Mikä on joukkoliikenteen vastaus?

Jos maailman ja Suomen kehitys olisi minun vallassa, kehittäisin joukkoliikennettä. On sanomatta selvää, että joukkoliikenne kehittyy vain siellä, missä on paljon porukkaa.

Haja-asutusalueelle on turha toivoa busseja, metroja ja nopeita raideliikenneyhteyksiä. Pitäisikö Suomi siirtää kokonaisuudessaan Kehä III tuntumaan ja loput jätettäisiin metsästys- ja maastohiihtoalueiksi?

Henkilöautoton Suomi tuskin toteutuu Kehä III sisällä, koska ihmiset ovat yhä vahvasti sidoksissa autoon. Yksilön vapaus vaatii ruuhkassa etenemistä aamuin illoin ja citymaasturi on kohta statussymbolina tärkeämpi kuin Bossin tai Armanin puku.

Suomalainen rakennemuutos AD 2010

Teollisen aikakauden rakenteita joudutaan maassamme muuttamaan. Verkostomainen toiminta mahdollistaa rakennemuutoksen, mutta olemmeko henkisesti ja taidollisesti valmiita muutokseen?

Suomi oli viime vuosisadalla yksi maailman pienistä ihmeistä. Alkava vuosisata alkoi hyvissä merkeissä, mutta maailmanlaajuinen talouslama paljasti haavoittuvuutemme.

EU ja eurooppalaisuus ei enää riitä. 2010 – 2020 Suomen pitäisi kehittyä taloudeksi, joka pärjää globaalissa toimintaympäristössä. Nousimme vuosisadassa takapajuisesta maatalousyhteiskunnasta moderniksi teollisuusvaltioksi, joka nyt jo kurkottaa kohti tietoyhteiskuntaa.

• Nokian kännykkäihme teki meistä mobiililaitteiden suurvallan
• Pystyykö Nokia tekemään saman OVI-palvelutuotannossa?
• Paljon pitää tapahtua, koska haasteet ovat aivan toista kokoluokkaa

Nyt kun suuryritykset sulkevat tehtaitaan ja irtisanovat tuhansia säilyttääkseen jäljelle jäävien ihmisten työpaikat, onko se oikein vai väärin?

• Metsäteollisuutemme on hätää kärsimässä
• Teknologiateollisuutemme (konepajat) vienti kärsii

Suomi oli pitkään metsäteollisuuden suurvalta, joka tuotti paperia ja pakkauksia eurooppalaisille moderneissa tehtaissa. Suuruuden etua ei vieläkään ole menetetty, mutta ongelmana on perinteisten tuotteiden supistuva kysyntä.

Mihin suuntaan olemme menossa?

• Kulutuskeskeinen yhteiskunta
• Kuluttaminen jättää aina  tyhjyyden tunteen
• Hyvää elämää ja Onnellisuus tavoitteiksi
• “Uskonnolliset rakenteet”
• Tavoitteemme: mielihyvä vai hyvä mieli?
• Työn, arjen ja elämän yhteensovittaminen

Mikä on mahdollista saada?

• Jätteen ja romun määrä lisääntyy
• Kapina 60-luvulla johti hyvinvointiyhteiskuntaan
• Onnistuuko henkinen kasvu, jotta hyvinvointiyhteiskunta 2.0 onnistuisi?
• Positiivisen ajattelun kultti estää näkemästä ongelmiinsa vajonneen yhteiskunnan
• Paketoitu henkinen kasvu on yhtä tyhjän kanssa

Julkisten rakenteiden kautta elää omaa ainutlaatuista elämää. On valmiita tuotteistettuja elämänmallit. Olemme romuttaneet hyveet.

• Suojelemmeko aidosti luontoa nykyisillä elämäntyyleillä
• Välittämmekö aidosti ihmisistä
• Tuotammeko tavoitteellisesti hyvää mieltä?

Minne katosi Suomi?

• Mikä ei vielä ole kaupan?
• Seksikin on kauppatavaraa
• Tekopyhyyden huipennus

Oy Minä Ab

• Me voimme muuttaa yhteiskuntaa
• Mutta jos tavoitteena on vain: kuinka saan kovempaa palkkaa?
• Ihmisen arvo mitataan tekojen kautta
• Onnellisuuskomitea tarvitaan

Millaisia rakennuksia haluamme?

