Tekniikka ja Talous investoinneista

Synkistely jatkuu, mutta tehtaita myös parannellaan. Uuttakin rakennetaan.

 

Lähde: Tekniikka & Talous  

Innovaatiojuna 2.0 lähtökuopissaan

Innovaatiojuna 1.0 sai innoituksensa yhteisöllisen performanssin toteuttamisen tarpeesta ja halusta tavata livenä Jaikusta / Qaikusta tutuksi tulleita someilijoita. Avointa itseorganisointia kokeiltiin käytännössä, operatiivinen työnjako onnistui hyvin. Vastuu ja tekemisen riemu jakautui mutkattomasti varsinaisen junamatkan aikana.
Oulussa oli tarjolla mielenkiintoisia vierailukohteita ja kuuntelin yhtä tapaamamme henkilöä Vuokatin Snowpoliksessa viime viikolla. Hyvien käytäntöjen käytäntöön vieminen on jatkunut.
Mitä i2 voi tarjota? Pystymmekö uudistamaan itseämme, vai kopioimmeko hyvää konseptia kehittääksemme siitä piensarjatuotetta?
i2 nojaa i1 yhdessä tekemiseen ja etsii pähkinöiden särkemistä demokratian muotoja tapaillen. Onko kyseässää teatteriesityksen kaltainen tapahtuma, jossa osallistujat viihdyttävät ja hoksauttavat toinen toisiaan löyhän käsikirjoituksen rajoissa ja raameissa?

Henkilökohtainen havaintojen dokumentointi, videointi, tekstaaminen, kuvaaminen ja podcastaaminen takaa sen, että osallistujat eivät jää nimettömäksi ja kasvottomaksi massaksi. Jokainen voi itse päättää, mikä menee YouTube, Bambuser, Facebook, Flickr, Picasa, Twitter, Qaiku, Posterous, G+, blogin jne.

Jokainen toimii sekä ryhmän jäsenenä että yksityishenkilönä merkitysten rakentajina. Ongelmanratkaisuun ja pähkinöiden purkuun saadaan lyhyessä ajassa paljon tuoretta innovoimaa, joka ei ole ehtinyt kompostoitua, kuten strukturoiduissa organisaatioissa helposti käy.

Vapaina kuin taivaan linnut suljetussa tilassa liikkuen tiukasti formatoidussa tilassa Helsingistä Pohjoiseen (oletus Rovaniemi) tiiviissä kurkiauramuodostelmassa. Vetovastuu vaihtelee luontevasti lukuisia kertoja meno-paluu-matkan aikana.

Kuultokuvia maasta, jossa elämme

Kiertävät valokuvaajat kulkevat Pariisista Nordakpiin. Norjan kautta takaisin matkustavat pysähtyivät kohteissa eri puolilla Suomea.

Vain kourallinen ihmisiä on käynyt kuussa. Moniko on kulkenut Helsingistä Ouluun ja takaisin innovaatiojunassa?

Pitäisikö innovaatiojunailua laajentaa joka paikkaan Suomessa, jossa netti toimii, kuvat ja videot voidaan lähettää laajempaan jakeluun?

• Ihmisten tapaaminen
• Pähkinöiden särkeminen
• Yhteistyön syventäminen

Innovaatiojuna pomppasi Sitran ylimpään kerrokseen

Avointa Mikroduuni-keskustelua avattiin innovaatiojuna-hengessä Sitran 16. kerroksessa 3.3.2010 kello 09 – 11. Keskustelut striimattiin Bambuseriin useamman mikrokameran voimalla.

Valmistelimme yhdentoista persoonallisuuden voimalla muun muassa ESR-hanketta, jonka kirjoittamiseen varattiin kuukausi aikaa ja Irmeli Aro toimii hakemusoperaation pääkirjailijana.

Tuemme häntä hyvän hankkeen aikaansaamiseksi.  Tarjolla on myös muita rahoitusvaihtoehtoja, joita voimme tutkia, kun prosessi etenee. Aiheesta käytävä keskustelu alkoi Qaikusourcingissa ja jatkuu täällä.

Teolliset palvelut pitävät Suomen raiteilla

Suomen BKT on pudonnut kuin kivi toissasyksyisestä alkaen. Vuosi 2009 oli teollisuuden ja viennin osalta vaikein miesmuistiin tai numeroiden valossa lasku oli suurempaa kuin koskaan.

