Vienti elpyy

Kohti parempaa? Ehkä aurinko paistaa kohta risukasaan. Kirjoitin hiljattain myös sahojen paranevista näkymistä. Puuta ostetaan kovalla hinnalla ja ainakin metsänomistajat ovat tyytyväisiä.

Poikkesin Sotkamon Nesteellä kahvilla ja luin Kalevasta, että vienti näyttää elpymisen merkkejä. Kuva kertoo, miten surkeuden suosta noustaan.

Kauppalehti kirjoittii, että Nokia on poikinut Ouluun useita kasvavia it-yrityksiä.

 

Oulusta on kasvamassa Euroopan johtava tietotekniikan keskittymä. It-ala on merkittävä uusien työpaikkojen synnyttäjä.

Kovaan kasvuun lähtenyt it-toimiala tuo Ouluun 800 uutta työpaikkaa vuodessa, arvioi BusinessOulu.

18.4.2013 osallistun, Saksasta palattuani, Oulussa metsäteollisuuden tulevaisuuteen kurkistavaan seminaariin. Seminaarin nimenä on "Metsäala kasvuun" ja tarkemmat tiedot löydät täältä. Saksaan lähdemme KK-Netistä kahden hengen voimalla ja tarkoituksena on tutkia, miten ydinvoimasta luopuminen eli ENERGIEWENDE vaikuttaa uusiutuvien energiamuotojen kehitykseen ja keskisuurten teknologiayritysten kasvuun.

Metsäala kasvuun -seminaari 15.4.2013 Oulun yliopiston Saalastinsali Perusteollisuutta arvostetaan jälleen. Yleisesti tunnustetaan, että metsäala pystyy uudistumaan.Odotukset ovat korkealla. Mitkä ovat puuntuotannon mahdollisuudet Pohjois-Suomessa? Onko Pohjois-Suomen puulle käyttöä lähitulevaisuudessa? Millä edellytyksillä metsäala saadaan kasvuun? 

Muun muassa näihin kysymyksiin saamme vastauksia Oulussa järjestettävässä seminaarissa. Puhujakorokkeelle marssitetaan alan johtavia asiantuntijoita ja merkittäviä toimijoita. Suomen hallituksen puheenvuoron esittää liikenneministeri Merja Kyllönen. Seminaari huipentuu paneelikeskusteluun. Puhetta johtaa seminaaripäivän ajan Kalevan päätoimittaja Markku Mantila.

KAUPPALEHTI

Ouluun odotetaan syntyvän vuosittain yhteensä 2 000 - 2500 työpaikkaa, joten it-alan osuus on merkittävä.
It-sektori työllistää kaupungissa tällä hetkellä noin 15 000 ammattilaista. Alan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin neljä miljardia euroa.

HELGE: Elämme jännittäviä aikoja, EU:n pankkiirit ja poliitikot ovat 2000-luvulla lapioinneet valtavia suummia  tuottamattomiin infrastruktuurikohteisiin, mutta silti Saksa, Itävalta, Sveitsi ja Hollanti porskuttavat. Pohjoismaissakin talouselämä on kohtuullisen hyvässä kunnossa. On rakennettu teitä, siltoja, lentokenttiä, asuntoja ja turistiparatiiseja, joille ei ole löytynyt maksavia asiakkaita, mutta eiköhän tästäkin surkeuden suosta vielä nousta kuivalle maalle.

Oulussa toimii yli 600 korkean teknologian yritystä, joista kolmasosa kansainvälisillä markkinoilla. Esimerkiksi langattoman tiedonsiirron ja radioteknologian parissa työskentelee useita kymmeniä kansainvälisiä yrityksiä sekä tutkimuslaitoksia.

Vienti ei jaksa elättää julkista sektoria

Lisää höyryä vientiin. Teollisuuden rakennemuutokseen ei ole tarjolla nopeasti vaikuttavia ihmelääkkeitä. Puujalka pettää, teräsjalka ruosteessa ja ICT on tipahtanut innovaatiojunasta.

