Millainen asunto miellyttää? Venäläiset haluavat yksilöllisiä taloratkaisuja sisältä päin, ja asunnot myydään usein tiili- tai betonipintaisina. Nyt kuluttajien kiinnostus terveelliseen, ekologiseen rakentamiseen ja asumiseen on nousussa.
Puurakentamisen osaamisen nostamisen ja pientalorakentamisen esteiden poistaminen kiinnostaa suomalaista metsäteollisuutta. Pelkästään Pietarissa tarjolla on Suomen kokoiset markkinat. Kasvupotentiaalia puupohjaisille rakennuskomponenteille löytyy myös peruskorjauskohteista. Tätä työtä riittää kymmeniksi vuosiksi.
Valistusta kaivataan. Muutamat pietarilaiset rakennusyritykset ovatkin jo keskittyneet puurakentamiseen, mutta käyttäjien ja kuluttajien mielipiteet ovat vielä puurakentamisen yleistymisen esteenä. Sen vuoksi valistus puurakentamisesta olisi tärkeää Venäjällä. Siinä otetaankin jo ensi askelia.
Osuusrakentaminen. Perinteisesti asuntoja ovat Pietarissa kuin muuallakin rakentaneet paikalliset rakennusyritykset. Projektien toteuttamisessa periaatteena on ollut osuusrakentaminen. Hankkeet toteutetaan pääasiassa asuntoyhtiöinä.
Eliittitaloista keskiluokan tarpeisiin. Tyypillinen investointiprojekti kohdistuu nyt eliittitaloihin ja niiden alueiden kokonaiskehittämiseen. Pietarin rakennusmarkkinoilla operoi tunnetusti myös suomalaisia suurrakentajia omistamiensa pietarilaisten rakennusliikkeiden kautta.
Suomalaisten markkinaosuudet pieniä. Pietarin rakennusbisneksessä ovat mukana YIT, Skanska, Lemminkäinen ja NCC. Suomalaisten markkinaosuus ei kuitenkaan ole suuri, ja lisäksi suomalaiset pk-urakoitsijat puuttuvat markkinoilta kokonaan. Muutamat erikoisurakoisijat ovat kuitenkin pystyneet vakiinnuttamaan asemansa ja materiaalitoimituksissa suomalaisilla on merkittävä asema. Pietarin markkinoille halaajavien suomalaisten rakennusyritysten tulisi kiinnittää enemmän huomiota esimerkiksi Pietarissa järjestettäviin tarjouskilpailuihin.
Taitoa ja tarvikkeita. Pietarissa toteutetaan erilaisia pääasiassa suomalaisvoimin tehtäviä projekteja suomalaisen rakennustaidon ja -tarvikkeiden esiintuomiseen. Projektien tavoitteena on mm. puun käytön lisääminen, suomalaisen puun jatkojalosteiden viennin kasvattaminen ja puun käytön esteiden poistaminen. Tähän lisäisin vielä teollisen tuotanto-osaamisen viennin. Puuta, sahatavaraa, lankkua, lautaa, paneeleja, listoja, ikkunapokia, ovia, ovenkarmeja, kattotuoleja, sisustuselementtejä käytetään eniten rakentamisessa ja suomalaisten osaaminen olisi parahalimillaan kannolta sahalla, sieltä talotehtaalle ja logistiikassa rakennustyömaalle, jonka jälkeen kuvaan astuvat muitten maitten rakentajat ja pystyttäjät, jotka tekevät työvaltaisen loppuviilauksen paikan päällä.
Projektien avulla puurakennusosaamista ollaan kehittämässä Venäjällä, tullaan edistämään terveellistä asumista, selvitetään venäläisiä standardeja ja niiden yhtenäistämismahdollisuuksia eurooppalaisten standardien kanssa sekä avustetaan venäläisten puualan yhtiöiden järjestäytymistä. Näköpiirissä on satoja jopa tuhansia pientaloja vuodessa valmistavien "puutalotehtaiden" perustamistarve Pietarin, Moskovan ja muitten vaurastuvien suurkaupunkien liepeille. Suomalaiset joutuvat kohta pitämään kiirettä, koska Venäjän markkinat kiinnostavat myös eurooppalaisia ja turkkilaisia rakentajia.
Tietopaketteja verkkoon. Materiaalia puurakentamisesta ja puusta käännetään venäjäksi (Wood Focus Oy), jotta tietotaso nousisi ja sen kautta markkinat kasvaisivat. Lisäksi venäjäksi on jo käännetty mm. suomalaisten käyttämiä rakennussopimuksia ja -ehtoja, rt-kortteja ja ratu-kortisto (StroiPoint-hanke).