Maailmalla puhutaan elpymisestä ja kasvusta, mutta meillä ehkä työttömyyden heikkeneminen on ainut, joka näyttää kasvun merkkejä.

Kiinan talouden ylikuumeneminen ei heijastu meille. Mutta jotain hyvääkin tapahtuu: paperipaikkakunnilla uusia työpaikkoja on syntynyt yllättävän hyvin lakkautettujen tilalle.

Metsäteollisuuden rakennemuutoksen pelättiin vievän tuhatkin suomalaisen kansantalouden pesästä. Kotimaan kaupan myyntiluvut ovat laskeneet, mutta nekään eivät ole vielä syöksyneet niin syvälle kuin vientisyöksystä voisi päätellä. Suomalaisten ostovoima kasvoi 2009 neljällä prosentilla ja se selittänee sen, miksi kauppa on pitänyt palvelualojen työllisyyttä yllä.

Teolliset palvelut ehkä selittävät, miksi teollisuuden työvoiman vähentäminen ei ole ollut niin rajua kuin vientinotkahduksesta voisi päätellä.

Miten saamme tyhjät neliöt hyötykäyttöön?

Helsingissä on miljoona neliötä vapaata toimistotilaa.  Maakunnista tyhjenevät tuotantotilat eivät hevin lopu.

Nokian tulos helpottaa hetkisen, mutta miten suu sitten pannaan, kun Nokia vähentää tutkimusta ja tuotekehitystä maassamme?

Asiasta ei käydä avointa keskustelua. Ennakoin kuitenkin, että TT&K viedään vähitellen lähemmäs markkinoita. Suomalaiset vetävät loppuun Symbian-pohjaisia hankkeita ja käyttöjärjestelmän muutos etenee, siirretään entistä enemmän kehitystyötä Suomi-neidon sylistä huomattavasti suurempiin kehityskeskuksiin.

Kiinaan ja Intiaan siirtyy myös osaamisintensiivistä toimintaa. Nokia on maailmanluokan peluri ja Suomi ei ehkä pysty tuottamaan kustannustehokasta ohjelmistokehitystä.

Palvelutuotannon ekspertitkin pitää hakea muualta. Toivotaan, että Nokian halpapuhelinbisnes pysyy vielä muutaman vuoden tuloskuntoisena.

Joustavat Palvelut -tutkimusohjelma

Ilmoittauduin äsken FLEXIBLE SERVICES -TUTKIMUSOHJELMAN VALMISTELUTYÖPAJAT Espoossa. Ilmoittautumiseen on @outiV @jal antama linkki. 4.2.2008 Espoossa. Ilmoittautuminen 28.1.2010 mennessä. Laitoin tällaisen kehittämistekstin (noin 1000 merkkiä):

iTraining valmennusohjelmaa hyödyntää internetiä ja mobiiliteknologiaa: testattu innovaatiojuna-hankkeessa 13.1.2010. Avoimella datalla, innovoinnilla ja yhteistyöllä on suuria etuja yritysten ja yhteisöjen tuottavuusvalmennuksessa. Kohderyhmissä voi olla tuhansia tai satojatuhansia käyttäjiä. OVI-alustaa on ajateltu digitaalisten jalanjälkien tallentamiseen.

Tuotekehityksen arvoja ovat:
* Onnellisuus
* Hyvä Elämä
* Kestävä Kehitys
* Energiatehokkuus
* Kannattavuus
* Kansainvälisyys

Valmennusportaat:
i = informaatio (brieffi kehitystehtävästä esimerkiksi tuhat merkkiä, piirros ja kuva)
T = Tavoitteet (mihin tähdätään ja missä horisontti)
r = realisointi (realiteetteihin orientoituminen)
a = aktivointi (tiimit sukeltavat osatehtäviin ja pureskelevat pähkinöitä)
i = innostuminen (luovan ongelmanratkaisuilmapiiri)
n = neuvokkuus (kun idea-atomit törmäävät arkihavaintoihin ja -käytäntöihin)
i = innovointi (radikaalien pikamuutosten käytäntöön vieminen HETI; korjataan myöhemmin)
n = näyttö + navigointi (altistetaan julkiseen arviointiin, palaute massoilta)
g = globaali (massat palvelukehitystyöhön, roolien pikajakaminen)

Tiedoksi@saarikko @TarjaO @juffe @hyvaelama @VesaAuvinen @troppone @nettimuori Ehkä aihepiiri kiinnostaa muitakin. Hahmotan yllä olevan ryhmätuotteeksi / -palveluksi, jonka onnistuminen ja omistajuuden arvo riippuu siitä, miten tarmokkaasti otamme kokonaisuuden haltuun. Operatiiviset työryhmät määräytyvät valmennustehtävän mukaisesti. Näen, että avoimen datan osaajia tarvitaan, kun mennään syvemmälle ohjelmiin ja konetason appseihin. Ovi-palvelu on tässä mukana kansallisromanttisena alkiona, mutta monet muut alustat ovat käyttökelpoisia erikseen tai rinnakkain.

