Kiinalaisia yrityksiä Suomeen

Kiinalaisia yrityksiä houkutellaan Suomeen. Kouvolan Nordic China Centerissä on kokemusta yhteistyöstä kiinalaisten kanssa.

Vastaavanlainen maihinnousu epäonnistui Ruotsissa ja paljon suuremmassa mittakaavassa. Meillä hermostutaan helposti, jos kaikki ei mene nappiin ensimmäisellä yrityksellä.

Moni suomalainen suuryritys on lähtenyt maailmalle torvet soiden ja joutuneet tulemaan takaisin maitojunalla. Meidän pitäisi tutkia onnistumisten ja sankaritekojen lisäksi myös epäonnistumisia, koska niistä voi oppia kaikenlaista.

• Innovaatiot eivät onnistu kertaheitolla
• Pioneerit joutuvat raivaamaan polkuja umpihankeen
• Epäonnistumisen tulkintajänteet ovat usein liian lyhyitä
• Enemmän aikaa, malttia ja analyyttistä otetta tulosten tarkastelussa

Miten saamme tyhjät neliöt hyötykäyttöön?

Helsingissä on miljoona neliötä vapaata toimistotilaa.  Maakunnista tyhjenevät tuotantotilat eivät hevin lopu.

Nokian tulos helpottaa hetkisen, mutta miten suu sitten pannaan, kun Nokia vähentää tutkimusta ja tuotekehitystä maassamme?

Asiasta ei käydä avointa keskustelua. Ennakoin kuitenkin, että TT&K viedään vähitellen lähemmäs markkinoita. Suomalaiset vetävät loppuun Symbian-pohjaisia hankkeita ja käyttöjärjestelmän muutos etenee, siirretään entistä enemmän kehitystyötä Suomi-neidon sylistä huomattavasti suurempiin kehityskeskuksiin.

Kiinaan ja Intiaan siirtyy myös osaamisintensiivistä toimintaa. Nokia on maailmanluokan peluri ja Suomi ei ehkä pysty tuottamaan kustannustehokasta ohjelmistokehitystä.

Palvelutuotannon ekspertitkin pitää hakea muualta. Toivotaan, että Nokian halpapuhelinbisnes pysyy vielä muutaman vuoden tuloskuntoisena.

Kouvolassa 27.1.2010 hajautetun energian kimpussa

Suomi elää metsästä ja hajautettua energiatuotantoa varten metsämme tarjoavat yhä runsain mitoin biomassaa polttoaineeksi CHP-laitoksiin.

Kymenlaakso ja Etelä-Karjala eli Kaakkois-Suomi on menettänyt metsään perustuvaa tuotantokapasiteettia rajusti Voikkaan paperitehtaan lopettamisen jälkeen.

Uusia toimijoita kaivataan tilalle. Sumaan tehtaalle saatiin Googlen konesali ja Winwind rakentaa entisen paperitehtaan viereen satoja henkilöitä työllistävän tuulimyllytehtaan, joka valmistaa kolmen megawatin tuulivoimaloita.

Tehtaan läheisyyteen pystytetään tuulivoimapuisto, johon tulee useita myllyjä (kolme, neljä?) ja tuulella käyvää energiaa käyttää muun muassa Google palvelimensa pyörittämiseen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, vaikka Loviisasta tai rajan takaa tuleva ydinsähkö olisi “puolet halvempaa”.

Pohjois-Kymenlaakson pääkaupungissa Kouvolassa pähkäillään kehityksen uusia suuntia Nordic China Centerin rinnalle. Mitä muuta Kouvolan seudulla pitäisi kehittää logistiikan rinnalle? Kuvassa on Kouvolan ydinkeskustan Hansatalo. Palvelujen ja osaamisen suuntaanko Kouvolan pitää tähyillä?