Puun käyttö rakentamisessa. Puun käyttöä alettiin Suomessa kehittää 1990-luvulla. Puu ikään kuin löydettiin uudelleen laman jälkeen. Kehityksen myötä Suomessa on jo nykyään rakennettu moderneja puukaupunkeja.
Virossa puun käyttöä alettiin kehittää suomalaisvoimin 3–4 vuotta sitten ja puun käyttö siellä onkin jo kaksinkertaistunut.
Latviassa kehitys on aluillaan.
Pietarissa puun käyttöä alettiin kehittää suomalaisvoimin noin vuosi sitten ja markkinat ovat vähitellen aukeamassa suomalaisille puualan yrityksille. Puurakentaminen hyväksyttiin Venäjällä vuoden 2002 alussa lailla, joka sallii enintään
nelikerroksisen puurunkoisen talon rakentamisen.
Markkinat ovat suomalaisille otolliset ja yritysten tulisi käyttää se hyväkseen. Suurikokoisten puurakenteiden käyttö alkoi Venäjällä noin 3–5 vuotta sitten. Puurakentaminen ei kuitenkaan ole laajalti levinnyttä Pietarissa, Leningradin alueella tai ylipäätään Luoteis-Venäjän alueella, mihin vaikuttavat moninaiset syyt:
Venäjällä on vakiintunut rakennustapa ja -perinne, siellä on totuttu pääasiassa laastiin ja muuraukseen. Suurimmiksi puurakentamisen esteiksi nähdään, että venäläinen puurakentamisperinne on hiipunut ja siten myös osaaminen on kuihtunut, puunjalostuksen laatu on huono ja paloturvallisuusmääräykset tiukat. Tämän osaamisaukon täyttämisessä tarvitaan suomalaista osaamista. Jospa unohtaisimme "puutullit" ja muut kapuloita rattaisiin heittävät henkiset esteet ja keskittyisimme olennaiseen. Rakentaminen ja peruskorjaaminen on Venäjällä valtava ja kasvava bisenes. Venäjällä on rahaa, kaikilla ei sitä ole, mutta on aika lähteä liikkeelle, jollei aio jäädä lehdelle soittamaan.
Neuvostovenäjällä puuta on käytetty vähän, puurakenteisiin liitetään ennakkoluuloja ja käyttäytymispelkoa oman turvallisuuden vuoksi. Puuta ei ole juurikaan käytetty kerrostalo- ja pientalorakentamisessa. Päällysteenä on käytetty tiiltä tai betonia, joka on katsottu turvallisiksi rakennusmateriaaleiksi.
Kesämökit ja -huvilat on sen sijaan usein rakennettu puusta. Nyt puisten eliittikesähuviloiden tilauskanta Pietarissa ja Leningradin alueella on nopeasti kasvussa. Myös muitakin kohteita on jo alettu rakentaa puusta, kuten Pietarin merisatamassa sijaitseva puusta rakennettu natriumlannoitevarasto.
Paikalliset puurakentamisen säädökset. Vuoden 2004 alusta puurakentamisen lainsäädäntömalli koki muutoksen. Uudella menettelytavalla puurakentamista voidaan säädellä paikallisella tasolla kun se ennen määräytyi koko federaation alueella samoilla normeilla ja määräyksillä. Toisin sanoen nyt ratkaisut tehdään tapauskohtaisesti ja alueellisesti.
Markkinat ovat laajat, mutta suurelta osin hyödyntämättömät. Asuntojen laatuvaatimukset kohoavat pikku hiljaa venäläisten kuluttajien keskuudessa, mikä merkitsee uutta markkinarakoa suomalaisille rakentajille.
Suomalaiset voivat kilpailla laadulla. Esimerkiksi pientalorakentamista on ollut tähän mennessä hyvin vähän verrattuna kerrostalorakentamiseen, mutta venäläisen keskiluokan kasvaessa myös suomalaisen mittakaavan omakotitalorakentaminen alkaa tulla mahdolliseksi. Yhtenä syynä omakotitalorakentamisen vähyyteen tai puutteeseen on se, ettei kaavoitettua omakotitalojen tonttimaata ole vielä käytännössä olemassa, mutta tähänkin pulaan on pikaisesti tulossa muutosta. Sekaan vain Suurta ja Mahtavaa Venäjän Maata Rakentamaan!
