Rautaa rajoille ja maan uumeniin

KUVA: Pauli Ojala, Nordautomation Oy, Kristiinankaupunki (25.9.2000)

Kaivosteollisuus on globaalia liiketoimintaa. Myös Suomessa toimivat kaivosyhtiöt ja malminetsintää harjoittavat yhtiöt ovat valtaosin ulkomaisessa omistuksessa. Kaivannaisalan kehittäminen käsittää myös kivialan, niin rakennuskivet kuin muut kiviainekset.

Kaivannaisalan osaamisen ja ongelmanratkaisun kärjet ovat sovellettavissa lähes sellaisenaan kivialalle.

Pohjoismaitten prosessiosaajat pystyvät toimittamaan 70 – 80 prosenttia maailman kaivannaisteollisuuden teknologiatarpeista:

• Outotec
• Metso
• Normet
• Sandvik
• Boliden
• Scania
• Atlas Copco

VERKOSTOITUMINEN

Maarakentaminen ja kaivannaisteollisuus ovat isoja investointeja vaativia liiketoimialoja. Menestyminen pitkässä juoksussa edellyttää ratkaisujen toimittajilta ammattitaitoa, suunnitelmallisuutta sekä henkistä pääomaa pitkäjänteisesti toimivien kokonaisuuksien aikaansaamiseksi.

Koneenrakentamisen ja metallituotannon yritysten verkostot ovat viime aikoina kehittyneet voimakkaasti. Alueellisia verkostoja on lähes kaikkialla valmiina ja yritysten välinen yhteistyö entistä sujuvampaa.
Kainuun Barentsin alueen metallialan yhteistyöhanke tuo kaivannaisteollisuuden Venäjä-ulottuvuuden tarjolle ja hyödynnettäväksi.

EU:n rahoitusinstrumenteilla tuetaan kansainvälisiä kaivannaisalan kehittämishankkeita: pienemmät yritykset pääsevät mukaan ja saavat käyttöönsä paikallisten ja kansainvälisten asiantuntijoiden palvelut.

Investoinnit kehityksen kärjessä oleviin työvälineisiin ja prosessiratkaisuihin on tulevaisuuden turvaamista.

TOIMIALAPÄIVÄT KAJAANISSA

Keskustelin tällä viikolla Kajaanissa kaivannaisalan toimialapäivillä kuljetin- ja nosturiratkaisuista alan asiantuntijoiden kanssa.

Pohjois-Suomessa, –Ruotsissa ja –Norjassa aukeaa lähivuosina useita uusia kaivoksia; alan tulevaisuus näyttää nyt sekä työntekijöiden että laitetoimittajien näkökulmasta hyvältä. 

Osaaville prosessilaitetoimittajalle on töitä tarjolla ympäri maailman.

Kainuussa kuumimpia kohteita ovat Talvivaara, Mondo Minerals ja Sotkamo Silver. Täkäläisestä maaperästä nostetaan nikkeliä, mangaania, talkkia, sinkkiä, kuparia, kobolttia sekä kohta myös hopeaa ja kultaa.
Kainuun kaivannaisalan kehittämisohjelmaa valmistellaan tiiviissä yhteistyössä Pohjois-Karjalan kivi- ja kaivannaisalan kehittämisstrategian kanssa.

Aluetalouden kehittäjien tavoitteena on päästä yhteiseen toimintaan. Strategiseen yhteistyöhön tähdätään muiden kaivannaisalan alueellisten kehittämisohjelmien kanssa.

• Kainuussa Talvivaara Prime –hanke
• Pohjois-Karjalan Pro Kaivos -hanke

Varsinaisena onnistumisen haasteen muodostaakin se, että eri alojen kehittämisohjelmat / – toimet löytäisivät toisensa käytännön tekemisen tasolla.

Erikoisosaaminen, jolle on käyttöä yhdellä toimialalla, saattaa vähän modifioituna olla hyvin käyttökelpoista myös toisella alalla. Metsäteollisuuden ja kaivannaisalan osaamisten yhdistäminen ja sovellusten viilaaminen tulee väistämättä heti mieleen.