Pohdittavia käytännön kysymyksiä on lueteltu alla olevassa kutsussa.

Tässä hiukan reunaehtoja

Kahvitarjoilu ennen tilaisuuden alkua.
Ilmoittautumiset työpajoihin 28.1.mennessä seuraavan linkin kautta: https://digiumenterprise.com/answer/?sid=430760&chk=S6HG4FZ3
Tutkimusprojektin valmistelun aikataulu: tutkimusprojektin sisältö työstetään siihen osallistuvien partnereiden kanssa helmi-maaliskuun aikana. Tutkimusprojektin laajuus on n. 6 meur/vuosi ja sen sisällön hyväksyy TIVITin hallitus huhtikuussa.

Ohjelmaan osallistuminen edellyttää yrityksiltä:
-       valmiutta panostaa aikaa ja resursseja projektin valmisteluun
-       valmiutta toimia projektissa aktiivisesti yhteistyössä partnereiden kanssa
-       valmiutta panostaa aikaa ja resursseja projekteihin pitkäjänteisesti, SME-yritykset vähintään 2 htv/vuosi ja suuritykset vähintään 4 htv/vuosi.
-       tahtoa ICT:n hyödyntämiseen palveluiden kehittämisessä.

Ohjelma tarjoaa yrityksille tavoitteista riippuen monenlaisia mahdollisuuksia yhdessä tekemiseen, oppimiseen ja menestymiseen. Nämä asiat ovat esillä työpajoissa.

Ohjelman valmistelua koordinoivat Ulla Killström (Elisa) ja Petri Vuorimaa (Aalto-yliopisto).

• Tutkimusprojektin tuloksiin on kaikilla partnereilla vapaa käyttöoikeus.
• Tutkimusprojektin rahoitusmalli on 60%/40% säännön mukainen.
  Lisätietoja: http://www.tekes.fi
• Ohjelmat ja verkostot/Osaamisen keskittymät(SHOK).
• Lisätietoja ohjelman sisällöstä http://www.flexibleservices.fi
  

TERVETULOA MUKAAN!
Ulla Killström  ja Petri Vuorimaa

iTraining hakee muotoaan ja avaa OVI-palvelua

iTraining on valmennuskanava, jonka jatkokehittely käynnistyi #innovaatiojuna kokemusten ja keskustelujen pohjalta.

Metodi soveltuu palveluiden kehityskoulutukseen, kun kohderyhmänä on tuhansia, satojatuhansia tai miljoonia käyttäjiä.

OVI-alusta soveltuu mobiilipainotteisen digitaalisten jalanjälkien tallentamiseen.

Tavoitteena on kansallinen huippunopea valmennuskokonaisuus, jonka toteuttaja verkottuvat iJunailun periaatteiden mukaisesti.

Tuotekehityksen arvoja ovat:

• Onnellisuus
• Hyvä Elämä
• Kestävä Kehitys
• Energiatehokkuus
• Kannattavuus
• Kansainvälisyys

Puolivalmisteen eli eineksen avaamisyritys:

i = informaatio (brieffi kehitystehtävästä esimerkiksi tuhat merkkiä, piirros ja kuva)
T = Tavoitteet (mihin tähdätään ja missä horisontti)
r = realisointi (realiteetteihin orientoituminen)
a = aktivointi (tiimit sukeltavat osatehtäviin ja pureskelevat pähkinöitä)
i = innostuminen (luovan ongelmanratkaisuilmapiirin merkitys)
n = neuvokkuus (kun idea-atomit törmäävät arkihavaintoihin ja -käytäntöihin eli not possible...)
i = innovointi (radikaalien pikamuutosten käytäntöön vieminen HETI ja korjataan myöhemmin)
n = näyttö (altistetaan julkiseen arviointiin, antaa kritiikin virrata - feed-back looppi massoilta)
g = globaali (massojen houkutteleminen palvelukehitystyöhön ja roolien pikajakaminen)

Palvelutuotannon keskittäminen OVI-alustalle on kansallinen valinta ja tukee Suomi nousuun -ajattelua. Ajattelen tätä pidemmän aikavälin perusinfrana. Kehityspyrähdyksissä voi tietenkin käyttää erilaisia digitaalisen jalanjäljen kokoajia.