Millaisia mahdollisuuksia tarjoaa tiiviimpi rajat ylittävä yhteistyö Venäjän kanssa? Rautatieyhteys on olemassa. Logistisesti Kouvola on hyvällä paikalla suhteessa Pietariin tai Moskovaan; myös syvemmälle Venäjälle. Tavarakeskeisyyden rinnalle ehkä tarvitaan jotain muuta. Miten saataisiin tieto hajautetusta energiatuotannosta virtaamaan suuntaan jos toiseen?

Rakentaminen, puurakentaminen, hajautettu energiantuotanto jne. tarjoavat mahdollisuuksia, jos vain kokonaisuuteen tartutaan pitkäjänteisellä ohjelmalla.

Tuotekehitys

Nokian osuus Suomessa yritysten kaikista t&k-panoksista on 40 %, sanoo Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara.

Nokia on myös ollut suurin Tekes-yritysrahoituksen saaja. Muita suuria ovat metsäyhtiöt, Wärtsilä, Metso jne.

Pääjohtaja Saarnivaara toivoo 150 miljoonan euron lisäpottia nykyrahoituksen päälle, että pk-yrityksille riittäisi rahaa uusien tärkeitten alueitten kehittämiseen:

• Hyvinvointi
• Ympäristö
• Kulttuuri

Lisäisin listaan energian, bioenergian ja seuraavan sukupolven työyhteisöjen ja etätyöyhteisöjen kehittämisen.

Komponenttien kehittämisestä pitäisi päästä suurempiin kokonaisuuksien hallintaan siten, että yritykset verkottuisivat ja modularisoisivat osien valmistusta yhteisen kokonaisnäkemyksen alla.

Kiinteistökriisi, USA ja Suomi

Suomessa toivotaan hartaasti, että kiinteistökriisi ei jaksaisi vaeltaa Atlantin yli, eikä missään nimessä löytäisi latua lumettomaan Suomeen.

Toivossa on hyvä elää, mutta saksalaiset pankit eivät selviä kriisistä lommoitta.

Meillä uudisrakentaminen on laantunut. Liikekiinteistöjen rakentaminen tuntuu vielä jatkuvan, mutta miten kauan?

• Innovation

Asunto, velka ja vankeus

Rakennusyhtiöiden myymättömien asuntojen määrä on kasvussa, kertoo Taloussanomat.

Myymättöminä makaavien uusien, vapaarahoitteisten asuntojen määrä Suomessa on noussut jo yli tuhannen. Pelkästään suurimmilla rakennusyhtiöillä on tällä hetkellä tyhjillään noin 900 valmista uutta asuntoa. Kun lukuun otetaan mukaan myös pienemmät yritykset, nousee luku selvästi yli tuhannen, Rakennusteollisuus ry:n pääekonomisti Bo Salmén vahvistaa.

Yllä kuvattu trendi on ollut näköpiirissä jonkin aikaa. Pankkien, ekonomistien ja Suomen Pankin varoitukset ovat alkaneet purra. Kehityksen taustalla on monta asiaa. USA:n asuntorahoituksen kriisi heijastuu meillekin.

Ei vain Suomeen, rakentaminen on hiljentynyt myös Espanjassa. Baltian maissa kiinteistökriisin räjähdystä. Eestin kronen devalvoituminen voi tapahtua lähiaikoina. Pankit suosittelevat kroneja tileillään pitäviä suojautumista.

Mutta on meillä riskikertymää omastakin takaa. Suomalaisten velkataakka on kasvanut ja monet asunnonomistajat sinnittelevä maksukykynsä ylärajoilla. Velalliset pärjäävät niin kauan, kun työllisyystilanne säilyy hyvänä.

Pitkien laina-aikojen takia ihmiset ovat asuntoloukussa ja -koukussa pitkän aikaa. Äkkiä ajatellen 25 - 30 vuoden lainan maksuaikaa pitänee tarkastella vuokranmaksukykynä. Taannoisen sairaanhoitajien lakkouhan aikana kirjoitettiin, ettei sairaanhoitajan palkoilla kohta pysty asumaan ja elämään pääkaupunkiseudulla.

