Mikä on joukkoliikenteen vastaus?

Jos maailman ja Suomen kehitys olisi minun vallassa, kehittäisin joukkoliikennettä. On sanomatta selvää, että joukkoliikenne kehittyy vain siellä, missä on paljon porukkaa.

Haja-asutusalueelle on turha toivoa busseja, metroja ja nopeita raideliikenneyhteyksiä. Pitäisikö Suomi siirtää kokonaisuudessaan Kehä III tuntumaan ja loput jätettäisiin metsästys- ja maastohiihtoalueiksi?

Henkilöautoton Suomi tuskin toteutuu Kehä III sisällä, koska ihmiset ovat yhä vahvasti sidoksissa autoon. Yksilön vapaus vaatii ruuhkassa etenemistä aamuin illoin ja citymaasturi on kohta statussymbolina tärkeämpi kuin Bossin tai Armanin puku.

Uudistumalla keveämpään toimintaan

Uudistuminen ei aina tarkoita sitä, että kehitetään jatkuvasti uutta, vaan että toimitaan toisin.

Muutos alkaa siitä, että otamme selvää muutoksen kohteena olevan yrityksen todelliset tarpeet.

Meidän tehtävänä on auttaa yrittäjiä käyttämään resurssejaan oikein.

Usein kalliiden projektien viisaat havainnot ovat kovaa kyytiä matkalla mappi ööhön tai suoraa roskakoriin. Toteuttamista vailla valmiita aihioita on loputtomasti, mutta voimat eivät riitä siihen, että hankkeet viedään käytäntöön ja toimiviksi käytännöiksi.

Kehittämistoimenpiteet eivät vielä takaa mitään. Asiakkaita kiinnostavat toimenpiteiden seuraukset. Vaatimattomien tavoitteiden saavuttaminen onnistuu yleensä melko mutkattomasti, mutta isot, uudet apajat eivät löydy sattumalta.

Nyt kaivataan aidosti mitattavaa asiakashyötyä.

Koska etätyö muuttuu todeksi?

Verkossa tapahtuva yhteistyö edellyttää ihmisten kohtaamista teknisiä apuvälineitä käyttäen.

Etätyöstä on puhuttu kauan. Tietotekniikan avulla etätyö onnistuu, jos vain ihmiset taipuvat yhteistyöhön.

Sosiaalisen median valmennuksessa painotetaan edelleen aivan liian paljon ohjelmia, alustoja ja välineitä.

Kaukana olevat kumppanit saattavat kuitenkin olla täysin yksin teknisten ongelmien kanssa. Aika kuluu mainiosti välineseikkailuissa ja varsinaiseen työn tekemiseen jää vain murto-osa ajasta.

Ongelmatilanteissa avun tarvitsijoiden kanssa pitäisi keskustella mahdollisimman nopeasti. Ensin ei aina tule mieleen, että organisaatiossamme on tarvetta tehostaa yhteistyötä ja tiedonvälitystä osallistuvien toimijoiden kesken.

Emme välttämättä huomaa, että joku tiimissä on saattanut ottaa ongelmatilanteen hyvinkin raskaasti. Kriisiapua ei kuitenkaan “kaukana olevalle” osata välittää, koska hätä ei välity lankoja pitkin.

• Kriisiapuun tarvittavat työvälineet
• Toimintaherkkyyden kehittäminen
• Nopea toimeen tarttuminen
• Kriisissä olevan ihmisen kohtaaminen
• Nopeat keskusteluavaukset
• Shokissa olevan ihmisen vastaanottokyky ei ole parhaimmillaan

Oppiminen tulee sitä kautta, että operaation ammattilaiset käyvät asian läpi useita kertoja ja varmistavat näin, että tieto menee perille jokaisen verkostokolkkaan.

• Onko toimivaa ongelmien hoitomallia?
• Miten kriisit kohdataan joukkueena ja yksilötasolla?
• Kohtaamisen ja hoitamisen synkronointi
• Fyysiseen ja tekniseen hätään vastaaminen
• Psyykkisen hädän hoitaminen
• Tarvitaan herkkää silmää, korvaa ja sydäntä

Metsästä kannattavaa tuotantoa

Metsäteollisuuden taloudellinen tuloksenteko on pysynyt heikkona, suotuisista makrosuhdanteista huolimatta.

1. Internet tunkee paperin reviirille
2. Sosiaalinen media vie mielenkiintoa välittömään vuorovaikutukseen
   
3. Sähköinen kirja hyökkää pokkareiden eli paper-backien kimppuun
4. Digitaalinen todellisuus hallitsee ihmisten mieliä
   

Keskustelu kyvystä kestää seuraava matalasuhdanne on vilkastunut ja pääomaa on karannut muille toimialoille.

1. Suomalainen puujalka ontuu
2. Tehtaita lopetetaan, linjoja suljetaan
3. Nokialla menee hyvin
4. Kännykkäkin kaappaa itselleen lisää huomiota (aikaa)
   

Keskustelu on meilläkin muuttunut 1990-luvulta jolloin amerikkalaisten yritysten tapaa karsia investoinnit ja maksimoida kassavirta omistajilleen pidettiin yleisesti suunnannäyttäjänä tulevaisuuteen.

