin. Erikoista asiassa on, että Noitatunturi Oy:llä ei ole ollut lainkaan liiketoimintaa muutamana viime vuotena.

Toiminta käynnistyy vuonna 2011.

Hotelliin tulee 20 - 32 kerrosta! Hauskaa Wappua!