Vaaniiko meilläkin omatekoinen kiinteistökupla, jonka juuret juontavat pitkien lainojen politiikkaan. Ensiasunnon ostajat halusivat heti opiskelijasolusta rivi- tai omakotitaloon. Pankeilla oli kaapit täynnä rahaa, kun muuta investoitavaa ei löytynyt, saatiin kuluttajat innostumaan kiinteistöjen hintaralliin.

Alussa kaikki olivat voittajia. Kiinteistöjen jatkuva hinnannousu antoi kuvan, että tämä meno jatkuu tästä ikuisuuteen ja muutaman vuoden kuluttua osamaksetun kämpän voi myydä hyvällä voitolla. Näin systeemi toimi Amerikassakin, kunnes käppyrät kääntyivät laskuun.

En minä moralisoi, enkä tuomitse, tässä maassa ei voi elää ilman kattoa pään päällä. Pohdin vain hintarallin käännekohdan vaikutuksia. Kotimaisessa kaavassa on myös merkkejä Amerikan mallista.

Kotimaan kiinteistökriisi koskettaa yksittäisiä perheitä. Pankit ja rakennusyhtiöt ehkä selviävät hintaheilahduksesta kuin koira veräjästä, mutta elämänsä alkua rakentaneet perheet saattavat joutua lujille pitkäksi aikaa.

Rakentamisen hiljentyminen näkyy myös sahoilla. Kakkosnelosen tarve on vähentynyt. Sahojen seisokit ovat lisääntyneet. Tämä kertoo Amerikan kriisin leviämisestä laajemminkin Eurooppaan.

Onko kiinteistöjen ostajan markkinat?

Asuntojen myyntiajat ovat pidentyneet.

Onko asuntomarkkinoilla ostajan vai myyjän markkinat?

Sellaista ei kiinteistökauppiaiden mielestä ole olemassakaan.

Jotain asuntomarkkinoilla on kuitenkin tapahtunut, koska syyskuussa kauppa hiljentyi ja myyntiajat vastaavasti pidentyivät.

Omasta asunnosta ei enää myyntitilanteessa pääsekään kovin helposti eroon.

Ennen myynti tapahtui hetkessä, nyt on varauduttava kuukausien pituisiin myyntiaikoihin.

Monet asuntoa vaihtavat ehtivät jo turhautua. Pelätään kahden asunnon loukkuun jäämistä.

Kiinteistövälittäjät mainostavat pääkaupunkiseudulla paikallistelevisiossa ja järjestävät viikoittain näyttöjä, mutta kauppa ei käy entiseen tapaan.

Välittäjien mielestä tummia pilviä ei ole vielä kasaantunut. Syyskuu ole viime vuotta heikompi, mutta asuntojen hinnat nousivat vielä syyskesällä. Asuntojen keskimääräinen myyntiaika Suomessa on 75 vuorokautta.

Syyskuun notkahduksen jälkeen lokakuusta tuli kiinteistöyhtiöille jälleen hyvä. Mutta hintojen nousuralli taitaa kuitenkin olla ohi vähäksi aikaa.

Tutkimusten mukaan suomalaisen unelmana on edelleen omakotitalo ja pääkaupunkiseudulla niitä on niukasti tarjolla. Paine siirtyy kehyskuntiin ja tuntuu jo sadan kilometrin säteellä Kehä kolmosesta.

Sijoittajat paenneet kiinteistörahastoista | Uutinen | Kauppalehti Online

Mielenkiintoinen uutinen kiinteistösijoittamisesta. Valpas raha hakeutuu nyt muualle. Uutiset Amerikastako sijoittajia pelottaa? Pitänee keskustella aiheesta vanhanaikaisen kanssa.