Asiaa ajatuspajoista 29.1.2010

Suomi-kuvan kiillottaminen, iTraining ja innovaatiojuna

Matkalla etelästä pohjoiseen mietin uuden ryhmävalmennusohjelman / –tuotteen kehittämistä.

Asentelen Nokia Ovi Suite –ohjelmaa. Huomenna Nokia julkistaa Ovi-uutisia San Franciscossa ja kuulemme jotain myös Lontoosta.

Onko kyseessä julkisuuden hallinta ennen Applen suurta esilletuloa 27.1.2010? Huomenna olemme hitusen viisaampia, mutta ilmeisesti peliin on laitettava jotain todellista, koska muuten johtajat menettävät kasvonsa.

Nokia on ollut yllättävän nöyrä viimeaikaisessa tiedottamisessaan ja myöntää auliisti, että älykännykkäpuolella on paljon parannettavaa. Mitä Nokian OVI tarjoaa?

• Pitää osoitekirja synkronoituna
• Tallenna viestisi tietokoneelle
• Siirrä laitteeseesi musiikkia
• Tallenna ja tarkastele valokuviasi
• Etsi reitti Ovi Kartat sovelluksella
• Hanki uusimmat ohjelmapäivitykset
• Pidä sisältö hallinnassa
• Kaikki sisältö yhdellä silmäyksellä

Miten kaikki tapahtuu käyttäjän näkökulmasta?

1. Aloittaminen
2. Hyväksy Sopimus
3. Asenna
4. Valmis

Nokia Ovi Suote'n asentaminen kestää useita minuutteja. Minulta kokonaisuus vie E71 käyttäen toista tuntia. Tarkistin äsken, että synkronointiin käytettävä aika on 1 h 44 minuuttia ja nyt ollaan kahdeksassa Mb. Synkronointi ja muutoksen asentaminen ei vielä ole valmis. Toivotaan, että kaikki tapahtuu teknisesti ja ilman ongelmia.

Lupauksena on, että E71 ja PC:n mobiiliasiat pysyvät synkroonissa.  Pystynköhän lähettämään viestejä tietokoneeltani, jotka päätyvät sitten johonkin kännykkään? Katsotaan, onnistuuko?

Jos kännykkäni katoaa ovat yhteystietoni tallessa. Voin jakaa parhaat kuvat Ovi-palvelussa. Näen Ovi-palvelun kautta,  mitä uutta on tarjolla ja mitä on tulossa.

• Helppoa ja vaivatonta
• Mitä tulisi tehdä, jos haluaa kehittää uuden palvelun
• Kannattaa priorisoida tavoitteita
• Helposta edetään kohti vaikeaa

Mietin tässä välissä muita asioita. Mikä on paras neuvo? Ketä haastattelemme?

Mistä saadaan ulkopuolista apua?

• Tämä on ihmissuhdebisnestä (Connecting People)
• Luovuus elää pienissä, itsenäisissä tuotantoyhtiöissä
• Suurille organisaatioille luovuus ei ole elinehto
• Suuret yhtiöt pystyvät vastaamaan tuotekehityshaasteisiin, joita kansainvälistyminen vaatii
• Jos itsellä ei ole mahdollisuutta laajaan tuotekehitykseen
• Ollaan indie-yhtiöiden ideoinnin varassa

Korkeatasoinen ohjelmistotuotanto edellyttää ideoinnin ja teknisen välineistön jouhevaa hallintaa.

Haemme kilpailuetua liittoutumalla keskenään. Näin meistä tulee monta kertaa suurempia ja pystymme palvelemaan suuri asiakkaita.

• Ahdistavaa ja vaikeaa
• Elämäntapaneuvoja
• Mitä olet ajatellut eteenpäin tulevaisuuden suhteen?
• Miten otat tulevaisuuden hallintaan?
• Suuret yritykset keskittyvät kanavien ohjelmointiin ja hallinnointiin
• Jopa YLE luopuu omasta fiktio- ja viihdetuotannosta

Miten jaetaan myydyistä ohjelmista saadut tulot?