Millaisia rakennuksia haluamme tulevaisuudessa? Avoimen lähdekoodin toimintatapa soveltamalla voidaan kehittää asumista ja uusia asumisen muotoja.

Espoon Suurpellolle Innovaatioalue

Seppo, Kehä II varrelle Tapiolan naapuriin nousevasta Suurpellon kaupunginosasta halutaan alue, jossa "asuminen, opiskelu ja työnteko limittyvät uudella ja kekseliäällä tavalla".

Yksittäistä veturia alueella ei edelleenkään ole. Yhden veturin sijaan tavoitteena on luoda eri yritysten yhteenliittymä. Asuntoja ja toimistoja ei ole tarkoitus erotella jyrkästi. Töitä voi tehdä kotona ja toisaalta alueella työllistää jo sen rakentaminen. Toimistot eivät ole ainoita työpaikan muotoja.

Suunnitelmissa on ollut, että puolet noin miljoonasta rakennettavasta kerrosneliöstä olisi toimitilaa. Suurpellon Markkinointi Oy:n toimitusjohtaja Tero Vanhanen ja VVO:n kehitysjohtaja kertoo, että "asukkaat ja yrittäjät pääsevät vaikuttamaan kehitykseen konkreettisesti kertomalla, millaisia palveluita ja toimintoja he toivovat".

Tero Vanhanen toteaa, että Suurpelto on innovaatioalusta uudenlaiselle kaupunkisuunnittelulle".

• Rakenteilla on 100 vuokra-asunto
• Sata omistusasuntoa
• Päiväkoti ja neuvola

Kaikkiaan 325 hehtaarin kaupunginosan laidoille tavoitellaan tilaa myös pientaloille.

• Tämä on asumisen laboratorio
• Tarjolla on Greenpeacin kiittelemää ekologista matalaenergiarakentamista
• Led-valaistusta
• Maanalainen jäteimurointijärjestelmä
• Vuokra-asunnon ostamisen mahdollisuus Omaksi-konsepti
  

Alueen toimintoja ei ole lyöty ennalta lukkoon, vaan suunnitelmat voivat muuttua pitkin matkaa.

• muutokset voivat olla radikaaleja
• pieniä muutoksia
• ei lainkaan
  

Sellainen ajattelu, että ihmiset asuvat jossakin ja matkustavat sieltä kymmeniä kilometrejä työpaikoille on vanhanaikainen. Tarkoitus on, ettei Suurpellossa tarvitse miettiä työmatkoja tai liikkumisyhteyksiä, koska kaikki on siinä lähellä.

Nämä uudet aatteet seilaavat nopeasti maailman laidoilta uusiin sovelluskohteisiin. Kirjoitin jonnekin amerikkalaisista biocity-hankkeissa, joissa lisäpiirteenä oli vielä paikallinen energiatuotanto.

Uskon tällaisten hankkeiden yleistymiseen. Espoon kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen kertoo, että Suurpeltoa kehitetään likeisesti viereisten Otaniemen korkeakoulualueen ja Keilaniemen sekä Tapiolan yritysalueiden kanssa.

Näillä nurkilla on tarjolla runsaasti korkeanteknologian ja huippuosaamisen työpaikkoja. Tapiola Garden -konsepti muuntuu uudenlaiseksi ja kaappaa syliinsä nyt myös työpaikat. Enää ei enää tarvitse matkusta "sinisellä bussilla" Helsingin keskustaan töihin. Muistelen niitäkin aikoja 70-luvulta...

"Nämä kylki kyljessä olevat hankkeet eivät syö toisiaan, vaan kehittyvät yhdessä. Niin myös yritysten kannalta", projektijohtaja Pekka Vilkkula toteaa.

Näen tässä "sosiaalisen median ja avoimen innovaatiotoiminnan piirteitä". Virtuaaliset mallit heijastavat uusia toimintatapoja arkkitehtuuriin ja aluesuunnitteluun. Tämä Green ja Clean Tech virtaus näkyi vuodesta 2006 alkaen USA:ssa. Juuret ovat jopa syvemmällä, koska amerikkalainen "valkoinen keskiluokka" (WASP) on tutkimusten mukaan hylkäämässä omakotilähiönsä ja tekevät paluuta "keskustoihin".