KUUSAMOON

Avolouhoksena alkavaa ja maanalaisena kaivoksena jatkuvaa kultakaivosta suunnittelee Kuusamoon australialainen Dragon Mining –yhtiö. Alueen laajuus on 3,5 neliökilometriä. Kuusamon Juomasuon kultakaivossuunnitelmissa arvioidaan olevan optiona myös maaperässä runsaana esiintyvä uraani.

Dragon Mining Oy:n toimitusjohtaja Heimo Pöyryn mukaan Kuusamon maaperässä on paljon uraania, mutta Juomasuon alueella yhtiön tarkoituksena on keskittyä luvan saatuaan kullan louhintaan.

Ympäristöluvan kohtalo ratkennee ensi vuoden alussa. Työpaikkoja kaivoksessa olisi 70 – 80. Toiminta voi lupien saamisen jälkeen alkaa noin viiden vuoden päästä.

- On totta, että Rukan lähellä on kaksi esiintymää. Tämänhetkisissä suunnitelmissa ne eivät kuitenkaan ole mukana, toteaa toimitusjohtaja Heimo Pöyry.

AUTOMAATIO

Kaivosalasta puhutaan vaihteeksi tulevaisuuden alana, joten kilpailu prosessilaitetoimituksista kiihtynee. Vaikka kaivosteollisuus - kapeasti nähtynä – mielletään suppeaksi erikoisalaksi, on se todellisuudessa useiden alojen osaamista soveltavaa prosessiteollisuutta.

Siihen keskittynyttä, kaiken kattavaa toimituskykyä ja palveluosaamista on mahdotonta saada. On haettava osaajia ja toimittajia, joilla on sovellus- ja muuntautumiskykyä.

Automaatio-osaaja on automaatiotaituri myös kaivoksessa. Erikoistuminen ja ongelmanratkaisu paranee, kun kaivostoiminnan prosessiosaajat ja ratkaisujen toimittajat lyövät viisaat päänsä yhteen. Luovaa yhteistyötä tarvitaan!

Kaivannaisteollisuus tarvitsee uusia automaatio- ja informaatiotekniikan sovelluksia prosesseissaan. Voimme hyödyntää metsä- ja prosessiteollisuuden osaamista ja ratkaisuja.

Kaivokset Suomessa ovat automaatiotekniikaltaan huippuluokkaa ja toimitukset sisältävät raudan lisäksi prosessiteknisiä oivalluksia, tuottavuuden parannuksia, tietojenkäsittelyä ja automatiikkaa.

NAAPURIMAT

Pohjoiseen sijoittunut kaivosala etsii osaajia ja tekijöitä ympäri Suomen. Ruotsissa ja Norjassakin tapahtuu: kaivosteollisuuden investointibuumi näkyy myös naapurimaissa. Kajaanissa korviini tarttui muun muassa Pajala, Jällivaara, LKAB, Kaunisvaara, Kiiruna…

• Naapurimaiden kanssa tehdään maa- ja kallioperätutkimusta sekä tuotantoteknologian kehittämistä. Kallioperämme on samanlaista Norjasta Kuolan niemimaalle.
• Yhteistyön lisääminen Venäjän kanssa on houkuttelevaa, sillä Venäjän kaivosteollisuudella on sekä osaamista että taloudellisia resursseja.
• Kaivosalan toiminnot voidaan jakaa neljään vaiheeseen: louhinta, näytekäsittely, rikastus ja kunnossapito.
• Prosessiratkaisut ilman huolenpitoa eivät anna parasta kokonaistulosta.

Teknologiateollisuus hakee uusia markkinoita

KUVA: Pauli Ojala, Nordautomation Oy, Neste Oyj Porvoon Jalostamo (2012)

Kristiinankaupungissa toimiva Nordautomation Oy tunnetaan sahateollisuuden hovihankkijana. Referenssilistat kertovat suurista toimituksista eri puolille maailmaa: Suomeen, Ruotsiin, Norjaan, Venäjälle, Keski-Eurooppaan ja uusimpana Australia.

Mekaaninen puunjalostusteollisuus parantaa yhtiön ratkaisuilla prosessiensa tehokkuutta ja liiketoimintansa kannattavuutta. Lopullinen tuote voi olla yksittäinen laitteisto tai kokonainen tuotantolinja, mutta yhtä hyvin myös tehokkaasti ja luotettavasti toimiva prosessi.