Innovaatiojunailuun taipuvainen ihmistyyppi

Idearikas
Innostuva
Interaktiivinen
Itseohjautuva
Ihmettelevä
Inhimillinen
Ihmiskeskeinen
Itsenäinen
Impulsiivinen

Innovaatiojunailijat muuttavat poliittisia prosesseja

Miten innovaatiojuna voi vaikuttaa poliittisiin prosesseihin ja päätöksentekoon? Olemmeko aidosti mukana luomassa Suomi 2.0? Ja mitä se tarkoittaa?

Nörttejä ja Some-aktivisteja ei voi, ei saa, eikä pidä ohjata sivuraiteille teknisten tai kaupallisten ongelmien pariin. Some-osaajien panos yhteiskuntakehitykseen voi olla oletettua suurempi.

Siinä missä maanviljelijöillä, duunareilla ja metsänomistajilla, yrittäjillä ja suuryrityksillä on omat etujärjestönsä, tarvitaan myös innovaatiojunailijoita, jotka muuttavat yhteiskuntaa radikaalisti, kustannuksia säästäen.

Emme jää näpertelemään bittejä ja cyberavaruuksia. Tällä jengillä on voimaa ja taitoa tarttua yhteiskuntakehitykseen ja talousmaantieteellisiin hyperongelmiin. Suomi on selvinnyt sodista ja lamoista, kun kansalaiset ovat tarttuneet aseisiin tai uudistaneet yrityksiä.

Talouslaman jälkeen olemme uudessa tilanteessa. Verkottumalla ja avoimella yhteistyöllä voimme ratkoa mahdottomalta tuntuvia ongelmia. Some-ajattelua on vain vietävä entistä syvemmälle yhteiskuntaan.

Onnistumme, jos tahdomme, jos tunnemme muutoksen puolesta, kun mobilisoimme taitomme ja suuntamme energiamme uusiin haasteisiin.

Kissa vieköön! Matka alkaa kahdeksan tunnin kuluttua

Ensin bussilla Kajaaniin ja junalla Oulun kautta Tampereelle.
Sotkamo 19:10 – Kajaani 20:00 Aika 0h 50min
Sotkamo 19:50 – Kajaani  20:30 Aika  0h 40min
Junalipun makuupaikalla sain R-kioskin kautta

Ti 12.01.2010 Kajaani 20.56 – Oulu 23.14 Pikajuna 707
Ti 12.01.2010 Oulu 23:52 – Tampere 13.01.2010 Pikajuna 274.

Toivottavasti saan nukuttua kissanunta makuuvaunussa, koska 13.1.2010 matka-aikaa tulee mahtavasti.

Vielä en ole tehnyt päätöstä paluumatkan ajankohdasta? Poikkeaisinko Ollin luona vai käväisenkö Loviisassa?

Helsinki 00:05   Loviisa   01:45   Kesto  1h 40min   vakio 870 Helsinki - Joensuu     M-P,+
Loviisa 14:35  Kouvola 16:10   1h 35min  vakio Loviisa - Elimäki--Nappa--Koria—Kouvola
Tällöin pystyisin hoitamaan postit mukaani.

Junalla 17:55 Kouvola    22:34 Kajaani    InterCity 77  Ei vaihtoja   Kesto: 4:39
Pääsenkö bussilla Sotkamoon? Muistaakseni yhteys on olemassa.

Matkan valmistelut jatkuvat

Matkan valmistelut jatkuvat. Innovaatiojunassa voi tapahtua pieniä ihmeitä.

Mitä tapahtuu tämän matkan jälkeen?

Musta tuntuu, että tämän junan tuomat muuttavat meitä enemmän kuin arvaammekaan.

Suomi 2.0 on totta ennen toteutumistaan. 

Innovaatiojuna Matkalla Suomi 2.0 ytimeen

Mitä matkan aikana tapahtuu? Millaisia innovaatioita tuotamme? Tämän tutkimusmatkan organisointitapaa voidaan mielestäni pitää innovaationa.

Perinteisen seminaarin joku organisoi, toinen myy ja porukka tulee paikan päälle ja kuuntelee puhujia kuin pappia alttarilta.

