Miten saamme tyhjät neliöt hyötykäyttöön?

Helsingissä on miljoona neliötä vapaata toimistotilaa.  Maakunnista tyhjenevät tuotantotilat eivät hevin lopu.

Nokian tulos helpottaa hetkisen, mutta miten suu sitten pannaan, kun Nokia vähentää tutkimusta ja tuotekehitystä maassamme?

Asiasta ei käydä avointa keskustelua. Ennakoin kuitenkin, että TT&K viedään vähitellen lähemmäs markkinoita. Suomalaiset vetävät loppuun Symbian-pohjaisia hankkeita ja käyttöjärjestelmän muutos etenee, siirretään entistä enemmän kehitystyötä Suomi-neidon sylistä huomattavasti suurempiin kehityskeskuksiin.

Kiinaan ja Intiaan siirtyy myös osaamisintensiivistä toimintaa. Nokia on maailmanluokan peluri ja Suomi ei ehkä pysty tuottamaan kustannustehokasta ohjelmistokehitystä.

Palvelutuotannon ekspertitkin pitää hakea muualta. Toivotaan, että Nokian halpapuhelinbisnes pysyy vielä muutaman vuoden tuloskuntoisena.

Bio-pohjainen talous 2012

Taapertaessamme kohti biomassavetoista yhteiskuntamallia ihmisen tuskin on viisasta jättää helposti ja hallitusti hyödynnettävissä olevia metsävaroja vajavaisesti hyödynnetyiksi.

Suomessa on maan ja varsinkin kansan kokoon (5 miljoonaa) nähden varsin runsaasti tällaisia metsävaroja. Keskeisten toimijoiden halusta ja kyvystä hoitaa näitä metsiä kestävällä tavalla on jo vahvaa näyttöä, ja työ jatkuu.

Uusia konsepteja kehitellään, pilotteja rakennetaan, työtä tehdään monissa pajoissa verhojen takana suojassa suuremmalta julkisuudelta. Suomen metsävarojen taitavalla, määrätietoisella, täysimääräisellä hyödyntämisellä on paitsi kansallinen, myös globaali tilaus.

Metsällä ja puulla on suuri ja monipuolinen arvopotentiaali. Puun arvopotentiaali ulottuu puun elintoimintojen arvosta sen makro- ja mikrorakenteiden arvoon, ja edelleen puuaineksen kemikaali- ja energia-arvoon.

Tarkastelemme omassa Think Tankissamme puun, jätteiden ja biomassan arvoa bioteknologian ja mikrobiologian näkökulmasta. Miten jalostaisimme puuta niin, että saisimme siitä huomattavasti suuremman lisäarvon?

Metsäteollisuuden käytössä on monipuolinen teknologiaportfolio lisäarvon tuottamiseksi biomassasta ja biomassaan. Mutta emme suinkaan ole ottaneet käyttöön kaikkia tarjolla olevia resursseja. Tutkittua tietoa, oivallisia työkaluja ja loistavia lähestymistapoja ei ole vielä huomattu.

Suomi on maailman johtava maa metsäteollisuuden teknologioissa. Perusbusineksen tekijät hiihtävät tuttuja latuja, innovaatioista puhutaan, mutta koko palettia ei vielä osata käyttää. Alan jähmeys ja suuruus estää kokeiluja. Pilotit maksavat miljoonia.

Voidaanko kokeita suorittaa halvemmin menetelmin? Millaisia mahdollisuuksia tarjoavat simulointi ja mikromittakaavan tieteelliset lähestymistavat?

Suomen metsäklusterilla on sellaisia vahvuuksia, joiden varaan voi rakentaa myös maan metsäteollisuuden tulevaisuutta – mutta ei tietenkään aivan samoin keinoin ja toimintatavoin kuin silloin, kun tämän teollisuuden nykyinen vahvuus määrätietoisin toimenpitein rakennettiin viime vuosisadan jälkipuoliskolla.

1. Konepajateknologia
2. Paperikoneiden rakentaminen
3. Saha- ja sellukoneet
4. Mekaaninen korjuu
5. Prosessien automatisointi
6. Mittausmenetelmien kehittäminen
   

Metsätalouden ja teollisuuden puuhuollon voimaperäisellä kehittämisellä erityisesti -50, -60 ja -70 luvuilla oli tässä aivan keskeinen merkitys. Sillä metsätalouden infrastruktuurilla ja osaamisella, joka tuolloin Suomeen luotiin, on merkittävä arvo myös metsäteollisuudelle vielä tulevaisuudessakin.

1. Raaka-aineen käytön uudelleenarviointi
2. Mitä muuta voimme tehdä?
3. Mitä voimme lisätä?
4. Miten voimme yksinkertaistaa prosesseja?
5. Energiakustannusten nousu avaa uusia portteja

Mikä siis jalostajille neuvoksi?

Ihmiskunta etsii kuumeisemmin kulkukelpoista reittiä pois nykyisestä fossiilivetoisesta yhteiskuntamallista kohti tulevaisuuden biomassavetoista mallia. Metsillä ja niiden puuvaroilla on tärkeä rooli tällaisen reitin löytämisessä ja sillä etenemisessä.

Teollisuus tarvitsee tulevaisuudessa kaikkia pääpuulajeja, joskin kuusi seuraavat vuosikymmenet dominoi. Biomassaahan tehtaamme tuotavat, joten puumassan kasvu on tärkein jalostustavoite.

Laadukas sahatavara on kestänyt vuosisataiset murrokset, joten oksaisuuslaatukin lienee kestävä arvo.

Maailmalla hyvin menestyneeltä suomalaiselta metsäteollisuudelta odotetaan varsin paljon myös Suomen tulevaisuuden suhteen. Useat tekijät ovatkin avaamassa metsäteollisuudelle mahdollisuuksia varsin valoisaan tulevaisuuteen – ainakin globaalisti tarkasteltuna.

Elämme nyt murroskautta. Tehtaita suljetaan, puuhuoltoa järjestetään uuteen uskoon. Elämme murroskautta. Olemmeko jo uuden aikakauden kynnyksellä? Mihin metsäklusterimme pitäisi suunnata katseensa? Minkä tien varrella ovat tulevaisuuden menestystekijät?

Metsäteollisuutemme maantiekarttaa rustataan uuteen uskoon. Olemme osallistuneet vaihtoehtoisten tiekarttojen piirtämiseen.

Mitä krakkaus tarkoittaa?

Krakkaus tarkoittaa raakaöljyn hiilivetykuitujen pilkkomista tavoitteena saada mahdollisimman paljon keveitä ja arvokkaita jakeita, kuten bensiiniä ja dieselöljyä.

Krakkaustekniikoita on Neste Oil Porvoon jalostamolla käytössä useampia. Naantalissa on vanha krakkeri, joka ei saannoltaan vastaa kehittyneiden jalostamojen tasoa.

Naantaliin aiotaan rakentaa perinteinen vetykrakkeri, jonka syöttöaineena ei käytetä raskainta polttoöljyä vaan vaseliinimaista tyhjökaasuöljyä. Se on raskaan polttoöljyn tapaan raakaöljyä halvempaa tavaraa.