Havaitsin Rautasillan Twitterissä ja laitoin tänne muistiin

Vahva osaaminen. Luotettava kumppanuus. Rautasilta.

No niin, pohjoisesta löytyy aktiivisia sosiaalisen median toimijoita, kouluttajia ja kehittäjiä. Tässä yksi heistä. Löysin taustatiedot Twitteristä. Rakennan pohjoista yhteysverkostoa ja kuvailen henkilöitä tarjolla olevien tietojen pohjalta.

Henkilöhaastattelut ja –profiloinnit ovat pitkään olleet mielen päällä. Some ilman ihmistä ja ihmisiä on mahdoton yhtälö. Vähitellen digitaalisesta sumusta nousee esille kansallisia ja kansainvälisiä yksilöitä. Tulen jatkossa tekemään yrityshaastatteluja, joissa nosta henkilöt keskiöön. Yrityksiä ei voi tarkastella pelkästään pörssikurssien ja tuotevalikoiman kiinnostavuuden kautta.

Rautasilta kertoo itsestään

Sitten se pitempi versio: Olen opiskellut kirjallisuutta, filosofiaa, taidehistoriaa, audiovisuaalista mediakulttuuria. Olen Jyväskylän yliopiston kasvatteja ja Lapin yliopiston alumni.

Työhistoriaani kuuluu päätoimittajuutta ja linjanvastaavan hommia. Olen opettanut päätoimisesti mediaa 16 vuotta ja sivutoimisesti siihen vielä kolme vuotta päälle.

Yrittäjänä olen ansainnut elantoni mm. videoilla, freelance-toimittajuudella ja kouluttajana. Sydämeni sykkii kuitenkin sosiaalisen median käytölle yrityksissä ja organisaatioissa ja niiden kanssa teenkin pääosan työajastani tällä hetkellä. Uskon, että maailma on muuttumassa ja haluan auttaa yrityksiä näkemään tämän muutoksen mahdollisuudet toiminnassaan.

Uskon myös, että tämä muutos tekee meidän kaikkien työstä hauskempaa ja tehokkaampaa!

Olen myös ystävyysyrittäjä, friendtrepreneur. Olen ystäväyrittäjyys-ajattelun isä ja verkoston perustaja. Ajatuksena on pienyrittäjien verkostoituminen vahvaksi toimijaksi, tiedon jakajiksi ja mentoreiksi. Sekä tietenkin ystäväyrittäjien liiketoiminnan tehostaminen. Voit aloittaa tutustumisen aiheeseen vaikka facebook-ryhmästämme: http://www.facebook.com/friendtrepreneur Verkostosta Yrittäjät.fi-sivulla.

Siviilielämässä olen isä ja aviomies. Ikä 47. Kaksi lapsistani on jo omillaan. Matkustelen, kuntoilen, luen, valokuvaan ja videoin.

Elämäntyyliyrittäjänä teen yrittäjyyttä siitä mistä nautin. Uskon, että se näkyy ja tuntuu myös asiakkailleni.

Lapin Kansasta

Lue Eero Leppäsen haastattelu Lapin Kansasta! (Linkki PDF-tiedostoon) ja kuuntele Yleisradion haastattelu

Breaking News: KovaKoodarit alkaa tarjota sosiaaliseen mediaan integroituja verkkokauppoja yhdessä Rautasillan kanssa. Kysy innovatiisia nettikauppojamme!

Referenssit puhuvat puolestaan.

Haluatko organisaatiosi Facebookiin ja siihen koulutuksen ja toteutuksen? Rautasilta voi toimittaa koko paketin. Rautasilta on toteuttanut mm. Lapin Kansan FB-sivut (http://www.facebook.com/lapinkansa)

Haluatko ammattitaitoisen ja räätälöidyn suunnitelman ja strategian siitä miten yrityksesi tai organisaatiosi tulisi näkyä sosiaalisessa mediassa? Rautasilta laatii mm. kulttuuritalo Korundin sosiaalisen median strategian. Lue lisää…

Tarvitseeko organisaatiosi sosiaalisen median intran? Lue lisää…

Tarvitsetteko sosiaalisen median sisältötuotantoa, videoita, blogeja yms.? Lue lisää…

Kysy myös täsmäkoulutusta ja konsultaatiota kaikkiin organisaationne sosiaaliseen median kehityshankkeisiin. Lue lisää…

VOIT TILATA RAUTASILLAN MYÖS PUHUJAKSI. EERO LEPPÄNEN ON KOKENUT, INNOSTAVA JA MOTIVOIVA ESIINTYJÄ.