• White
• Anglo (affluent)
  
• Saxon
• Protestant
  

Tässä esimerkissä on "kudemaisa" piirteitä.

Amerikan keskiluokka palaa kaupunkien kerrostaloihin

Yhdysvalloissa on käynnissä suuri asumistavan muutos. Keskiluokka ja rikkaat muuttavat nyt omakotitaloistaan takaisin kaupunkien keskustan kerrostaloihin.

Muuttoliike kaupunkien vuokrakasarmeista väljiin oloihin maalle alkoi toisen maailmansodan jälkeen. Keskiluokan ja rikkaiden muutto ulos kaupungeista kesti puoli vuosisataa. Ehkä kymmenen vuotta sitten heiluri pysähtyi ja alkoi liikkua takaisinpäin.

Nyt slummi ja niin sanottu hyvä alue ovat ehkä vaihtamassa paikkaa uudestaan.

Lemminkäisen Asuntorakennusyhtiö Palmberg leikkaa

Lemminkäinen kärttää metsäteollisuuden investointiprojekteja ja asuntorakennusyhtiö Palmberg leikkaa loppuvuonna vapaarahoitteisten asuntojen aloituksia vielä rajummin kuin YIT. Silti Lemminkäinen teki heinä-syyskuussa erinomaisen hyvän tuloksen. Liikevoittoa kertyi liki 58 miljoonaa euroa.

Viime vuonna Palmberg aloitti 1558 asunnon rakentamisen, tänä vuonna aloitukset vähenevät kolmanneksen. Syyskuun 2007 loppuun mennessä Palmberg oli aloittanut 770 asunnon rakentamisen. Palmbergin kannattavuutta on pönkittänyt erityisesti toimitilarakentaminen ja ulkomaalaisten sijoittajien halu ostaa kiinteistöjä Suomesta.

Myymättömiä asuntoja on suhteessa Palmbergin asuntotuotantoa vielä enemmän kuin YIT:llä. Myymättömiä oli syyskyyn 2007 lopussa alle 300. Palmbergin tilauskanta syyskuun alussa oli suurempi kuin koskaan.

Viime vuoden syyskuusta Palmbergin valmiiden myymättömien määrä on yli kolminkertaistunut, mikä kertoo asuntomarkkinoiden nopeasta jähmettymisestä.

Loppuvuonna päättyy Lemconin suurprojekteista Botnian sellutehtaan rakennustyö Uruguayssa. Mutta Lemconia kiinnostavia suuria metsäteollisuuden investointihankkeita on valmisteilla eri puolilla maailmaa.

Lemcon tavoittelee johdettavakseen kansainvälisiä teollisuusinvestointeja Venäjällä. Loppuvuonna käynnistyy teollisuuspuistohanke Kalugan läänin Veronytskissä.

Ikkuna puurakentamiseen

Vantaan Ylästö on ikkuna puurakentamiseen. Vantaan Ylästössä sijaitsee viimeistä silausta vaille valmis puurakentamisen pientaloalue.

Silvolan tekojärven, Vantaanjoen ja Pikkukosken tuntumaan on tähän mennessä noussut 80 kotia, joista kaikki on asutettu. Loput 40 asuntoa valmistuvat lokakuun 2007 aikana. Niistäkin kolmannes oli varhain myyty.

Vanhan omakotialueen keskellä oli läntti peltoa, jonka Vantaan kaupunki kaavoitti erillis- ja paritalo-auleeksi.

Vaikka alue ei ole vielä valmis, se näyttää Astrid Lindgrenin Mellunkylältä. Tylsiä lauta-aitoja ei ole, vaan talojen pihapiirit ovat pensasaitojen suojassa.

Alueella on:

• leikkipihoja
• omia pihoja
• yhteisiä pihapiirejä
• päiväkoti
• ala-aste
• hienot ulkoilupuistot muutaman askeleen päässä
  

Alueen ovat ottaneet kodikseen niin lapsiperheet, eläkeläiset, nuoret perheet kuin yksinasuvatkin. Asunnot ovat kooltaan 70 - 12o neliön suuruisia. Hankkeen ovat toteuttaneet VVO ja SRV. Rahoittajana on Nordea.