Näytetään tekstit, joissa on tunniste Energia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Energia. Näytä kaikki tekstit

keskiviikkona, syyskuuta 21, 2016

Tulossa kuuma energiasyksy!

Energia-ala käy läpi suuria muutoksia. Poliittiset päätökset, teknologian kehittyminen, ja kuluttajien käyttäytyminen asettavat niin haasteita kuin mahdollisuuksiakin energia-alan toimijoille. Näinä aikoina on siis hyvä tietää mitä alalla tapahtuu.



Teknikka&Talous järjestää perinteisen Suomalaisen energian päivä 2016 – tapahtuman 22.9. Finlandia-talolla, jossa kuulemme mitä energia-alalla tapahtuu nyt ja tulevaisuudessa:

- Käymme aamupäivän aikana läpi mm. tulevia poliittisia päätöksiä  ja niiden vaikutuksia alan toimijoihin. Lisäksi tarkastelemme mm. Pohjoismaisen energiakentän tulevaisuuden suuntia.

Mukana tapahtumassa ovat elinkeinoministeri Olli Rehn, St1:n energiajohtaja Jari Suominen ja Fingridin sähkömarkkinoiden johtaja Asta Sihvonen-Punkka.

Iltapäivässä polttoaine- ja kaasumarkkinoiden muutostrendeistä puhuvat Neste Oilin Öljytuotteet-liiketoiminta-alueen johtaja Matti Lehmus ja Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen.

Lähde: Tekniikka & Talous


sunnuntaina, elokuuta 31, 2014

Kaasua Euroopan

Venäjän energiaministeri Alexander Novak uhkaa Eurooppaa kaasutoimitusten häiriintymisellä.

-On olemassa hyvin korkea riski siitä, että Euroopan kaasutoimituksiin puututaan, Novak sanoi ruotsalaisen uutistoimisto TT:n mukaan tavattuaan EU:n energiakomissaari Günther Oettingerin tänään Moskovassa.

Hän sanoi samalla pitävänsä mahdollisena, että Ukraina ottaa käyttöön Eurooppaan tarkoitettua kaasua.

-Ukraina saattaa ottaa maakaasua omaan käyttöönsä sen sijaan että se (maakaasu) toimitettaisiin eurooppalaisille asiakkaille, Novak sanoi BBC:n mukaan.

Venäjä on toistuvasti viitannut Ukrainan maksamattomiin kaasulaskuihin ja tarjonnut alennusta kaasun hintaan. Ukraina on torjunut tarjoukset poliittisina.

Wall Street Journalin mukaan jupakka saattaa johtaa samaan kuin talvina 2009 ja 2012, jolloin Venäjä katkaisi kaasutoimitukset syyttäen Ukrainaa kaasun varastamisesta.

Lehti muistuttaa, että kuusi Euroopan maata, esimerkiksi Bulgaria ja Slovakia ovat täysin riippuvaisia Gazpromin toimittamasta maakaasusta.

http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/71675-juuri-nyt-venaja-uhkaa-sulkea-kaasuhanat-eurooppaan

maanantaina, lokakuuta 21, 2013

Metso ja Valmet vähentävät

Energialiiketoiminnassa yhtiö suunnittelee kattilavalmistuksen vähentämistä.

Konepajakonserni Metso ja siitä irtautuva Valmet aloittavat yhteistoimintaneuvottelut 475 työntekijän vähentämiseksi maailmanlaajuisesti.

Suomessa vähennystarve on 295 henkeä.

http://www.taloussanomat.fi/teollisuustuotteet/2013/10/21/metso-ja-valmet-aikovat-vahentaa-lahes-300-tyontekijaa-suomessa/201314596/12

tiistaina, toukokuuta 14, 2013

Aasian energiamarkkinat

rhee

Lähde: Helsingin Sanomat Vieraskynä-palstan asiantuntijakirjoitus 11.5.2013

Aasian energiantarve on kasvanut  nopeasti voimakkaan talouskasvun tahdissa. Kiinan kasvu näyttää 2013 olevan 8,2 prosenttia ja Intiakin saattaa päästä 6 prosentin kasvuun. Jos vauhti säilyy, Aasian osuus maailman bkt:sta kasvaa vuoteen 2035 mennessä 28:sta 44 prosenttiin. Samalla aikavälillä alueen energiankulutus kasvaa peräti 56 prosenttia.

Aasialla on hallussaan ehkä neljännes maailman hiilivarannoista, mutta vain 16 prosenttia perinteisistä kaasuvaroista ja 15 prosenttia teknisesti käyttökelpoisesta öljystä ja nesteytetystä maakaasusta.

Jos Aasian energialähteiden rakenne säilyy, hiilenkäyttö lisääntyy 81 prosenttia, öljynkulutus kaksinkertaistuu. Vuonna 2035 energiatuotannon hiilidioksidipäästöt olisivat 20 miljardia tonnia. Se on lähellä tasoa, jota ilmastoasiantuntijat pitävät globaalisti kestämättömänä. Aasian päästöt kaataisivat maailmanlaajuiset tavoitteet.

  1. Aasain öljyntuonti kolminkertaistunee 2035 mennessä
  2. Kiinalla on maailman suurimmat liuskekaasuresurssit: lähes 20 % kokonaismäärästä
  3. Intialla ja Pakistanilla on hallussaan mittavat liuskekaasuvarannot

Fukushiman katastrofi muistutti ydinvoiman riskien olemassaolosta. Täysi luopuminen ydinvoimasta kasvattaisi kuitenkin Aasian energiasektorin hiilidioksidipäästöjä huomattavasti, jos ydinvoima korvataan nykyisten energialähteiden yhdistelmällä.

Alueellisten energiamarkkinoiden yhdentyminen voisi tarjota valtavia hyötyjä. Tarjoaako liuskekaasun hyödyntäminen tien tulevaisuuteen, joka on vähemmän riippuvainen fossiilisista polttoaineista?

Sähkö- ja kaasuverkkojen yhdistäminen yli rajojen parantaisi tehokkuutta. Hiilidioksidipäästöjen pienenemisen lisäksi ratkaisuista seuraisi huomattavaa taloudellista etua.

tiistaina, elokuuta 09, 2011

Energia ja Ympäristö

july27_2011 095 Uusiutuvat energiat saavat palstatilaa R-Kioskissakin myytävässä Energia ja Ympäristö –lehdessä. Risupaketti heijastuu lehtikioskiin asti.

Tavoittaako lehti bioenergiasta kiinnostuneita suomalaisia lukijoita?

Yllätyksekseni havaitsen, että lehti on ilmestynyt kaksi vuotta. Näin Lehtikuningas esittelee nettisivuillaan lehteä: 

Energia ja ympäristö

Energia ja ympäristö ovat nyt jokaisen asia Asiantunteva Energia ja Ympäristö kertoo kansanomaisesti energia- ja ympäristöalan tapahtumaviidakosta, jonka tieto ja tuntemus on tärkeää jokaiselle suomalaiselle.

Alan ammattilaisille lehti tarjoaa kriittistä tutkimustietoa. Energia ja Ympäristö -lehti on ilmestynyt nyt kaksi vuotta. Sen tulee olla jokaisen kodin lukulehti, lehden välittämää tietoa ei kukaan suomalainen voi tänään ohittaa. Tilaushinta ei ainakaan ole esteenä!

  • Kieli: Suomi
  • Maa: Suomi
  • Numeroa vuodessa: 6

maanantaina, heinäkuuta 18, 2011

Juhan kanssa jutellaan kaivostoiminnan ympäristövaikutuksista

july15_2011 116

SOTKAMO | Tapaamme Juhan kanssa Tuliketussa. Teemana on HACCP, älykkäät mittaukset, mikrobiologiset menetelmät paperitehtailla, energiantuotannossa ja kaivosteollisuuden jatkojalostuksessa.

Jatkamme vuoropuhelua Facebookissa ja blogeissamme. Avoin innovointi ja yhteistyö on uutta, mutta joukkoälyllä voimme tarttua ongelmiin, joihin esimerkiksi mittausalan yrityksillä ei ole mielenkiintoa.

Valmistelemme aineistoa tulevaan hankesuunnitelmaan. Tekemisen makuun pääsemme syksyllä 2011.

Hi Helge,
Juha Mentu commented on your post.

Juha kirjoitti: "Olen käymässä kaupungilla ja kuuntelin nauhoituksesi. Toivottavasti en kuulosta liian unettavalta (joka mainittiin aikoinaan potentiaaliseksi ongelmaksi luennoidessani) eikä kirjakielestä karjalan murteeseen lipsahtelu haittaa - kenties antaa uskottavamman vaikutelman Esson baarista? Sisältö on mielestäni O.K., eikä syyllistä etukäteen liiaksi mitään tahoa.”

Helge: Mielestäni molemmat äänitykset ovat onnistuneita ja luovat odotetusti kuvan teoreettisesta osaamisesta, kokonaisuuksien hallinnasta ja pitkäaikaisesta kokemuksesta.

Juha: Itseäni kiinnostaa edelleen eniten nopean mikrobianalytiikan soveltaminen prosessiteollisuuteen; olisikohan sellaiselle mitään tarvetta Talvivaarassa? Sulfaatinpelkistäjien seuranta purkuvesistön pohjalietteestä voisi puolestaan olla otollinen tehtäväkenttä PMEU:lle, koska analytiikka vaatii luonnollisia näytteitä ja hapettomuutta (molemmat toteutettavissa PMEU:lla). Ainoa ongelma on biofilmien mikroskooppinen analytiikka, mikä edellyttäisi UV-epifluoresenssimikroskooppia.

Helge: Ehkä suora yhteys Talvivaaraankin olisi paikallaan. Avainhenkilöiden nimet ovat tiedossamme, mutta selvitän pikimmiten, miten voisimme edetä M & M kautta. Mitään suoran toiminnan estettä ei tietenkään ole. Saitko muuten KS 13.7.2011 artikkelin tiedot, jotka laitoin Posterous blogiini?

Juha: Käytin sitä aikoinaan Ensolla ja nykyisin, tarpeen vaatiessa, Kymenlaakson Ammattikorkeakoululla, jonne minulla on hyvät suhteet.Tällaisen laitteiston hankinta tulisi tarpeelliseksi, ellei biofilmitutkimuksiin löydy sopivaa laitteistoa asiakkaiden taholla. UV-EFM:n hinta vastanne tänä päivänä PMEU:n hintaa, eli liikutaan 10 000 euron yläpuolella. PMEU + UV-EFM ovat loistava yhdistelmä, kuten muistanet Paper ja Puu-lehden artikkelistamme. - Siitä tulikin mieleen, että voisimme kaikki kolme lähettää sinulle referenssejä viime aikaisista artikkeleistamme ja seminaari- ym. esiintymisistämme. Blogejani voit käyttää minun puolestani vapaasti, mikäli niistä on hyötyä.

T Juha Mentu"

Helge: Minua kiehtoo edelleen muutama vuosi takaperin kehittelemämme BIOTOUCH-palvelu. Palveluauto-konseptin kehittämiseen tarvitaan vain asiaa ymmärtävä rahoittaja ja sitten “baanalle”, eikö niin?

maanantaina, toukokuuta 30, 2011

Energia- ja kaivosteollisuuden kohteiden identifiointi

october12_2010 028

Asiakkaiden “löytäminen” on vaivatonta, koska alan yritykset ovat suuria, nimekkäitä ja toiminta on pääomaintensiivistä.

Tarpeiden kartoittaminen on vaikeampaa, kun yhtälöön lisätään toimintojen arvoketjut ja ympäristövaikutukset.

Tärkeintä on lähteä liikkeelle selkeillä viesteillä. Voimme lähestyä alan asiantuntijayrityksiä, laite- ja automaatiotoimittajia. Metodina käytämme B2B asiantuntijamyynnistä opittua.

  1. Asiakasrekisterin rakentaminen (CRM)
  2. Viestintä- ja vuorovaikutusstrategian ja taktiikan muotoileminen
  3. Oppivan organisaation halua oppia uutta ja sopeutua tarpeiden mukaan

MP3:ssa on pohdintaa sosiaalisesta mediasta ennen Innovaatiojunaa.

lauantaina, huhtikuuta 16, 2011

Bioenergialaitoksen monipolttoaineympäristön hallinta

august31_2010 141

Mitä 5T metodi tuo bioenergialaitoksen monipolttoaine-strategian optimointiin käytännössä?

Ensimmäinen vaikutus on toimittajan ja käyttäjän perinteisten vastakkain olemisen roolien muuttuminen.

Paras kokonaistulos löytyy yhdessä ongelmia analysoiden, ideoiden, innovoiden: hyötysuhteen parantamiseksi haetaan uusia vaihtoehtoja.

Toimittaja-keskeisessä käyttöönotossa päävastuu onnistumisesta on laitoksen rakentajalla. Oppivassa organisaatiossa yhteistyön reviiriä laajennetaan totutusta avoimempaan suuntaan.

Toimittajalla eli laitoksen rakentajalla vastuualueena on toiminnan saattaminen sellaisiin uomiin, että optimoidut toiminnot ja käytänteet voidaan siirtää laitoksen käyttäjälle (operaattorille, lämmön ja sähkön tuottajalle) speksien mukaisesti. 

Käyttöönoton ja kehittämisen kynnyksenä on näiden perinteisten roolien vaihdos: miten käyttäjän rooli saadaan muutettua käskijästä ja vaatijasta hyvien käytäntöjen etsijäksi ja kokemusten jakajaksi.

Kehitämme tarkoitukseen sopivaa oppimisympäristöä.

 

 

lauantaina, tammikuuta 15, 2011

Energia-asiantuntija

Tehtävänä energiakulutustiedon kerääminen. Aihe on tärkeä, suomalaisten palvelualojen / -talojen energiatehokkuus on Energiayhdistyksen mukaan kaksi kertaa heikompaa EU:n keskivertoon verrattuna.

Kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamisessa ja kehittämisessä riittää töitä. Miten energiansäästö- ja -tehostamistoimien käytäntöönvieminen kiinteistöalalla viedään käytäntöön?

Tehtävä edellyttää ymmärrystä kiinteistöjen ylläpidosta, hallinnosta ja rakennuttamisesta. Tarvitaan alan kokemusta, asiakaslähtöistä ja kehittämishakuista ajattelutapaa. Lisäisin listaan verkottumisen, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot.

maanantaina, syyskuuta 06, 2010

Saksa satsaa ydinvoimaan

Saksassa sorvataan päätöstä 17 ydinvoimalan käytön jatkamiseksi.

Suomessa keskustellaan uusimpien energiaratkaisjuen viisaudesta. Pekkarinen joutuu perustelemaan risu- ja turvepakettiaan.

Saksassa ydinvoimaloiden käyttöikää jatketaan ehkä jopa 2039 asti. Suomessa sama sirkus nähdään kohta Loviisan ydinpannujen osalta.

Kansleri Merkel kutsuu ydinvoimaa ylimenokauden energiaksi.

Suomessa kiistellään nyt turpeen polttamisen viisaudesta. Mielenterveysuhkaa, päihteiden käyttöä ja muuta pimeää on tähän tarjolla lääkkeeksi.

Energia on politiikkaa.

tiistaina, toukokuuta 18, 2010

Miksi metsäfirmat ovat innoissaan ydinpannuista?

maj11_2010 126Juha Vahe kirjoittaa Piksussa: “Olen pitkin hampain ja happamin mielin julkaissut uutispoiminnoissa joukon metsäteollisuuden lobbauksia siitä, miten Suomi tarvitsee ensi hätään muutaman ydinvoimalan lisää tuottamaan sähköä yhä vain suuremmalle määrälle kookkaampia paperikoneita, joitten energiatehokkuus ei kaiken muun kehittyessä kehity yhtään minnekään.”

Juha, se nyt vain on niin, että ydinvoimalaitoksilla pystyy tekemään rahaa! Sähkön roudaaminen Eurooppaan on halvempaa ja helpompaa kuin painavien paperirullien siirtäminen pienillä keikkuvilla paateilla kymmenistä pikkusatamista eri puolilta Suomen rannikkoa Euroopan kylläisille markkinoille. Suomenlahden ali vedetään 2013 (muistaakseni) paksu kaapeli sähkön siirtämiseksi sieltä tänne tai täältä sinne. Euroopan sähkömarkkinoiden vapautumista lukuisat ydinmyllymme ennakoivat.

“Kysyin kommenttia pankin metsäteollisuusanalyytikolta, mutta eihän sellainen tunnetusti aiheestaan mitään tiedä”, Juha Vahe jatkaa.

Juha, metsäyhtiöistä UPM on selvin sanoin ilmoittanut strategiassaan, että se tähtää energiayhtiöksi. Syöttötariffit takaavat sekä biolaitosten, että tuulimyllyjen kannattavuuden. Samalla sitä kautta syntyy Pesosen toivoma sisäinen devalvaatio, kun sinä, minä ja Hentun Liisa maksamme tukirahat korkeimpina sähkölaskuina. Metsäpomot ovat tutkineet Exceleitään tarkasti ja tietävät ydinvoiman tuottamisen hyväksi bisnekseksi. BP tietää, että öljykatastrofin remonttilasku on sille vain 75 miljoonaa dollaria. Firma tienaa heikommillakin varolaitteilla 450 miljoonaa euroa voittoa viikossa, joten kuprun maksamiseen menee muutaman päivän voitot.

Juha Vahe: “Oman käsitykseni mukaan suunnan pitäisi olla selvä, mutta aikataulu ei ole. Muistelen muutaman vuoden takaista CNBC:n veteraanitoimittajan haastattelua, jossa hän yritysostojen erityisasiantuntijalta Jukka Härmälältä kyseli paperin tulevaisuudesta. Molemmat miehet olivat liikuttavan yksimielisiä siitä, että kaikki Internetistä löytyvä pitää tulostaa printterillä ja näin paperinkulutus sen kuin kasvaa. Olen kuullut urbaaneja legendoja 50-vuotiaista valtion virkamiehistä, jotka printtaavat sähköpostinsa, mutta 15 vuoden kuluttua se sukupolvi on jo eläkkeellä.”

Juha, metsäteollisuutemme pomot ovat olleet suurmiehiä ja perässähiihtäjiä. Heille ei välttämättä aikaisemmin poikkeavat totuudet kelvanneet. Mutta energiapeliä sikariportaan bosset ovat kehittäneet systemaattisesti ja huolellisesti.  Anne Brunila ei siirtynyt sattumalta Fortumin leipiin. Hänen lausuntonsa ydinvoimalan rakentamisesta Eestiin sopii tarkasti Euroopan vapautuvien sähkömarkkinoiden markkinarakoon. Sähkön siirtäminen Eestistä eteenpäin on helpompaa kuin Loviisasta kaapelia pitkin. Ingalin sulkeminen on jättänyt Baltiaan tyhjiön, jonka paikkaamiseen Fortumin laitos sopii hyvin. Fennovoima hyödyntää puolestaan pohjoisen poliittista tyhjiötä. Vihreät ovat vahvoilla Helsingissä, mutta muualla Suomessa vihreää väriä edustaa siltarumpupuolue, joka haistaa sekin metsäteollisuuden rakennemuutoksen todeksi. Ja onhan siellä pohjoisessa Outokumpu.

Juha jatkaa: “Nyt kuitenkin annan puheenvuoron Metsäteollisuus ry:n kannoista poikkeaville näkemyksille, joita on Metlasta esittänyt VTT Lauri Hetemäki.”

Juha, tutkijat saavat puhua mitä huvittaa, koska ei niillä kuitenkaan ole valtaa. Siksi mekin saamme heitellä tänne mielipiteitämme. Kuka näistä välittää. Saisimme enemmän lukijoita, jos kirjoittaisimme tisseistä, uimarantamisseistä ja tangolaulajista. Viimeistään 2015 poliitikot opettavat, että on pakko myydä sähköä Eurooppaan, että pystymme maksamaan velkamme. Kyllä tämä on poliitikkojen ja suuryhtiöiden vastaus innovaatiovaateille. Ydinvoima on Public + Private Europeliä parhaimmillaan. Toivotaan, että y-pannut kestävät ja Olkiluoto valmistuu. En haluaisi olla veronmaksajana maassa, jossa energiapuolen megainvestoinnit menevät mönkään, koska mehän ne silloin maksamme. Siinä vaiheessa firmat ovat yhtä köyhiä kuin saksalaiset ja ranskalaiset suurpankit.

maanantaina, maaliskuuta 29, 2010

Metri lunta ja vähän asiakkaita lähietäisyydellä

25022010730 Kun suomalainen yrittäjä astuu ulos verstaastaan, ulkona ei ole pilvin pimein asiakkaita. Tänä talvena tyypillinen näkymä on metri lunta ja vielä korkeammat lumikinokset.

Tämä selittää myös vientiriippuvuutemme.
Täältä on pakko hakeutua suuremmille markkinoille. Näin on tehty pitkään. Ensimmäinen vaihe alkoi aikoja sitten ja teollinen edistyneisyys saavutettiin 50-luvulla, kun Suomi maksoi sotakorvauksia Neuvostoliitolle. Se johti metalliteollisuuden, laivanrakennuksen ja sähköteollisuuden kukoistukseen.

2010 – 2020 siirrymme uuteen Kukoistuksen Aikakauteen, jos filosofi Pekka Himasen puheet johtavat uuteen kehitysharppaukseen. Näen asian käytännöllisemmin osaamisen ja projektiviennin kehitysharppauksena. Näistä asioista puhumme tänään Helsingissä.

sunnuntaina, maaliskuuta 21, 2010

Logistiikkakeskukselle energiat lämpöpumpulla maasta

logistiikkakeskus Bastukärrissä maksaa 150 miljoonaa euroa

Sipoossa vihreä jakelukeskus imee energiaa maasta, otsikoi Vartti-lehti 14. maaliskuuta 2010. Fortum rakentaa ja omistaa logistiikkakeskuksen viereen rakentuvan erillisen energialaitoksen, joka tuottaa ja välittää tarvittavan lämmön ja jäähdytyksen logistiikkakeskukseen.

Rakentaminen alkaa tämän vuoden aikana. Suomessa ei ole artikkelin kirjoittajan Mika Mykkäsen mukaan vastaavankokoista eri energiamuotoja käyttävää energialaitosta.  Fortumin myyntijohtaja Jussi Ojanen kertoo, että yhdistelmälaitos on valmiina jo ennen logistiikkakeskuksen valmistumista.

Vuoden 2012 loppuun mennessä 50 hehtaarin alueella toimii yksi Pohjoismaiden vihreimmistä logistiikkakeskuksista. Energiapihissä 80 000 neliön logistiikkakeskuksessa säästöjä pitäisi syntyä, koska logistiikkakeskus käyttää lämmitysenergiaa suhteessa puolet vähemmän kuin tavallinen omakotitalo.

S-ryhmän kiinteistöjohtajan Janne Rytkösen mukaan suurhankkeen kokonaishinta on 150 miljoonaa euroa. Ryhmä varautuu ratkaisullaan tuleviin energiaveroihin. Logistiikkakeskuksen hiilidioksidipäästöt ovat alle sadasosan omakotitalon suhteellisista päästöistä.

Käyttötavaran jakelukeskus lämpenee ja viilenee yli 95 prosenttisesti uusiutuvalla energialla.  Lämpöenergiasta noin puolet siepataan maaperästä ja loppuosa katetaan pelleteillä tai muilla biopolttoaineilla. Öljyä käytetään vara- ja huipputehona, jos pakkaset paukkuvat täälläkin vielä tulevaisuudessa.

Lämpö pumpataan varastotiloihin 150 kallioon poratusta reiästä. Talouden mittarit eivät olleet pääosassa. S-ryhmä antoi imago- ja ympäristöarvojen vaikuttaa päätöksentekoon.  Energiajärjestelmän on laskettu tuovan säästöä halvan energian muodossa sen jälkeen, kun se on maksanut itsensä takaisin.

Kirjoitan aiheesta, koska tämä sopii mainiosti Biokasvuympäristö-projektin tausta-aineistoksi.  Trendimuutos on tapahtunut. Tällaisia uutisia kuulee sieltä täältä. Suuryritykset ovat oivaltaneet, että vihreys on trendi, johon kannattaa tarttua ja  konkreettisilla teoilla luodaan pr-arvoa.

keskiviikkona, helmikuuta 17, 2010

Ei haudanvakavasti bioenergiasta

Tekniikkaa esittelevä avoin journalismi voisi olla hauskaa ja onnellisuuden tavoitteisiin kurkottavaa. Meidän ei tarvitse jankata teknisiä speksejä suurelle yleisölle. Virallisena linjana voi olla kauniimman ja viihtyisämmän Suomen rakentaminen.
  • Maan energiapolitiikan kehittäminen odottaa päätöksiä syöttötariffeista
  • Kiireellistä muutosta tarvitaan vientiprojektien läpimenoaikojen lyhentämiseksi
  • Hämmästyttävä tilanne, kun uusi energiamuoto otetaan käyttöön
  • Perusvirheiden korjaaminen lainsäädäntöteitse, jotta investoinnit käynnistyisivät
  • Järkevää säästäväisyyttä tarvitaan, energiatehokkuus nostettava muodiksi

sunnuntaina, helmikuuta 07, 2010

Suomalainen rakennemuutos AD 2010

241020094409 Teollisen aikakauden rakenteita joudutaan maassamme muuttamaan. Verkostomainen toiminta mahdollistaa rakennemuutoksen, mutta olemmeko henkisesti ja taidollisesti valmiita muutokseen?

Suomi oli viime vuosisadalla yksi maailman pienistä ihmeistä. Alkava vuosisata alkoi hyvissä merkeissä, mutta maailmanlaajuinen talouslama paljasti haavoittuvuutemme.

EU ja eurooppalaisuus ei enää riitä. 2010 – 2020 Suomen pitäisi kehittyä taloudeksi, joka pärjää globaalissa toimintaympäristössä. Nousimme vuosisadassa takapajuisesta maatalousyhteiskunnasta moderniksi teollisuusvaltioksi, joka nyt jo kurkottaa kohti tietoyhteiskuntaa.

  • Nokian kännykkäihme teki meistä mobiililaitteiden suurvallan
  • Pystyykö Nokia tekemään saman OVI-palvelutuotannossa?
  • Paljon pitää tapahtua, koska haasteet ovat aivan toista kokoluokkaa

Nyt kun suuryritykset sulkevat tehtaitaan ja irtisanovat tuhansia säilyttääkseen jäljelle jäävien ihmisten työpaikat, onko se oikein vai väärin?

  • Metsäteollisuutemme on hätää kärsimässä
  • Teknologiateollisuutemme (konepajat) vienti kärsii

Suomi oli pitkään metsäteollisuuden suurvalta, joka tuotti paperia ja pakkauksia eurooppalaisille moderneissa tehtaissa. Suuruuden etua ei vieläkään ole menetetty, mutta ongelmana on perinteisten tuotteiden supistuva kysyntä.

Mihin suuntaan olemme menossa?

  • Kulutuskeskeinen yhteiskunta
  • Kuluttaminen jättää aina  tyhjyyden tunteen
  • Hyvää elämää ja Onnellisuus tavoitteiksi
  • “Uskonnolliset rakenteet”
  • Tavoitteemme: mielihyvä vai hyvä mieli?
  • Työn, arjen ja elämän yhteensovittaminen

Mikä on mahdollista saada?

  • Jätteen ja romun määrä lisääntyy
  • Kapina 60-luvulla johti hyvinvointiyhteiskuntaan
  • Onnistuuko henkinen kasvu, jotta hyvinvointiyhteiskunta 2.0 onnistuisi?
  • Positiivisen ajattelun kultti estää näkemästä ongelmiinsa vajonneen yhteiskunnan
  • Paketoitu henkinen kasvu on yhtä tyhjän kanssa

Julkisten rakenteiden kautta elää omaa ainutlaatuista elämää. On valmiita tuotteistettuja elämänmallit. Olemme romuttaneet hyveet.

  • Suojelemmeko aidosti luontoa nykyisillä elämäntyyleillä
  • Välittämmekö aidosti ihmisistä
  • Tuotammeko tavoitteellisesti hyvää mieltä?

Minne katosi Suomi?

  • Mikä ei vielä ole kaupan?
  • Seksikin on kauppatavaraa
  • Tekopyhyyden huipennus

Oy Minä Ab

  • Me voimme muuttaa yhteiskuntaa
  • Mutta jos tavoitteena on vain: kuinka saan kovempaa palkkaa?
  • Ihmisen arvo mitataan tekojen kautta
  • Onnellisuuskomitea tarvitaan

torstaina, lokakuuta 08, 2009

Tuotekehitys


Nokian osuus Suomessa yritysten kaikista t&k-panoksista on 40 %, sanoo Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara.

Nokia on myös ollut suurin Tekes-yritysrahoituksen saaja. Muita suuria ovat metsäyhtiöt, Wärtsilä, Metso jne.

Pääjohtaja Saarnivaara toivoo 150 miljoonan euron lisäpottia nykyrahoituksen päälle, että pk-yrityksille riittäisi rahaa uusien tärkeitten alueitten kehittämiseen:


  • Hyvinvointi
  • Ympäristö
  • Kulttuuri

Lisäisin listaan energian, bioenergian ja seuraavan sukupolven työyhteisöjen ja etätyöyhteisöjen kehittämisen.

Komponenttien kehittämisestä pitäisi päästä suurempiin kokonaisuuksien hallintaan siten, että yritykset verkottuisivat ja modularisoisivat osien valmistusta yhteisen kokonaisnäkemyksen alla.

tiistaina, syyskuuta 08, 2009

Vihrä energia


Vielä muutama vuosi sitten uusiutuvaa energiaa kehittävät yhtiöt olivat lupaavia pikku pajoja.

Nyt vihreään teknologiaan vyöryy julkista ja yksityistä rahaa, kirjoittaa Matias Möttölä HS 31.8.2009.

Tuuliyhtiöt kokivat pörssikuplan ennen finanssikriisiä. Googlaa espanjalainen Iberdrola Renovables.

Katso myös Desertec.

torstaina, elokuuta 20, 2009

Metsä huutaa apua!

Olemme viime aikoina eri porukoissa pohtineet metsäteollisuuden tulevaisuutta.

Sellu- ja paperiteollisuuden tulevaisuuden investoinnit suuntautuvat muualle.

Nopeasti kasvat puut vetävät teollisuutta Etelä-Amerikkaan.

Mikä tulee olemaan Venäjän rooli? Milloin suomalaiset innostuvat maan valtavista havu- ja koivupuuvarannoista?

Pitäisikö venäläisten kuitenkin ensin keskittyä mekaanisen metsäteollisuuden kehittämiseen?

torstaina, elokuuta 06, 2009

Jätteenpolttolaitokset nostattavat vastarintaa

Jätteenpoltto nostaa monien niskakarvat pystyyn. Jätettä poltetaan toistaiseksi vaib Turussa, Riihimäellä ja Kotkassa, mutta laitosten rakennushankkeita on vireillä eri puolilla Suomea. Lähes kaikista on valitettu hallinto-oikeuteen.

Vantaan Långmossabergiin suunnitellaan voimalaa. YTV on tilaamassa Vantaan Energialta voimalaa. Kierrätystä pitäisi kehittää, mutta valitukset venyttävät laitosten rakentamista. Niiden käsittelyn menee 3 - 4 vuotta. Koko sen ajan jätettä viedään kaatopaikalle.

Jotkut toivovat kierrätystä niin pitkään ettei olisi enää poltettavaa.

maanantaina, lokakuuta 27, 2008

Öljy painui alle 60 dollarin | Kauppalehti.fi

Hups! Jopas jotakin. Öljyn hinnan raju aleneminen rokottaa naapurin taloutta. Excelit on pakko ottaa uudelleen työpöydälle, koska näillä lukemilla ylimääräkertymää ei synny ja jakokelpoista rahaa on entistä harvemmille. Miten käy niille, jotka ovat äkkiä rikastuneet öljyllä? Tämä herättää monia uusia kysymyksiä myös bioenergian suhteen.

  1. Kauanko tätä alamäkeä kestää?
  2. Halvan öljyn kauttako haetaan uutta nousua?
  3. Finanssikriisi ravistelee pintaan uusia asioita
  4. Ennustaminen ei ole näinä päivinä helppoa
  5. Jos nyt mennään kohti helkkarin kuusta niin ainakin menovesi halpenee

Öljy painui alle 60 dollarin | Kauppalehti.fi: "Raakaöljyn hinnan voimakas lasku jatkui maanantaina Lontoon raaka-ainemarkkinoilla. Pohjanmeren Brent-laadun seuraavan kuukauden toimitusten hinta painui aamupäivällä alle 60 dollariin tynnyriltä.

Brentillä käytiin hieman ennen puoltapäivää kauppaa 59,71 dollarilla tynnyriltä. Hinta oli vajaan neljän prosentin laskussa. Alimmillaan se kävi 59,02 dollarissa tynnyriltä. Brentin käteishinta kävi alle 60 dollarissa tynnyriltä jo viime viikolla.

Raakaöljyn hintaa painavat kysynnän heikentyminen ja dollarin kurssin nousu. Maailman raakaöljyn kulutuksen ennustetaan edelleen kasvavan tänä vuonna viime vuoteen verrattuna."