Suomen vienti putosi vuoden 2008 jälkeen viidenneksen osaksi Nokian vuoksi. Kuilua ei ole saatu kurottua umpeen, vaan viennistä puuttuu 20 – 30 miljardia euroa vuodessa verrattuna siihen, että kasvu olisi jatkunut 2000-luvun alun tahtia.

Viennin hyytymisestä huolimatta julkinen sektori on paisunut jatkuvasti. Julkisella sektorilla on työpaikkoja 620 000, määrä on kasvanut 2000-luvulla 50 000 henkilöllä.

Teollisia työpaikkoja on 370 000, vähennystä 70 000 työpaikkaa vuodesta 2000. Teknologiateollisuus on ottanut tavoitteeksi kasvattaa teollisuuden osuutta kokonaistuotannosta vähintään 25 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

Metri lunta ja vähän asiakkaita lähietäisyydellä

Kun suomalainen yrittäjä astuu ulos verstaastaan, ulkona ei ole pilvin pimein asiakkaita. Tänä talvena tyypillinen näkymä on metri lunta ja vielä korkeammat lumikinokset.

Tämä selittää myös vientiriippuvuutemme.
Täältä on pakko hakeutua suuremmille markkinoille. Näin on tehty pitkään. Ensimmäinen vaihe alkoi aikoja sitten ja teollinen edistyneisyys saavutettiin 50-luvulla, kun Suomi maksoi sotakorvauksia Neuvostoliitolle. Se johti metalliteollisuuden, laivanrakennuksen ja sähköteollisuuden kukoistukseen.

2010 – 2020 siirrymme uuteen Kukoistuksen Aikakauteen, jos filosofi Pekka Himasen puheet johtavat uuteen kehitysharppaukseen. Näen asian käytännöllisemmin osaamisen ja projektiviennin kehitysharppauksena. Näistä asioista puhumme tänään Helsingissä.

Koska Suomen taloudessa kirkastuu?

Suomen vientiteollisuuden rakenneremontti tuottaa lisää työttömiä vielä tämän kevään aikana. Pelätään, että työttömien määrä voi nousta sadalla tuhannella henkilöllä ennen kuin käänne parempaan tapahtuu.

Sysimustaksi muuttunut suhdannetaivas kirkastuu ehkä kesään 2010 mennessä. Yleinen epävarmuus on myrkkyä kotimarkkinayrityksille, etenkin kaupalle ja palveluille, jotka ovat tähän asti ylläpitäneet pelättyä parempaa työllisyystilannetta.

Pienet kaupat ja erikoisliikkeet ovat selkeästi vaikeuksissa, kun kuluttajat suuntaavat suuriin kauppakeskuksiin ja halpahalleihin. Osa meistä ostaa entistä enemmän. Rahat laitetaan sukanvarteen. Tuhlaaminen ei nyt ole muodissa. Hankintoja lykätään.

Pitkää pinnaa ja sinnikkyyttä tarvitaan, koska edessä on hidas nousu. Viennin rakennemuutoksen syvyydestä ei ole tarkkaa tietoa. Tilauskannat ovat romahtaneet ja vientiluvut ovat tipahtaneet vuoden 2000 tasolle.

Pelkkä työllisyysasteen kääntäminen plussalle edellyttää yli 2 % vuotuista BKT:n kasvua. Pk-yritykset ovat kantaneet työllistämisvastuuta kunniakkaasti.  Elonjäämistaistelussa on auttanut myös kokemus, vaikka Suomi on kärsinyt monia muita maita enemmän vientivetoisuudestaan ja siksi nousu alkaa meillä verkkaisemmin.

Laman lapset vaikeuksissa

Ihmisillä ei mene hyvin. Yt-neuvottelujen jälkeen monet ovat väsyneitä työpaikoilla ja poispotkitut kotonaan.  Miten ihmiset saadaan jaksamaan alituisia muutoksia?

- eläkeputkeen pääseminen siirtyy tuonnemmaksi

- nuorille ei löydy työtä eikä toimeentuloa

- valtio velkaantuu ja kuntataloudet kuralla

Suomi vajoaa entistä syvempää talouskriisiin. Eilen kuulin, että valtio velkaantuu EU:n tasollakin huippuvauhtia (4,5% alijäämä). Vientimme on pudonnut kolmanneksella. Kansantuotteen lasku ylittää seitsemän prosenttia.

- julkinen talous kestämättömässä tilassa

- poliitikot uppoavat vaalirahasotkuihinsa

- pääministeri vaihtuu viimeistään syksyllä

- kriisi kriisin jälkeen syö kansalaisten luottamusta

Tuttava kertoo, että lähipiirissä on paljon ihmisiä, joilla menee huonosti. Jaksamisen kanssa monet ovat veitsen terällä. Luottamus tulevaisuuteen on kadonnut kokonaan. Elämä jatkuu, mutta sinnittely muuttuu monen osalta entistä vaikeammaksi.

Reaalitalous yskii yhä

Käppyrät ovat nousussa, mutta reaalitalouden pahin ei suonkaan ole ohi.

Pahin on edessä, miten Suomen vienti saadaan uudelleen nousuun?

Finanssikriisi elpyy, mutta miten teollisuuden tilauskirjoihin saadaan uutta sisältöä?

Euroopan vientivetoinen teollisuus sai turpiinsa Opel-sopimuksesta.

Saunan rakentajiksi kirvesmiehiä

Ranska 22.9.1992 | Kirjoitin itsestään selvän muistion, ettei täällä ole saunan rakentamista hallitsevia kirvesmiehiä.

Kulttuurinen osaaminen puuttuu kokonaan, mutta Sauna sopii lumisille vuoristoalueille yhtä hyvin kuin suomalaisen kesämökin tai maalaistöllin yhteyteen.

Voimme edelleen antaa saunakulttuurin levittäjille uusia ideoita tai voimme toteuttaa maailmanlaajuisen vientioperaation aivan uudelta pohjalta

Euroopassa puut kasvavat hurjaa vauhtia, mutta täälläkin [Saksa, Ranska, Sveitsi, Itävalta] puun perinteiset käyttötavat hiipuvat. Sementti, kivi, teräs ja lasi valtaavat markkinoita.

Kymmenen kilometrin kävelyn jälkeen sauna maistuisi hotellivieraille. Saunat sopivat myös urheiluhierontapalvelujen yhteyteen.

Ideoimme myös pieniä perhesaunoja suurten omakotitalojen kellareihin. Savusaunoja takapihan puutarhaan, jossa asukkaat voisivat saunoa muurien suojassa naapureiden katseelta rauhassa.

Vienti vetää vaisummin

Seison suuren teollisuuskylän laitamilla ja merkkaan mustiin lähtevien rekkojen rekkareita. Tuplaperäisiä vaunuja lähtee tehdasalueelta harvemmin kuin aikaisemmin. Vienti ei vedä ja kotimaisella myynnillä Suomi ei pysy pystyssä.

Nokian Ovi on raollaan. Yhtiö toivoo, että siitä luikahtaisi palvelujen käyttäjiksi 80 miljoonaa kännykänkuluttajaa tämän vuoden loppuun mennessä ja 300 miljoonan käyttäjän raja rikkoutuisi vuoden 2011 loppuun mennessä.

Teollisuustaajaman konttorissa murheellisen näköinen kamreeri laskee väheneviä vientieuroja ja johtajat kirjoittavat otsa hiessä lomautuslistoja tuhansille.

Miten tästä hässäkästä selvitään? Kuinka kauan joudumme odottamaan nousun alkua?

Rakentamisen laskun heijastukset sahojen toimintaan

Asuntohintoja uhkaa neljänneksen lasku Britanniassa mikäli rahoitusmarkkinoiden vaikeudet ja niiden aiheuttama luottolama jatkuvat.

Rakentaminen on ollut vilkasta Espanjassa, Baltian maissa ja Britanniassa. Uusimmat uutiset Brittein saarilta kertovat vaikeutuvasta kehityskierteestä, jolla on käytännön vaikutuksia mm. suomalaiseen sahateollisuuteen ja rakennusaineteollisuuteen.

• Britannian asuntohinnat saattavat alentua neljänneksellä ensi vuoden (2009) loppuun mennessä

Suomalaisen metsäteollisuuden tuotanto laski ja tulokset heikkenivät alkuvuonna. Eniten vaikeuksia oli sahateollisuudessa, jossa tuotanto laski tammi-maaliskuussa eli kolmen kuukauden aikana peräti neljänneksen.

• Asuntohintojen laskua tulisi tänä vuonna 10 prosenttia ja vuonna 2009 15 prosenttia
  

Sahojemme ongelmat alkoivat jo kesällä 2007, kun rakentaminen Yhdysvalloissa hyytyi ja Keski-Eurooppaan syntyi ylitarjontaa. Noususuhdanne meni metsäteollisuudessa ohi lähes huomaamatta, eikä parempaa ole luvassa.

Brittiläiset markkinatutkijat arvelevat intojen laskun uhkavan kaikkia paitsi aivan halutuimpien alueiden asuntoja.

1. Kiinteistövälittäjien mukaan asuntojen myyntiajat ovat pidentyneet vuoden takaisesta vajaasta kuudesta viikosta yhdeksään.
   
   
2. Toteutuneet kauppahinnat ovat keskimäärin 93 prosenttia pyydetyistä hinnoista. Asuntohintojen hinnat ovat laskeneet huhtikuussa 2008 jo seitsemättä perättäistä kuukautta.
   
   
3. Hinnat ovat prosentin alempana kuin vuosi sitten.

Lainansaannin helpottuminen rajoittaisi hintojen laskua selvästi. Helpompi luotonsaanti tukisi hintoja ja pitäisi vuoden 2008 laskun neljässä ja vuonna 2009 kahdessa prosentissa. Mikäli asuntolainojen saatavuus ei parane pian, seuraukset voivat olla vakavat koko taloudelle. Talouden hidastumisen heikentämä työmarkkina voimistaa hintojen laskua entisestään.

Britannia on ollut sahateollisuudellemme tärkeä markkina-alue. Siellä törmäämme tietenkin nopeimmin pohjoisamerikkalaisten sahureiden kilpailuun. Ylituotantoa yritetään rahdata Atlantin yli ja markkinoita vallataan alemmilla hinnoilla.

Millaisista määristä puhutaan? Katsotaan tilastoja:

"Sahatavaran vienti on kasvanut tuotannon suhteessa", kertoi Metsäteollisuus ry 2006. Vuonna 2006 mäntysahatavaraa vietiin 3,5 milj. m3, kuusisahatavaraa 3,3 milj.m3 ja höylätavaraa 1,0 milj.m3. Yhteensä vienti kasvoi 0,3%.

Raahen sataman tiedotteessa 16.1.2008 kerrotaan

Sahatavaran vienti kasvoi noin kymmenen prosenttia viennin kokonaismäärän ollessa 136 600 m3. Eniten sahatavaraa vietiin Kreikkaan ja Brittein saarille. Tämän mukaan Raahesta virtaa vielä mukavasti tuotteita Eurooppaan.

Katsotaan kehitystä tarkemmin. Raahen sahatavaran viennin volyymi on alhainen. Vuosi 2007 oli Raahen satamassa kiivaan kasvun ja toiminnan aikaa. Vuoden mittaan satamassa valmistauduttiin syväsatamahankkeen käynnistämiseen ja kehitettiin samalla muita satamapalveluja. Eniten sieltä vietiin Rautaruukin tuotteita.

Loviisassa on paljon suurempi sahatavaran vientisatama

Loviisan satamaan johti 8,5 m:n väylä, joka oli valmistunut vuonna 1984. Väylän pituus on noin 15 km. Loviisan sataman kuljetusmäärä vuonna 2004 oli 1,1 milj. tonnia. Satama palvelee pääosin mekaanista puunjalostusteollisuutta sekä kivihiili- ja viljakuljetuksia. Sahatavaran viennissä satama on ollut neljän suurimman joukossa. Vuonna 2004 sahatavaran vienti oli noin puoli milj. tonnia.

• Kokonaiskuvan saa uusimmasta tullitilastosta
  
  
• Kuukausikatsaus tammikuu 2008
  

Mekaanisen metsäteollisuuden vienti jäi selvästi viime vuoden (2007) tammikuun vientiä vähäisemmäksi: sahatavaran vienti supistui 16 % ja puutuotteiden vienti seitsemän prosenttia.