Nordautomation Oy tuottaa tukinkäsittelyyn teknisiä ratkaisuja, joissa huippuluokan suorituskyky yhdistyy toimintavarmuuteen ja kestävyyteen. Mekaanisessa metsäteollisuudessa on useita vuosia ollut hiljaista, mikä pakottaa uusien markkinoiden etsimiseen.

- Konepajamme on rakentanut vuosikymmenet tukinkäsittelylaitteita. Pystymme paljon muuhunkin. Esimerkiksi Algol Oy:lle olemme valmistaneet ja varustelleet jo yli 1000 erikoissiltanosturia. Kuvassa on viime kesänä Nesteen Porvoon jalostamolle tekemämme nosturi,  kertoo toimitusjohtaja Pauli Ojala.

Sahapuolen tilaukset joudutaan poimimaan palasina maailmalta.

Nordautomation Oy toimittaa Veiston sahalinjaan Australian kaakkoisrannikolle, New South Walesiin, (Bombalaan) Combi-sahansyötön, alasahan laitteet ja sahatavarakuljettimet HewSaw-sahalinjalta dimensioon. Saha jalostaa Radiata-mäntyä. Viimeiset kontit lähtevät satamasta vuoden loppuun mennessä. Rakennustyöt käynnistyvät elokuussa 2011 ja projekti on määrä saada päätökseen joulukuussa 2012.

- Pyrin tuolla nosturijutulla esiintuomaan, että meillä on laatua aikaansaava osaava porukka pajallamme ja ajoittain paljonkin vapaata kapasiteettia nyt kun sahojen investoinnit ovat olleet vuosia jäissä, kertoo toimitusjohtaja Pauli Ojala.

Nosturit on suvereenisti Algollin tuotteita. Nordautomation valmistaa ne täysin varusteltuina ja lastaa ne kuljetuksiin pajaltaan loppuasiakkaille.

- Käytettävissämme on noin 7 000 neliön hallitilat, niissä riittää korkeutta ja nostokapasiteettia jopa 40 tonnia. Pystymme lastaamaan rekat sisällä, ja porukalta löytyy kokemus erikoiskuljetusten lastauksista, asennuksista ja kunnossapidosta. 

Suomessa on monilla aloilla kovin hiljaista lukuun ottamatta kaivosalaa. Keskustelemme myös kaivosteollisteollisuuden investointibuumista. Tuleeko Nordautomation hakeutumaan uusille toimialoille, kun puujalan varaan ei voi jäädä?

- Kaivosteollisuuden kuljettimiin ja teräsrakenteisiin uskon meidän olevan sopiva toimittaja, kunhan vain saadaan sinne pää auki, Ojala vastaa.  

Nordautomation on johtava tukinkäsittelytekniikan tekijä Pohjoismaissa. Liikevaihtomme on noin 10 miljoonaa euroa. Nordautomationin myynti, suunnittelu, projektinjohto ja hallinto sijaitsevat pääkonttorissa Kristiinankaupungissa, tuotantoyksikkö on Alajärvellä.

Nordautomation nettisivuilta löytyy kutsu Hämeenlinnaan ja Moskovaan: Tervetuloa messuille Moskovaan 22–26 lokakuuta! Lesdrevmash 2012, Moscow Russia Expocentre Pavilion 2 Hall 3  Osasto 23C22

Konepajateollisuus työllistää 140 000 ihmistä Suomessa

Konepajateollisuutemme työllistää 140 000 ihmistä. Käykö sille samoin kuin elektroniikan valmistukselle? Missä vaiheessa konepajojen valmistus siirtyy rajojemme ulkopuolelle?

Pienille alihankintayrityksille povataan vaikeuksia. Niiden pitäisi kansainvälistyä, erikoistua, littoutua keskenään ja tehostaa toimintojaan.

Elektroniikkaa valmistetaan massiivisissa erissä. Sarjat saattavat olla kymmenistä tuhansista kappaleista miljooniin. Kone- ja metallialalla tuhannen kappaleen sarja on suuri. Lukuisia tuotteita valmistetaan edelleen yksittäiskappaleina.

