Puutullit, Ruukki Group ja Venäjä

Keskiviikko, Huhtikuu 2, 2008 19.22 | Helge V. Keitel | Merkinnät, Raha & valta, Sijoittaminen, Helge Keitel, Trenditehdas, Metsäteollisuus, Biojalostamot, Varallisuuden hallinta, Työ & bisnes

Uumoillaan, että “puutullit voivat painaa kasvun nollaan vuonna 2009″, mutta vuodelle 2009 Erkki Liikanen lupailee edelleen 2,3 prosentin kasvua. Viidenkymmenen euron puutulli vetää kuitenkin jalat alta nykyiseltä puun käytöltä.

Monet ovat sitä mieltä, että pelkällä “harventamisella” kahtakymmentämiljoonaa kuutiota ei suomalaismetsistä löydy. Päätehakkaaminen edellyttäisi sahatavaralle vahvaa vientiä. Nyt metsäjätit sahaavat yli kysynnän, että sellu- ja paperitehtaiden puuhuolto pysyisi balanssissa.

Näistä asioista ei juurikaan puhuta, kun meillä on kohta kuukauden ollut Ile, hänen Tukainen ja 200 tekstaria. Tämä “kolmenkymmenen ja yhden yön tarina” on sentään paperitehtaittemme onneksi myynyt kohtuullisesti irtosuhdenumeroita ja hymyjä.

Ruukki Group ei ole heittänyt pyyhettä kehään. Uraalin länsipuolelta on löytynyt uusi kohde Kostroman korvikkeeksi. Venäjällä puuta riittää, kustannustaso on alhaisempi, mutta siellä uuden rakentaja törmää sekä päätöksenteon että raakapuun kuljetuksen infrastruktuuriin.

Meillä investointien toteuttaminen olisi nyt helpompaa, mutta kun ei ole “tikkuja keitettäväksi”. Venäläiset hakkaavat tällä hetkellä vain neljänneksen puun vuotuisesta kasvumäärästä.

EU-viskaalit eivät anna suomalaisten hoitaa puutulleja “kahdenvälisissä” neuvotteluissa. Olemme puun ja kuoren välissä: toisaalla on Brysselin byrokratia ja idässä Venäjän demokratia. Suomi siinä välissä liito-oravana ja valkoselkätikkana.

Ruukilla on hyvä edellytykset suursahan pystyttämiselle. Sen kapasiteetiksi ilmoitetaan 500 000 kuutiota vuodessa. Sellutehtaan spekseissä lukee 800 000 tonnia sellua vuodessa. Yhtälöön kaivataan vielä paperinjalostaja, joka valssaisi kuiduista paperia lehtien ja mainosten painamiseen. Voisimme vielä tukea hanketta siirtämällä painotaloja Venäjän puolelle.

Tarkkoja koordinaatteja ei vielä tiedetä. Ruukki Groupilla on kuitenkin osakeannilla hankitut rahat tallessa ja osakkeenomistajat hengittävät niskaan: jotain tartteis tehdä. Täyttä varmuutta ei ole siitäkään, onko “Kostroman hanke peruutettu vai keskeytetty”.

Mitä muuta maassamme tapahtuu? Suomessa näpäytettiin viime vuonna 3,2 miljardia tekstiviestiä”. Tässä valossa ulkoministerin tekstailusta (200) “tukiaisesta tehtiin härkänen”. Mediamyllerryksessä on vaikea erottaa puita metsästä. Meillä on vielä tätä perinteistäkin talouselämää. Hymyillään kun tavataan!

Parocilta eristevillatehdas Venäjälle

lauantai, maaliskuu 08, 2008

Parocilta eristevillatehdas Venäjälle

Rinnakkaisissa lehtikirjoituksissa kerrotaan, että Ruukki Group lopetti selluprojektin Venäjällä ja suomalainen, joskin ulkomaisten omistuksessa pitkään ollut mineraalivillayhtiö Paroc aikoo tänä vuonna päästä rakentamaan ensimmäistä tehdastaan Venäjälle.

"Ympäristölupa toivotaan saatavan kesän jälkeen. Silloin syyskuussa 2008 päästäisiin kaivamaan kuoppaa", sanoo yhtiön toimitusjohtaja Väinö Tuomisalo Hesarille 4.3.2008.

Venäjä on ilmeisesti noussut jo Euroopan suurimmaksi eristevillojen markkina-alueeksi ohi Saksan. "Energialla on Venäjälläkin hintansa, eikä lämmön tuhlaus ole enää itsestään selvyys. Viisikymmentä eristevillan tuotantolaitosta sinne pitäisi mahtua. Toivottavasti kymmenen niistä on meidän", Parocin toimitusjohtaja Väinö Tuomisalo maalaa tulevaisuutta.

Parocin tehtaan pitäisi nousta Tsudovoon, satakunta kilometriä Pietarista Moskovan suuntaan. Samalla paikkakunnalla on metsäyhtiö UPM:n vaneritehdas. Samainen kaupunki sattuu olemaan myös Paraisten ystävyyskaupunki.

• Investoinnin ensimmäinen vaihe on 90 miljoonaa euroa
• