Suomalainen rakennemuutos AD 2010

Teollisen aikakauden rakenteita joudutaan maassamme muuttamaan. Verkostomainen toiminta mahdollistaa rakennemuutoksen, mutta olemmeko henkisesti ja taidollisesti valmiita muutokseen?

Suomi oli viime vuosisadalla yksi maailman pienistä ihmeistä. Alkava vuosisata alkoi hyvissä merkeissä, mutta maailmanlaajuinen talouslama paljasti haavoittuvuutemme.

EU ja eurooppalaisuus ei enää riitä. 2010 – 2020 Suomen pitäisi kehittyä taloudeksi, joka pärjää globaalissa toimintaympäristössä. Nousimme vuosisadassa takapajuisesta maatalousyhteiskunnasta moderniksi teollisuusvaltioksi, joka nyt jo kurkottaa kohti tietoyhteiskuntaa.

• Nokian kännykkäihme teki meistä mobiililaitteiden suurvallan
• Pystyykö Nokia tekemään saman OVI-palvelutuotannossa?
• Paljon pitää tapahtua, koska haasteet ovat aivan toista kokoluokkaa

Nyt kun suuryritykset sulkevat tehtaitaan ja irtisanovat tuhansia säilyttääkseen jäljelle jäävien ihmisten työpaikat, onko se oikein vai väärin?

• Metsäteollisuutemme on hätää kärsimässä
• Teknologiateollisuutemme (konepajat) vienti kärsii

Suomi oli pitkään metsäteollisuuden suurvalta, joka tuotti paperia ja pakkauksia eurooppalaisille moderneissa tehtaissa. Suuruuden etua ei vieläkään ole menetetty, mutta ongelmana on perinteisten tuotteiden supistuva kysyntä.

Mihin suuntaan olemme menossa?

• Kulutuskeskeinen yhteiskunta
• Kuluttaminen jättää aina  tyhjyyden tunteen
• Hyvää elämää ja Onnellisuus tavoitteiksi
• “Uskonnolliset rakenteet”
• Tavoitteemme: mielihyvä vai hyvä mieli?
• Työn, arjen ja elämän yhteensovittaminen

Mikä on mahdollista saada?

• Jätteen ja romun määrä lisääntyy
• Kapina 60-luvulla johti hyvinvointiyhteiskuntaan
• Onnistuuko henkinen kasvu, jotta hyvinvointiyhteiskunta 2.0 onnistuisi?
• Positiivisen ajattelun kultti estää näkemästä ongelmiinsa vajonneen yhteiskunnan
• Paketoitu henkinen kasvu on yhtä tyhjän kanssa

Julkisten rakenteiden kautta elää omaa ainutlaatuista elämää. On valmiita tuotteistettuja elämänmallit. Olemme romuttaneet hyveet.

• Suojelemmeko aidosti luontoa nykyisillä elämäntyyleillä
• Välittämmekö aidosti ihmisistä
• Tuotammeko tavoitteellisesti hyvää mieltä?

Minne katosi Suomi?

• Mikä ei vielä ole kaupan?
• Seksikin on kauppatavaraa
• Tekopyhyyden huipennus

Oy Minä Ab

• Me voimme muuttaa yhteiskuntaa
• Mutta jos tavoitteena on vain: kuinka saan kovempaa palkkaa?
• Ihmisen arvo mitataan tekojen kautta
• Onnellisuuskomitea tarvitaan

Talouden “maailmanloppu” ei kaatanut autofirmoja vieläkään

Autokauppa uskoo kaupan vilkastumiseen, vaikka huippuvuosista jäädään reilusti jälkeen. Uusien henkilöautojen rekisteröinnit putosivat viime vuonna 35 prosenttia vuodesta 2008.

Uusia autoja myytiin vuonna 2009 vain 90 000, kun kiihkeimpinä vuosina myytiin 140 000 – 150 000 autoa.

Yhteiskunnalliset muutokset heijastuvat autokauppaan. Kaakkois-Suomessa paperitehtaiden sulkemiset ovat heijastuneet autokauppaan. Korkeat työttömyysluvut synnyttävä ruostevaurioita autoliikkeiden ovisaranoihin.

Silti synkimmät lamapainajaiset eivät ole toteutuneet: GM, Chrysler, Opel, Saab, Volvo, Renault yms. jatkavat. Autokauppiaat onnistuivat myös aallonpohjan aikana pääsemään eroon ylisuurista vaihtoautovarastoistaan.

Moni autokauppias toivoo jo, että aallonpohja on ohitettu. Alan virallisen tavoitteen mukaan Suomessa myydään tänä vuonna 100 000 uutta autoa. Keväästä 2010 odotetaan vielä takkuista, mutta raikkaammat tuulet puhaltavat autokauppiaiden mielestä jo syksyllä.

Nähtäväksi jää, koska vanhan kaavan mukaan autokaupassa myydään ensimmäisen kuuden kuukauden aikana 60 prosenttia vuoden myynnistä. Mutta varsinaisesti 2011 pitäisi olla selkeästi parempi vuosi.

Lokakuussa 2007 uskottiin Venäjän rakentamisen kasvuun

Lokakuussa 2007 uskottiin vahvasti Venäjän rakentamisen vahvaan kasvuun.

Silloin Rautaruukki maalaili ruusuisia tulevaisuuskuvia sijoittajille.

Toimitusjohtaja Sakari Tamminen arvioi silloin, että “Me elämme vahvasti Itä-Euroopan rakentamisen imussa” ja hänen mielestä “kyse ei ole suhdanteista vaan rakenteellisesta kehityspaineesta.”

Tänään samasta asiasta annetaan toisenlaisia lausuntoja. Silloin konepajamme olivat myös maailmanlaajuisessa kasvuimussa mukana.

Sakari Tammisen mukaan näkyvillä ei ollut merkkejä siitä, että trendi muuttuisi.  Rautaruukki laajensi toimintaansa voimakkaasti Itä-Euroopassa yritysostojen kautta ja niin, että ostettujen yritysten kapasiteettia lisättiin.

Rautaruukki sai toimia Venäjän markkinoilla melko rauhassa länsimaiselta kilpailulta. Silloin ruotsalainen Lindabin suunnitteli Venäjälle menoa, mutta aikeen toteuttamiseen tiedettiin vievän vielä aikaa. Onko hanke toteutunut?

Rautaruukki toimi silloin Venäjällä pääosin ostamansa teräsrakentajan Ventallin kautta. Paikallinenkaan kilpailu ei vielä raastanut markkinoita, arvioi Rautaruukin toimitusjohtaja 25. lokakuuta 2007.

1. Kapasiteetista oli pulaa
2. Venäjällä nähtiin kasvumahdollisuuksia
3. Markkinat näyttivät aina vain houkuttelevimmilta

Ilmastonmuutos ja nollaenergiatalot

Mitä pitääkään tehdä tullakseen huomatuksi ja sitä kautta todelliseksi. Uudet ja innovatiiviset yritykset joutuvat pohtimaan tätä. Julkisen minän voi rakentaa, mutta voi sitä tuskaa mikä on kohdattava matkalla aitoon itseyteen.

Imagon rakentamisesta

Ekorakentaminen ja nollaenergiatalot ovat yhtä aikaa kiinnostavia, suuria lupauksia, mutta suurta yleisöä sangen vähän kiinnostavia. Innostuvatko näistä vain kapinalliset vastarannan kiisket? Ensimmäisenä jonossa eivät ole energiakustannusten maksuvalmiuskierteen joutuneet.

Energian säästäminen ja tuhlaaminen kietoutuvat nykyrakentamisessa erottamattomaksi kokonaisuudeksi, jossa on melkein mahdotonta sanoa missä putoavat naamiot ja missä "ilmastonmuutoksen siirtäminen alkaa".

Kuvamme ilmastonmuutoksen torjuntakeinoista ovat epätasaisia, ratkaisumallit epätarkkoja, rehellisiä ja johdonmukaisia keinoja on vaikea löytää, koska kaiken muutoksen takana vaanii myös iso raha, joka tahtoo jaolle.

Alaston totuus paljastuu Al Goren viihteellisessä leffassa, mutta miten itse kukin korjaa vanhemman talon nollaenergiakuntoon? Kuka kertoo? Mistä neuvot? Ketkä tekevät ja paljonko lysti maksaa? Kannattaako se? Mitä jos öljyn hinta kohta romahtaa alle $5o tynnyriltä. Näin on tapahtunut ennenkin.