Pärjääjät ovat pieniä, ketteriä yrityksiä, joilla on vankka erityisalan osaaminen. Oletettavasti kone- ja metallialan yritykset eivät joudu yhtä pahaan puristukseen kuin elektroniikan alihankkijat, mutta paineet tiedostetaan, muutoksia on tehtävä, kaikki eivät siihen pysty, mitä markkinat vaativat.

Reaalitalous yskii yhä

Käppyrät ovat nousussa, mutta reaalitalouden pahin ei suonkaan ole ohi.

Pahin on edessä, miten Suomen vienti saadaan uudelleen nousuun?

Finanssikriisi elpyy, mutta miten teollisuuden tilauskirjoihin saadaan uutta sisältöä?

Euroopan vientivetoinen teollisuus sai turpiinsa Opel-sopimuksesta.

Ikääntyvä Suomi kaipaa investointeja

Suomi uhkaa pudota elpyvien talouksien kyydistä. Vientivetoisen "vanhuksen" tukijalat elektroniikka, metsäteollisuus ja metalliteollisuus huojuvat.

Maailmanmarkkinat menevät uusjakoon laman jälkeen. Ikääntyvien rakenteiden ja himmentyvien innovaatioiden tilalle tarvitaan kahmalokaupalla uutta toimintaa.

Jos teollisuutta ei saada kuntoon, silloin elvytysvelkojen maksamisesta kehittyy tuskallinen urakka.

Suomi rohkeasti uusiksi

Syndikoitu blogi kommentilla

visualradio kommentoi:

7.2.2007 12.00

TEKNOLOGIATEOLLISUUDESTA TEVANEKEA

Minä näen yhden alueen, jossa tulee tapahtumaan muutoksia. T&K on ollut sellainen pyhä suojainen alue, johon ulkomaalainen kilpailu ei heti iske. Mutta luen pirun lailla raamattua. VTT tekee tappiota. Oululainen Elektrobit luopui Symbian tuotekehityshankkeesta.

Näen Applen ja Pradan heijastuksia tuotekehitysfirmojen toimintaan. High-end puhelinkentän suunnittelukonseptit menivät kokonaan uusiksi. Low-end puolen T&K hallinta on siirtymässä Kiinaan. Sieltä tulee myös omia malleja.

Pyhiä ja suojaisia paikkoja ei enää jää jäljelle. Harmi. Suomi on siisti lintukoto, mutta nyt teknologiateollisuus lähentelee TeVaNeKe’a. Prada ja Apple eivät mullista määrillä. Ne pakottavat suunnittelukonseptit uusiin kuoseihin.

Globaali rakennemuutos ravistelee rajusti Suomea. Teknologiateollisuus pitääkin vaalivuotta 2007 elintärkeänä tulevaisuuden ratkaisujen kannalta. Etujärjestön toimitusjohtaja Martti Mäenpää ennakoi alalle kuitenkin hyvää alkuvuotta ja lisää työpaikkoja.

Suomi ei suinkaan ole vielä kuralla, meillä on vielä vähän aikaa, mutta muutokset ovat hirmuisen nopeita. Nyt kaivataan reagointinopeutta. Vanha menestysalusta on murenemassa alta pois. Mutta meillä vapautuu myös voimavaroja aivan uudenlaiseen toimintaan. Muutoksessa on mahdollisuus.

Suomi rohkeasti uusiksi

Keskiviikko, Helmikuu 7, 2007 10.28 | visualradio | Merkinnät, Digi, Raha & valta, Uutiset, Helge Keitel, Web 2.0, Trenditehdas

MILLAISELLA MAANTIEKARTALLA SUUNNISTAMME LÄHITULEVAISUUTEEN?

Suomella menee hyvin, mutta merkkejä muutoksesta löytyy tämänkin lehden [Kauppalehti] etu- ja sisäsivuilta päivittäin. Perloksen rakennemuutos on jo poistunut otsikoista. Eilen M-Real kertoi 600 henkilön vähentämistarpeesta. Tänään Elcoteq kertoo 500 henkilön vähentämisestä. Muutaman päivän ikäinen tutkimus ennakoi, että suomalaisissa konepajoissa irrotellaan pultteja lattiasta, tuotannon siirtämistä Venäjälle, Intiaan ja halvemman kustannusten maihin valmistellaan kuumeisesti. Miksi?