RAUTASILTA tekee asioita, jotka se tietää osaavansa.

Rautasilta on yksi Suomen sosiaalisen median edelläkävijäyrityksistä:

Vierityspalkin listaus

Ota yhteys:
Eero Leppänen TaM
040 512 63 91     040 512 63 91  info at rautasilta.com

Mobiiliduunari vapaana verkossa, tiedot ja palvelut pilvessä

Organisaatioiden tietoverkkojen rakenne on muuttumassa. Käyttäjät työskentelevät yhä useammin liikkuessaan paikasta ja projektista toiseen, ilman kiinteää työpistettä.

Tulevaisuudessa hyödynnämme yhä enemmän pilvipalveluita, jolloin tiedot ja sovellukset eivät enää sijaitse omilla palvelimillamme.

Käytämme jatkossa itse hyviksi kokemiamme sovelluksia ja työkaluja haluamillamme päätelaitteilla. Olemme siirtymässä vapaampaan ja avoimempaan toimintakulttuuriin. Sirpaloituminen tuottaa päänvaivaa IT-osastoille, kun pilvessä toimivien toimintoja ei voi suoraan kontrolloida. Kirjava päätelaitekanta tekee kontrollin entistä vaikeammaksi.

• Ihmisten ajankäyttö sirpaloituu
• Työ- ja vapaa-ajan raja-aita hämärtää (sanoisinko, että “entisestään”)
• Tämä mahdollistaa työn ja toiminnan järjestämisen entistä tehokkaammaksi
• Ei ole pakko roikkua toimistolla tekemässä dokumenttia, koska duunin voi tehdä missä tahansa

Informaatioteknologia tulee yhä vahvemmin kaikille elämänalueille. Käyttäjät, asiakkaat ja kuluttajat haluavat päästä kiinni palveluihin mistä tahansa, nopeasti ja vaivattomasti. Rajattomat verkkoarkkitehtuurit nostavat päätään.

• Videoliikenteen merkitys kasvaa
• Vuonna 2013 jopa 90 prosenttia kaikesta IP-liikenteestä on erityyppistä videota
• Video on-demand ja vertaisverkkojen videoliikennettä
• Cisco kertoo, että sen sisäverkossa 65 prosenttia on jo  nyt videoliikennettä
• Kuluttajavetoisuus lisääntyy ja käyttökokemus nousee entistä merkittävämmäksi tekijäksi

Lähde: Lan & Wan Business Networks 1 / 2010

Hyvän työyhteisön ja työhyvinvoinnin kehittäminen

Johtoportaan valtataistelu saattaa nopeasti johtaa yrityksen sisäisen työilmapiirin huonoon jamaan. Talouden laman varjolla tehdään nopeita päätöksiä, jotka myöhemmin huomataan virheellisiksi.

Työhyvinvoinnin rappeutumiseen johtaa pitkäjänteinen kehitys, jonka merkkejä organisaatio noteeraa, mutta sen pysäyttämiseen ei kiireessä ja paineessa löydy ratkaisuja.

Pelkojohtamista estetään kiinnittämällä huomiota esimiesten valmiuksiin ja organisaatioiden avoimuuteen. Ne ovat yhä tärkeämpiä kun työssä jaksamisen arvo vain nousee.

• Lamasta huolimatta työhyvinvointikasvatusta ja –koulutusta tarvitaan
• Miten johtajat ja esimiehet ottavat muutospaineessa olevan työyhteisön haltuunsa
• Työntekijöitä ei saa nähdä pelkästään kustannuksena, vastuun kantajina ja ongelmauutisten vastaanottajina

Selviä merkkejä työhyvinvoinnin heikkenemisestä ovat kymmenien, satojen tai tuhansien henkilöiden lähtö yrityksestä. Sadistisiksi pelkojohtajiksi voivat silloin sortua sellaisetkin esimiehet, jotka osaavat asiansa ja hallitsevat käyttäytymisensä. Erityisen herkkiä ovat vaiheet, jolloin yritys tai yhteisö on vaikeuksissa.

Alla muutamia kommentteja:

• olimme kuin ristiin naulittuja vaihtuvissa projektiaihioissa
• kuin elävänä tapettuja orjan asemassa
• pätkätyöläisenä saat työtä, jos vain nöyrästi juokse kieli vyön alla
• työyhteisön ilmapiirillä, yksilöiden tunteilla ei ollut mitään arvoa tai merkitystä

Pienet merkit olojen huononemisesta näkyivät useita vuosia ennen kriisin puhkeamista näkyväksi. Vaati taitoa esittää laskevat tuloskäyrät yhteiseksi haasteeksi eikä käyttää niitä nöyryyttä edellyttävänä uhkana.