BarCampeja on organisoitu innovaatiojunan tavoin, mutta niissäkin puhutaan viisaita ja pidetään ad-hoc esitelmiä. Junassa uskon pulinan jatkuvan. Se on uutta.

Suomalaiset puhuvat, kirjoittavat, videoivat, piirtävät. Olemme ainakin keksineet aikuisten päiväkerhon, johon lähdetään yhtä suurella innolla kuin pienestä kylästä Linnanmäelle tai eläintarhaan.

• Organisointi on uutta
• Matkustamisesta tehdään "linja-autossa on tunnelmaa"
• Jatkuva dokumentointi
• Epävarmuuden sietokykyä, kun ei tiedetä lopputulosta
• Pitkäjänteisyyttä on opittu valmistelun aikana

Uskon, että matkan aikana syntyy ajatuksia siitä, miten voimme elää korkeatasoista elämää ilman, että innovoidaan uusia laitteita ja välineitä. Kutsuisin matkaa välineiden orjuutusmatkaksi. Laitteet ja järjestelmät eivät ole pääosassa.

Palautamme uskoa ihmisiin ja joukkuetukemisen voimaan. Opimme myös kommunikoimaan esineiden kanssa (NFC, RFID, mobiilimaksaminen). Ehkä opimme säästämään energia suuressa mittakaavassa?

Syntyykö konkreettisia innovaatioita. Luin Kauppalehdestä uutisen pahvilaatikkoon pakatusta nuotiosta: haavi auki ajattelin, että saammeko aikaiseksi jotain käsin kosketeltavaa?

Vai riittääkö innostava kaveruus innovaatioksi? Pääseekö sillä otsikoihin?

Teollisuusneuvos Seppo Arponen Oulun tulevaisuudesta Kalevassa

Kalevan pääkirjoituksessa 4.1.2010: "Oulun edessä on uhkia ja mahdollisuuksia. Kaupungissa tarvitaan lisää rohkeutta uusien ideoiden edistämisessä ja konkreettisissa päätöksissä."

Teollisuusneuvos Seppo Arponen teki konkreettisen esityksen: palveluelämyskeskus Ouluun!
Oulun hyvinvoinnin perusteita syövyttää nyt pitemmänkin jakson kehitys kuin vain suhdannekuoppa.

Jos täällä [Oulussa] ei tehdä oikeita ratkaisuja, työpaikkojen katoaminen jatkuu ja kiihtyy. Teollisuusneuvos Arposen mielestä "liian usein jäädään vaiheeseen, jossa puheessa vilahtaa innovaatiot, palvelut, yrittäjyys, kansainvälisyys ja verkostoituminen ilman sen kertomista, miten noihin tavoitteisiin oikein päästään".

Arponen haluaisi myös irrottautua "Oulun näkymien surkuttelusta". Oululaisten asiantuntijoiden mielestä entisessä tervakaupungissa ollaan hyviä langattomassa teknologiassa ja lääketieteen perustutkimuksessa. Yliopiston rooli on vastedeskin aivan keskeinen. Oulun kansainvälistyminen mainitaan, mutta vauhti ei kuitenkaan huimaa. Oulusta mennään ulos muualle, mutta Ouluun tulijoita ei ole riittävästi.

"Uudet tulijat tuovat ideoita ja vaikutteita niin yrityselämään kuin tutkimusmaailmaan", todetaan Kalevan pääkirjoituksessa. Tilanteen korjaamiseksi Oulu tarvitsee tavalla tai toisella lisää vetovoimaa ja jatkaa, ettei "vettä saada liikkeelle vain kaupungin päättäjien omin seminaarein, vaikka joukon vilpitöntä pyrkimystä ei ole syytä epäillä".

Oulu kaipaa rohkeiden ja riippumattomien henkilöiden valistuneen sparrausryhmän, jolta tilattaisiin tiivis esitys siitä, millaisin eväin Oulua lähdetään viemään tälle ja tulevalle vuosikymmenelle.

Mitä junantuomat sanovat tähän? Onko meillä tarjota ideoita ja eväitä uudistuvan Oulun rakentamiseen? Heittäkää pähkinöitä ja vastauksia kehiin.

Oulun Teknologiakylä perustettiin 1982

Oulu (ruots. Uleåborg) on Suomen luoteisrannikolla Oulujoen suulla sijaitseva kaupunki. Saavumme sinne puolen päivän maissa Pendolinolla. Vasemmalla Mikko J. Putkosen ottama kuva Pendolino-junasta Oulun rautatieasemalla.