Sijoittajat paenneet kiinteistörahastoista | Uutinen | Kauppalehti Online: "Sijoittajat paenneet kiinteistörahastoista Maanantai 29.10.2007 klo 06:00 (päivitetty ma 09:02) Vakaina pidetyt kiinteistöt ovat sijoituksina heiluvaa sorttia. Vakaina pidetyt kiinteistöt ovat sijoituksina heiluvaa sorttia. OP-Kiinteistö -sijoitusrahasto on menettänyt koostaan kaksi kolmasosaa pelkästään tämän vuoden aikana. Hieman yllättäen salkunhoitaja kutsuu sijoittajia vielä fiksuiksi.

Epäsuoria kiinteistösijoituksia tekevä OP-Kiinteistö ei ole yksin ongelmansa kanssa. Kiinteistömarkkinoiden alamäki näkyy selvästi monen sijoitusrahaston keskeisissä tunnusluvuissa. Maailmanlaajuinen listattu kiinteistömarkkina jatkoi syyskuussa hienoisessa nousussa, mutta Euroopassa suunta on selkeästi alaspäin.

Epäsuoria kiinteistösijoituksia tekevät sijoitusrahastot, jotka sijoittavat Eurooppaan, ovat tämän koko vuoden aikana olleet pinteessä. Esimerkiksi OP-Kiinteistö koko on nyt noin 30 miljoonaa euroa. Vielä vuoden vaihteessa se oli kolme kertaa suurempi. Pääomaa on siis lähtenyt pois."

Ausntojen hinnoista Sotkamossa

Kainuulaisen mittapuun mukaan asuntojen hinnat ovat korkeita ainakin Sotkamon Pirttijärvenrannan taloyhtiössä. Asuntoja on myyty 2 568 euron neliöhinnalla.

Mutta rahalle saa myös vastiketta. Pirttijärven asuntoja myy Sotkamon OP-kiinteistökeskus. Pirttijärvenrannassa on maan mainio asunpaikka.

Kaikista asunnoissa on järvinäköala Pirttijärvelle. Huoneistoissa ovat saunat, lasitetut parvekkeet ja korkealaatuiset materiaalit.

Talossa ovat lisäksi hissi, vesikiertoinen lattialämmitys, sähköinen lukitusjärjestelmä ja ovipuhelin. Välipohjat ja -seinät valetaan paikoillaan. Näin melutaso jää mahdollisimman vähäiseksi.

Kajaanin asuntojen hinnat hipovat Pirttijärven lukuja, vaikka kaupunkikohteissa ei ole edes järvinäköalaa.

Kajaanin Hetteenmäen Niilonkadulla uusi huoneisto maksaa 2 100 - 2 330 euroa. Tattitielläkin hinnat kipuavat yli kahden tonnin, samoin Kuurnantiellä.

Sotkamon Jäätiössä uudet huoneistot maksavat enimmillään 2 150 euroa neliöltä.

Pirttijärven rantaan tulee kaikkiaan neljä taloa. Nyt rakenteilla oleva talo valmistuu ensi toukokuussa. Siinä on neljä asuinkerrosta. Jokainen talo on omalla tontillaan.

Rakenteilla olevan Pirttijärvenrannan ylimmät kerrokset ovat kahta asuntoa lukuun ottamatta myyty. Ostajat ovat paluumuuttajia, tavallisia sotkamolaisia ruokakuntia ja perheitä, jotka ovat käyneet lomamatkoillaan Sotkamossa.

Alueen neljä taloa valmistuvat vuoden välein. Näin koko puolentoista hehtaarin alue olisi valmis kolmen ja puolen vuoden kuluttua.

Tontille jää myös vanha varastorakennus, joka on uusien osakkaiden käytössä. Varasto sopii kalastusvälineille, renkaille ja jopa veneille.

Rantaan tulee oma venelaituri. Kerrosneliöitä neljään taloon tulee kaikkiaan 6 500.

Nyt rakenteilla olevassa talossa on kaksi yli sadan huoneistoa. Nämä molemmat on jo myyty. Isompia asuntoja olisi mennyt kaupaksi useampiakin.

Pirttijärvenrannan on suunnitellut kajaanilainen arkkitehtitoimisto Arto Klemetti.