• masennus ja alakulo valtasi alaa
• työyhteisö hajosi pirstaleiseksi ja yksilökeskeiseksi
• jokainen lähtö tuntui pieneltä kuolemalta

Hyvä työyhteisö ja luottamus eivät synny pienessä hetkessä. Työyhteisössä vallitsevat pelot eivät ole kenenkään etu. Työnantajalle ne aiheuttavat tehon ja tuottavuuden laskua, työntekijöille uupumusta ja pahimmillaan työkyvyttömyyttä.

• turvallinen olo syntyy, jos ihmiset eivät vaihdu koko ajan
• lähtöjen yhteydessä oli hautajaiset joka kuukausi
• nyt lähti Ville, Kalle, Ritu ja Nallen, nyt lähtee tämä
• herkkyyttä tarvitaan

Pelolla johtaminen (management by Perkele!) ei ole tuntematonta nykyisinkään. Pelkoja töissä aiheuttavat uhkailu, eristäminen yhteisöstä ja tietojen panttaaminen. Pelottelu ei ole vain esimiesten käyttämä keino; työtoveritkin osaavat sen.

• yhteistyö ei onnistu tulehtuneessa organisaatiossa
• pelkillä johtajilla mikään organisaatio ei toimi, siksi henkilöstöstä on pidettävä huolta
• koneiden kunnossapitoon panostetaan, ihmiset ovat yhtä tärkeitä

Haitallisimpia ja turhimpia kuitenkin ovat juuri ne tilanteet, joissa pelkojohtaminen astuu tulosjohtamisen, tavoitejohtamisen, laatujohtamisen tai minkä tahansa asiallisen vuorovaikutusmenetelmän tilalle.

Koska etätyö muuttuu todeksi?

Verkossa tapahtuva yhteistyö edellyttää ihmisten kohtaamista teknisiä apuvälineitä käyttäen.

Etätyöstä on puhuttu kauan. Tietotekniikan avulla etätyö onnistuu, jos vain ihmiset taipuvat yhteistyöhön.

Sosiaalisen median valmennuksessa painotetaan edelleen aivan liian paljon ohjelmia, alustoja ja välineitä.

Kaukana olevat kumppanit saattavat kuitenkin olla täysin yksin teknisten ongelmien kanssa. Aika kuluu mainiosti välineseikkailuissa ja varsinaiseen työn tekemiseen jää vain murto-osa ajasta.

Ongelmatilanteissa avun tarvitsijoiden kanssa pitäisi keskustella mahdollisimman nopeasti. Ensin ei aina tule mieleen, että organisaatiossamme on tarvetta tehostaa yhteistyötä ja tiedonvälitystä osallistuvien toimijoiden kesken.

Emme välttämättä huomaa, että joku tiimissä on saattanut ottaa ongelmatilanteen hyvinkin raskaasti. Kriisiapua ei kuitenkaan “kaukana olevalle” osata välittää, koska hätä ei välity lankoja pitkin.

• Kriisiapuun tarvittavat työvälineet
• Toimintaherkkyyden kehittäminen
• Nopea toimeen tarttuminen
• Kriisissä olevan ihmisen kohtaaminen
• Nopeat keskusteluavaukset
• Shokissa olevan ihmisen vastaanottokyky ei ole parhaimmillaan

Oppiminen tulee sitä kautta, että operaation ammattilaiset käyvät asian läpi useita kertoja ja varmistavat näin, että tieto menee perille jokaisen verkostokolkkaan.

• Onko toimivaa ongelmien hoitomallia?
• Miten kriisit kohdataan joukkueena ja yksilötasolla?
• Kohtaamisen ja hoitamisen synkronointi
• Fyysiseen ja tekniseen hätään vastaaminen
• Psyykkisen hädän hoitaminen
• Tarvitaan herkkää silmää, korvaa ja sydäntä

Hyvää Palvelua Sotkamosta

Olipa meillä tuuria. Saimme LVI-Aitasta asentajan, joka remppasi keittiön pesualtaan hanaan, että pääsimme ajoissa Joulun valmisteluihin.

Jäässä oli toisen puolen vessan säiliökin. "Hyvä ettei haljennut", totesi putkimies.

LVI-Aitta on sotkamolainen LVI-alan yritys, joka on aina palvelut meitä sata-prosenttisesti. Olemme saaneet arvokkaita neuvoja vesivahinkojen välttämiseksi.