Wikipedia kertoo: Oulu sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan rannikolla ja se on Oulun läänin pääkaupunki. Vuonna 1605 perustettu Oulu on Pohjois-Suomen vanhin ja väkiluvultaan Suomen kuudenneksi suurin kaupunki.  Teknologiakaupunki-nimen Oulu sai vuonna 1984, neljä vuotta siitä, kun kaupunginhallitus oli alkanut aktiivisesti ajamaan teknologiakylän perustamista Linnanmaan yliopistoalueelle.

Vuonna 1982 perustettiin Pohjoismaiden ensimmäinen tiedepuisto Oulun Teknologiakylä Oy hankkeen toteuttajaksi. Hanke sai runsaasti julkisuutta uudenlaisena tutkimustulosten kaupallistajana hyvän liikkeellelähdön ansiosta.

Oulun Teknologiakylä perustettiin 28 vuotta takaperin. Menestyksellisen konseptin ikä on 28 vuotta. Mikä on Oulun seuraava veto? Miten se pärjää urbanisoituvien Suomi-keskusten kilpailussa?

Oulun teknologiakylä Oy, nykyisin pörssissä listattu Technopolis Oyj, ja sen 10 vuotta myöhemmin perustettu tytäryhtiö Medipolis ovat toimineet yrityshautomona kasvavalle joukolle yrityksiä, sekä yhdessä tutkijoiden ja opiskelijoiden kanssa lisääntyvien toimitilojen tarjoajina. ”Pohjolan piilaaksoksi” kutsuttu Oulu on tällä tavalla saanut ja luonut yli 10 000 uutta korkean teknologian työpaikkaa eri alojen huippuosaajille. Oulusta on tullut samalla valtakunnallinen osaamisen keskus, jonka pääaloja ovat telekommunikaatio, elektroniikka, ohjelmistoteollisuus, lääketieteen tekniikka ja biotekniikka. Näitä aloja kehitetään, jotta valmistauduttaisiin tulevaisuuteen kansainvälisessä kilpailutilanteessa.

Oulun väkiluku oli 2009-09-30 30. syyskuuta 2009 138 583 asukasta. Oulu on alueensa sekä hallinnollinen että kaupallinen keskus. Oulun naapurikunnat ovat Hailuoto, Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Muhos, Oulunsalo, Pudasjärvi, Tyrnävä, Utajärvi ja Yli-Ii.

Oulu on menestynyt hyvin viimeaikaisissa kaupunkien imagotutkimuksissa. Taloustutkimuksen vuonna 2008 julkaisemassa tutkimuksessa se sai suurista kaupungeista koko maan imagoarvioinneissa parhaan sijoituksen, kun mukana olivat kaikkien läänien vastaajien arviot.

Leikkaako Venäjä öljyntuotantoaan?

Opecin mukaan öljyalalla jäävät investoinnit väliin nykyisellä 50 dollarin tynnyrihinnoilla.

Venäjältä toivotaan tuotannon leikkauspäätöksiä, että hintataso nousisi 70 dollariin tynnyriltä.

Opecin jäsenmaat tuottavat öljyä vielä 700 000 tynnyriä päivässä.

Reaalitalous on jo finanssiflunssan kourissa

Arvopaperi -lehdestä poimittu metsäteollisuuteen liittyvä juttu. Stora Enson Karvinen arvioi, että finanssikriisi saattaa edesauttaa metsäteollisuuden konsolidoitumiskehitystä.

”Yhdysvalloista alkanut rahoituskriisi on levinnyt kattamaan koko globaalin talouden. Kriisi vaikuttaa negatiivisesti sekä kulutus- että investointikysyntään, mutta sen syvyyttä ja kestoa reaalitaloudessa on vaikea ennakoida. Pöyryn osalta investointikysynnän arvioidaan säilyvän suhteellisen vakaana Energia- ja Infrastruktuuri & ympäristö -liiketoimintaryhmissä lukuun ottamatta liike- ja toimistorakentamista, jossa investointien määrä laskee. Metsäteollisuus-liiketoimintaryhmässä negatiiviset vaikutukset kohdistuvat erityisesti suuriin sellu- ja paperiprojekteihin, joiden rahoitus vaikeutuu”, Pöyry kuvailee tiedotteessaan.

• Reaalitalous on jo finanssiflunssan kourissa (Lue lisää Piksusta!)