Teknologiateollisuus hakee uusia markkinoita

KUVA: Pauli Ojala, Nordautomation Oy, Neste Oyj Porvoon Jalostamo (2012)

Kristiinankaupungissa toimiva Nordautomation Oy tunnetaan sahateollisuuden hovihankkijana. Referenssilistat kertovat suurista toimituksista eri puolille maailmaa: Suomeen, Ruotsiin, Norjaan, Venäjälle, Keski-Eurooppaan ja uusimpana Australia.

Mekaaninen puunjalostusteollisuus parantaa yhtiön ratkaisuilla prosessiensa tehokkuutta ja liiketoimintansa kannattavuutta. Lopullinen tuote voi olla yksittäinen laitteisto tai kokonainen tuotantolinja, mutta yhtä hyvin myös tehokkaasti ja luotettavasti toimiva prosessi.

Nordautomation Oy tuottaa tukinkäsittelyyn teknisiä ratkaisuja, joissa huippuluokan suorituskyky yhdistyy toimintavarmuuteen ja kestävyyteen. Mekaanisessa metsäteollisuudessa on useita vuosia ollut hiljaista, mikä pakottaa uusien markkinoiden etsimiseen.

- Konepajamme on rakentanut vuosikymmenet tukinkäsittelylaitteita. Pystymme paljon muuhunkin. Esimerkiksi Algol Oy:lle olemme valmistaneet ja varustelleet jo yli 1000 erikoissiltanosturia. Kuvassa on viime kesänä Nesteen Porvoon jalostamolle tekemämme nosturi,  kertoo toimitusjohtaja Pauli Ojala.

Sahapuolen tilaukset joudutaan poimimaan palasina maailmalta.

Nordautomation Oy toimittaa Veiston sahalinjaan Australian kaakkoisrannikolle, New South Walesiin, (Bombalaan) Combi-sahansyötön, alasahan laitteet ja sahatavarakuljettimet HewSaw-sahalinjalta dimensioon. Saha jalostaa Radiata-mäntyä. Viimeiset kontit lähtevät satamasta vuoden loppuun mennessä. Rakennustyöt käynnistyvät elokuussa 2011 ja projekti on määrä saada päätökseen joulukuussa 2012.

- Pyrin tuolla nosturijutulla esiintuomaan, että meillä on laatua aikaansaava osaava porukka pajallamme ja ajoittain paljonkin vapaata kapasiteettia nyt kun sahojen investoinnit ovat olleet vuosia jäissä, kertoo toimitusjohtaja Pauli Ojala.

Nosturit on suvereenisti Algollin tuotteita. Nordautomation valmistaa ne täysin varusteltuina ja lastaa ne kuljetuksiin pajaltaan loppuasiakkaille.

- Käytettävissämme on noin 7 000 neliön hallitilat, niissä riittää korkeutta ja nostokapasiteettia jopa 40 tonnia. Pystymme lastaamaan rekat sisällä, ja porukalta löytyy kokemus erikoiskuljetusten lastauksista, asennuksista ja kunnossapidosta. 

Suomessa on monilla aloilla kovin hiljaista lukuun ottamatta kaivosalaa. Keskustelemme myös kaivosteollisteollisuuden investointibuumista. Tuleeko Nordautomation hakeutumaan uusille toimialoille, kun puujalan varaan ei voi jäädä?

- Kaivosteollisuuden kuljettimiin ja teräsrakenteisiin uskon meidän olevan sopiva toimittaja, kunhan vain saadaan sinne pää auki, Ojala vastaa.  

Nordautomation on johtava tukinkäsittelytekniikan tekijä Pohjoismaissa. Liikevaihtomme on noin 10 miljoonaa euroa. Nordautomationin myynti, suunnittelu, projektinjohto ja hallinto sijaitsevat pääkonttorissa Kristiinankaupungissa, tuotantoyksikkö on Alajärvellä.

Nordautomation nettisivuilta löytyy kutsu Hämeenlinnaan ja Moskovaan: Tervetuloa messuille Moskovaan 22–26 lokakuuta! Lesdrevmash 2012, Moscow Russia Expocentre Pavilion 2 Hall 3  Osasto 23C22

Hyvän työyhteisön ja työhyvinvoinnin kehittäminen

Johtoportaan valtataistelu saattaa nopeasti johtaa yrityksen sisäisen työilmapiirin huonoon jamaan. Talouden laman varjolla tehdään nopeita päätöksiä, jotka myöhemmin huomataan virheellisiksi.

Työhyvinvoinnin rappeutumiseen johtaa pitkäjänteinen kehitys, jonka merkkejä organisaatio noteeraa, mutta sen pysäyttämiseen ei kiireessä ja paineessa löydy ratkaisuja.

Pelkojohtamista estetään kiinnittämällä huomiota esimiesten valmiuksiin ja organisaatioiden avoimuuteen. Ne ovat yhä tärkeämpiä kun työssä jaksamisen arvo vain nousee.