Onneksi ei sattunut pahempaa, katastrofi ei ollut kaukana. Hurja alku Joulun 2009 valmisteluihin, mutta vuorokausi ennen tuloamme kaikki on kunnossa ja voimme keskittyä olennaiseen: rauhallisen joulun viettoon. Olli ja Maca lähtevät New Yorkiin ja Samuli saapuu huomenna Sotkamoon.

Palveluiden kehittäminen

Palvelujen kehittämisessä on panostettava siihen, mitä kuluttajilta puuttuu.

On tajuttava, mitä asiakkaat haluavat. Miten se selviää? Meidän on keskusteltava heidän kanssa yötä päivää.

Mobiilimenestyjä Apple tajusi iPod- ja iPhone kehityksissään, että puhumista tärkeämpää ihmisille on:

• Musiikki
• Kalenteri
• Kuvat
• Videot
• Elämänhallinta

Palvelukeskeinen logiikka ohjaa yrityksiä tekemään asioita asiakkaiden kanssa sen sijaan, että ne tehtäisiin asiakkaalle.

• Palvelut tuotteistetaan kiinnostaviksi
  
• Asiakkaat saatava maksamaan palveluista
  
• Suhtautuminen palveluihin on vääristynyt
• Palvelu on mm. Yhdysvalloissa ollut b-luokan ammatti
• Kuuntele asiakkaita
• Luo palvelu heidän kanssa
• Hyödynnä yhteistyötä
• Tuotekeskeisyydestä poisoppiminen on valtava urakka
  
• Muuta arvoverkostoa
• Pankit maksattavat palveluista

Asiakas on yrityksen tärkein lenkki

Yritys lakkaa ilman asiakkaita. Asiakaslähtöisyydestä on tullut yksi kilpailukyvyn avaintekijöistä. Palveluihin ja asiakkuuksiin panostaminen ei kuitenkaan riitä.

Globaali kilpailu pakottaa teknologiayritykset myös jatkuvaan tehokkuuden parantamiseen.

• Konepajayrityksissä valtaisa muutosurakka
• Tuotantokustannukset ratkaisevat, mitä kannattaa valmistaa
• Tuotekehitys ja fyysinen tuotanto voidaan ICT:n avulla erotella toisistaan
• Aika ja paikka eivät enää määrää yhteistyön muotoja

Parempaa palvelua

Henkilökohtaista palvelua arvostetaan. Silti arvostamme esimerkiksi pankkien itsepalveluratkaisuja.

• Palveluun ei aina tarvita henkilöä
• Automaatit helpottavat elämää
• Automaatit ovat aina auki

Kaupoissa joutuu kiertämään hyllyrivien välissä, kun ei löydä haluamaansa.

• Kaupassa käynti on pakkopullaa
• Olemme itsepalveluyhteiskunta
• Meillä kaupan kulttuuri suosii vähäistä henkilökontaktia
• Palvelua ei saa, vaikka odottaisikin

Erikoistuotteiden kaupoissa joudut kävelemään edes takaisin myyjää etsien.

• Mainontaan panostetaan, mutta paikan päällä ei ole palvelua tarjolla
• Yliampuvan markkinoinnin ja palvelun välillä on epäsuhta
• Asiakas toivoo, että mainoslupaus ja kaupan arkitodellisuus kohtaavat

Asiakkuus alkaa internetistä

Rohkea ja aidosti avoin toimija vie tuote- ja palvelutietonsa Internetiin.

Markkinointipanokset siirtyvät digitaalisiin medioihin.

Asiakkaat etsivät tietoa verkosta ennen päätöksentekoa.

Sosiaalinen mediaa astuu entistä näkyvämmin kuvaan.

Digitaalinen näkyvyys on välttämätöntä.

1. Tahto
2. Toiminta
3. Mittaaminen
4. Nopea näkyvyys on utopiaa
5. Miten virheliikkeet vältetään?
6. Ostomotiivien selvittäminen
7. Tuotekehitystä yhdessä
8. Valtavasti tietoa tarjolla
9. Virtualisointi
10. Digitalisointi
11. Mielipidekalastus
12. Seuraaminen
13. Hakupotentiaali
14. Vastavoimat
15. Ymmärtäminen
16. Sukkulointi
17. Yrityskulttuurin muutos
18. Asiakaslähöisyys kunniaan

Vanhusten palvelukeskusten rakentaminen

Suomen kuntiin ja kaupunkeihin on kymmeniä vuosia rakennettu hoito- ja hoivakoteja. Parikymmentä vuotta sitten upouusien palvelukotien asukkaat kokivat ne hotelleina, joissa palvelu pelasi.