1. Nyt investointeja karsitaan myös öljyteollisuudesta (USA)
   
2. Meillä Neste Oil investoi
   

Euroopassa metsäteollisuus on kilpailukykyinen ja hyvin hoidettu, mutta tuotot ovat alle pääoman kustannuksen ja huomattavasti alle yritysten itselleen asettaman vaatimustason.

Rakenteellinen riippuvuus vientituloista euroalueen ulkopuolella on lisääntynyt: huonosti kannattava viennin lisäys on nostanut kapasiteetin käyttöastetta seitsemällä prosenttiyksiköllä

vuodesta 2001.

1. Samalla paperin käyttö vähenee, huomio siirtyy ruutuun

Euron pysyessä vahvana tulokset ovat pysyneet heikkoina ja viimeaikaiset päätökset uuden kapasiteetin rakentamiseen Euroopassa ovat hämärtäneet tulosparannusnäkymiä.

1. Tilanne on entisestään vaikeutunut 2007
   

Aasian kysyntä kasvaa muita alueita voimakkaammin, mutta kasvumahdollisuuksia on myös seuraamassa runsas määrä uutta kapasiteettia. Sektorilla toimivan yrityksen on oltava kilpailukykyinen pystyäkseen nauttimaan kasvun lisäksi myös kannattavuudesta.

1. Kiinalaiset tulevat tuotannollaan myös Eurooppaan
   

Etelä-Amerikka on ollut sijoittajien silmissä paras alue riskin ja tuoton tasapainottamiseen. Alueen teollinen kehitys on pitkälti perustunut vientiin. Sellu on ollut pääasiallinen vientituote, mutta nyt aletaan alueelle kaavailla myös vientikonseptiin perustuvaa hienopaperikapasiteettia ja jopa sanomalehtipaperikapasiteettia.

1. Siirrämmekö paperikoneita Etelä-Amerikkaan?
   

Paperialan taloudellinen kehitys suhteessa muihin perusteollisuusaloihin on ollut heikko. Osittain tästä on seurannut että yksityinen pääoma on kasvanut omistajana; yritys joka ei pysty kilpailemaan pääomasta julkisilla markkinoilla niiden tyypillisillä ehdoilla voi olla varsin hyvä sijoituskohde kassavirtaa maksimoivan sijoittajan omistuksessa.

1. Kilpailukykyä parannetaan kapasiteettia karsimalla
2. Tuotantoa siirretään Suomessa rannikon uusimmille tehtaille
3. Kuljetusosaamisen (SCM) nousee arvoon arvaamattomaan
   

Innovoi ja elämä jatkuu

Innovaatiokyvyn ja tuottavuuden suhdetta on tutkittu. Yritykset ja organisaatiot kykenevät parantamaan huomattavasti tuottavuuttaan ja kehittämällä omia innovointiprosessejaan.

Parhailla yrityksillä tuotekehitysprosessien läpimenoaika voi lyhetä 25 prosenttia, tuotekustannukset alentua 18 prosenttia ja teknisten muutosten totuusajat voivat lyhetä jopa 75 prosenttia.

Toimialojen väliset erot ovat huomattavia. Kärjessä ovat elektroniikkateollisuuden yritykset.

Yrityksen tuottavuus riippuu monilla toimialoilla suoraan yritysten innovointikyvystä, ja parhaat innovoijat ja paras tuottavuus löytyvät erittäin kilpailluilta toimialoilta. Toimialojen väliset erot ovat suuret. Suurimmat haasteet ovat julkisella sektorilla.

Innovaatio on pelkistetysti sitä, että kykenee näkemään asiakkaiden tarpeet ja löytämään niiden tyydyttämiseksi parhaat ja kustannustehokkaimmat keinot yhteistoiminnassa muiden yritysten ja asiakkaiden kanssa.

Esimerkki tavoitteesta:

1. Haemme innovatiivisuuden kautta parempaa yhteistyötä ja parempia asiakkuuksien malleja.
   
   
2. Julkisella sektorilla on päästävä eroon mallista, joka perustuu pelkästään tilaukseen, toimitukseen ja laskutukseen.
   
   
3. Kilpailuttaminen, yhteistoiminta ja verkottuminen laskevat suoraan esimerkiksi valvonta- ja muita transaktiokustannuksia.
   
   
4. Voimme valita painopisteeksi asiakaskeskeisyyden, jonka vuoksi pitää asettaa tavoitteita myös yhteistyölle asiakkaiden kanssa.
   
   
5. Emme myy vain yhtä tuotetta vaan pitkän elinkaaren palvelukokonaisuuksia asiakkaille.
   
   
6. Asiakkaamme edellyttävät yhä enemmän kumppanuuspohjaisia toimintamalleja esimerkiksi teollisuudessa ja rakennushankkeissa.
   
   
7. Suuriin kohteisiin emme mene yksin vaan yhdessä muiden toimittajien ja kilpailijoiden kanssa.
   
   
8. Myynnin johtamisessa on huomioitava, että kenttämyyjät ovat avainasemassa yrityksen innovatiivisuuden ja tuottavuuden parantamisessa.