• Lamasta huolimatta työhyvinvointikasvatusta ja –koulutusta tarvitaan
• Miten johtajat ja esimiehet ottavat muutospaineessa olevan työyhteisön haltuunsa
• Työntekijöitä ei saa nähdä pelkästään kustannuksena, vastuun kantajina ja ongelmauutisten vastaanottajina

Selviä merkkejä työhyvinvoinnin heikkenemisestä ovat kymmenien, satojen tai tuhansien henkilöiden lähtö yrityksestä. Sadistisiksi pelkojohtajiksi voivat silloin sortua sellaisetkin esimiehet, jotka osaavat asiansa ja hallitsevat käyttäytymisensä. Erityisen herkkiä ovat vaiheet, jolloin yritys tai yhteisö on vaikeuksissa.

Alla muutamia kommentteja:

• olimme kuin ristiin naulittuja vaihtuvissa projektiaihioissa
• kuin elävänä tapettuja orjan asemassa
• pätkätyöläisenä saat työtä, jos vain nöyrästi juokse kieli vyön alla
• työyhteisön ilmapiirillä, yksilöiden tunteilla ei ollut mitään arvoa tai merkitystä

Pienet merkit olojen huononemisesta näkyivät useita vuosia ennen kriisin puhkeamista näkyväksi. Vaati taitoa esittää laskevat tuloskäyrät yhteiseksi haasteeksi eikä käyttää niitä nöyryyttä edellyttävänä uhkana.

• masennus ja alakulo valtasi alaa
• työyhteisö hajosi pirstaleiseksi ja yksilökeskeiseksi
• jokainen lähtö tuntui pieneltä kuolemalta

Hyvä työyhteisö ja luottamus eivät synny pienessä hetkessä. Työyhteisössä vallitsevat pelot eivät ole kenenkään etu. Työnantajalle ne aiheuttavat tehon ja tuottavuuden laskua, työntekijöille uupumusta ja pahimmillaan työkyvyttömyyttä.

• turvallinen olo syntyy, jos ihmiset eivät vaihdu koko ajan
• lähtöjen yhteydessä oli hautajaiset joka kuukausi
• nyt lähti Ville, Kalle, Ritu ja Nallen, nyt lähtee tämä
• herkkyyttä tarvitaan

Pelolla johtaminen (management by Perkele!) ei ole tuntematonta nykyisinkään. Pelkoja töissä aiheuttavat uhkailu, eristäminen yhteisöstä ja tietojen panttaaminen. Pelottelu ei ole vain esimiesten käyttämä keino; työtoveritkin osaavat sen.

• yhteistyö ei onnistu tulehtuneessa organisaatiossa
• pelkillä johtajilla mikään organisaatio ei toimi, siksi henkilöstöstä on pidettävä huolta
• koneiden kunnossapitoon panostetaan, ihmiset ovat yhtä tärkeitä

Haitallisimpia ja turhimpia kuitenkin ovat juuri ne tilanteet, joissa pelkojohtaminen astuu tulosjohtamisen, tavoitejohtamisen, laatujohtamisen tai minkä tahansa asiallisen vuorovaikutusmenetelmän tilalle.

Vienti vetää vaisummin

Seison suuren teollisuuskylän laitamilla ja merkkaan mustiin lähtevien rekkojen rekkareita. Tuplaperäisiä vaunuja lähtee tehdasalueelta harvemmin kuin aikaisemmin. Vienti ei vedä ja kotimaisella myynnillä Suomi ei pysy pystyssä.

Nokian Ovi on raollaan. Yhtiö toivoo, että siitä luikahtaisi palvelujen käyttäjiksi 80 miljoonaa kännykänkuluttajaa tämän vuoden loppuun mennessä ja 300 miljoonan käyttäjän raja rikkoutuisi vuoden 2011 loppuun mennessä.

Teollisuustaajaman konttorissa murheellisen näköinen kamreeri laskee väheneviä vientieuroja ja johtajat kirjoittavat otsa hiessä lomautuslistoja tuhansille.

Miten tästä hässäkästä selvitään? Kuinka kauan joudumme odottamaan nousun alkua?

Kiinasta Kemiaa

Kävin tänään Chembio-näyttelyssä Helsingissä. Kiina on viimeisten kymmenen vuoden aikana tullut rytinällä kansainväliseen talouteen.

Maan kemianteollisuuden palkkataso on alle neljä prosenttia esimerkiksi Saksan tasosta.

Eurooppalaisten valtteja ovat kuitenkin parempi tuottavuus ja erityisesti asiakasläheisyys.

Kiina on jo nyt maailman kolmanneksi suurin kemikaalituottaja, jonka edellä vuonna 2006 olivat vain Japani ja Yhdysvallat.

Kiina alkoi avata talouttaan 30 vuotta sitten.

Globalisaatiokehitys antoi vauhtia Kiinan taloudelle. Kansainväliset sijoitukset ovat nostaneet Kiinan nykyiseen asemaansa.

Airix teollisuuden instrumentointi- ja automaatiosuunnittelua

AIRIX Teollisuus Oy kuuluu osana FMC Groupiin, joka on yksi suurimmista valtakunnallisista suunnittelualan konserneista. FMC Groupiin kuuluu noin 900 alan ammattilaista sekä Suomessa että ulkomailla.

AIRIX Teollisuus Oy:n toimialana on teollisuuden tehdas-, prosessi-, LVI, kone/laite-, sähkö-, instrumentointi ja automaatiosuunnittelu sekä edellä mainittujen alueiden konsultointi.

Tunsin aikoinaan oululaisia airixilaisia...hmmm...jos muistan nimen oikein, mutta laitan nimen tähän tietoon linkkeineen tulevia tarpeita varten.