Edelleen hoitajat haluavat turvata vanhuksille hyvän hoidon ja turvallisen asumisympäristön, vaikka moni asia on parinkymmenen vuoden aikana ehtinyt muuttua. Kustannuspaineet ovat vieneet kehitystä huonompaan suuntaan.

Rakentajat näkevät vanhusten palveluasumisessa uuden bisneksen. Kun asunto- ja toimitilarakentaminen hiipuu, on seniorikiinteistöjen rakentaminen noussut mielenkiinnon kohteeksi. Asia on kaikin puolin kannatettava, mutta asiaan liittyy myös virhearviointien mahdollisuus.

Hoidon merkitys korostuu seniorien ja vanhusten palvelukeskuksissa. Monet tulevat palvelukeskuksiin vasta, kun itsenäinen elämä omakotitalossa, rivitalossa tai kerrostalohuoneistossa ei enää suju.

Kodinomaisissa, pienissä hoitoyksiköissä vanhukset tutuiksi ja hoitajille läheisiksi. Monille vanhuksille hoitaja on asukkaan läheisin ihmissuhde. Tämä kielii siitä, että rakentamisen sijasta, senioriasumisen kehittämisessä tärkeämmäksi muodostuu yhteisöllisyyden rakentaminen.

Yhteydenpitoon on tarjolla uusia välineitä ja keinoja. Ajattelen sosiaalisen media tarjoamia mahdollisuuksia.

Palveluyhteiskunta 2004

Friday, December 10, 2004

Kaksi kolmasosaa EU:n bruttokansantuotteesta koostuu palveluista. EU:n palveludirektiivin tarkoitus on lisätä taloudellista toimintaa, sen luulisi olevan kaikkien intressissä. Direktiivihanke on herättänyt vastustusta useissa jäsenmaissa sekä Euroopan parlamentissa. Elinkeinoelämä tukee sitä voimakkaasti, kirjoitin 10.12.2004.

Ideaparkia suunniteltiin tai rakentaminen oli käynnistynyt. Hankkeen järkevyydestä keskusteltiin, mutta se syntyi ja viimeisten uutisten mukaan siellä kävi seitsemän miljoonaa vierasta vuonna 2007. Alussa puhuttiin miljoonasta vierailijasta kuukaudessa. Tulos on tietenkin merkittävä, koska Tuurin kyläkaupassa käy viitisen miljoonaa ihmistä.

Venäjäkö pelottava investointikohde? Suomen metsäteollisuuden investointipolitiikasta Venäjällä on polemisoitu. Väitetään, että strategisia päätöksiä tehdään työnjohtotason visioilla. Suomalaiset odottelevat virallista investointisuojaa ja hukkaavat varmuutta odotellessaan mahdollisuutensa hyödyntää maantieteellistä läheisyyttään.

Kirjoitin tällä viikolla Kauppalehden blogissani metsäteollisuutemme investoinneista Venäjällä.

IKEA on panostanut Venäjällä sekä uusien kauppojen rakentamiseen, että tavaratuotannon laajentamiseen.

"Holiday shopping in Paris is one of the most spectacular experiences the city has to offer", kirjoitin joulukuussa 2004. Viittasin tuolla ilmeisesti Ikean mainokseen.

Lahjojen ostaminen onnistuu mainiosti myös IKEAn uusissa Moskovan myymälöissä. Palvelujen kehittäminen vaatii myös strategisen tason investointeja.

Ikääntyminen ja asuminen

Stakes edistää hyvinvointia ja terveyttä sekä toimii laadukkaiden ja tuloksellisten sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamiseksi koko väestölle yhtäläisin perustein. Tässä tarkoituksessa se tuottaa ja välittää sosiaali- ja terveysalan tietoa ja osaamista päättäjille ja alan toimijoille.

Tämä sopii mainiosti tämän päivän asumisen teemaan.

Stakestieto-tulosalueen Sosiaali- ja terveysalan tietoyhteiskuntayksikön tehtävänä on tutkimus-, kehittämis- ja asiantuntijatyö sosiaali- ja terveysalan tietoyhteiskuntakysymyksissä.

Pitää tutkia tarkemmin.

Sosiaaliportti.fi on sosiaalialan vuorovaikutteinen verkkopalvelu. Palvelu kokoaa ja välittää monipuolisesti sosiaalialan verkkotietoa, lisää alan toimijoiden näkyvyyttä sekä tarjoaa ammattilaisille paikan verkostoitumiseen. Sosiaaliportin toiminnasta ja kehittämisestä vastaa päätoimittaja yhdessä toimituksen kanssa. Sosiaaliportti on vakiintunut osa Stakesin toimintaa.