Elektroniikan alihankkijat ja tuotekehittelijät siirtyvät Nokian imussa mm. Kiinaan ja Aasiaan. Sitä emme enää ihmettele. Tosiasioiden myöntäminen on viisauden alku. Nokia lähti 13 vuotta takaperin rohkeasti Kiinaan. Mitä jos, Nokia olisi jäänyt tänne? Mitä jos, yritys olisi päättänyt, että Suomi riittää sille.

Miksi, uusimman tiedon mukaan, myös konepajayritysten johtajat ovat hankkimassa matkalippuja samaan Finnairin koneeseen? Tarkoittako tämä katastrofia suomalaiselle teolliselle toiminnalle? Murros tulee, mutta samalla avutuu ovia uuteen. Seuraavan taantuman aikana muutokset tulevat olemaan nopeita, silloin meillä vapautuu voimavaroja. Nyt, kun vielä menee taloudellisesti hyvin, on aika miettiä valmiiksi konseptit ja liiketoimintamallit, joilla pärjäämme alkaneen ja kiihtivän rakennemuutoksen jälkeen? On taottava, kun rauta on kuumana.

SUOMALAISET YRITYKSET KASVAVAT ULKOMAILLA

Suomalaisten yritysten ulkomaiset investoinnit kasvavat edelleen. Metsäteollisuus ei ole investoinut merkittävistä Suomeen vuoden 2000 jälkeen. Uusia tehtaita rakennetaan Etelä-Amerikkaan ja Kiinaan; muuallekin. Konepajojenkin on ilmeisesti pakko siirtyä lähemmäs asiakasta. Pelätään myös, että T&K:n on siirryttävä samassa rytäkässä perässä. Mitä sitten Suomeen jää? Miten suu pannaan, jos teknologiateollisuudesta häviää 60 000 työpaikkaa 5-10 vuoden sisällä? Millaista osaamsita ja koulutusta silloin tarvitaan? Pitäisikö muutosprosessit käynnistää nyt?

KOHTI UUSIA POLKUJA MULTIMEDIAKONEET TASKUSSA

Rohkeasti uuteen. Olemme jo tänään [Suomi, suomalaiset] uudessa tilanteessa. Vaalit eivät välttämättä muuta asetelmia maassamme merkittävästi. Samat naamat pysyvät Arkadianmäellä. Mielenkiintoa yritetään herätellä toreilla ja seurantaloilla, mutta kuvaavaa on, että Susanna Kuronen varasta tulevalla kirjallaan show’n [Vrt. julkisuusstrategia sama kuin Steven Jobs’n iPod lanseeraus]. Uuden kirjan kannet kiinnostavat enemmän kuin huippupoliitikkojemme linjanvedot. Mediaa viedään kuin pässiä teurastamoon. Perinteinen politikointi jatkaa harmaassa sivuroolissa. Rohkeus puuttu, missä ovat uudet ideat, konseptit ja mallit? Yrittäjät ovat joutumassa muutoksentekijöinä avainasemaan. Tehtävä sopii yrittäjille. Innovointi, riskinotto, uuden luominen kuuluu yritystoiminnan arkeen. Olemme astumassa ulos yhdestä aikakaudesta - mutta samalla avautuu ovi uuteen. Suomi ei ole hukassa. Olemme ennenkin pärjänneet kovina aikoina. Pannaan propellit pyörimään. Rohkeat uudet avaukset, uusien voimavarojen käyttöönotto, ennakkoluulottomat toimintatavat johtavat uusien innovaatioiden syntymiseen. Rohkea rokan syö!

TT:n tulos kymmenen miljoonaa tappiolla

VTT:n toiminnan kannattavuus heikkeni merkittävästi edellisestä vuodesta. Tulos oli 10,1 miljoonaa euroa tappiolla. VTT edustaa suomalaista osaamista. Millaisia mietteitä tämä herättää?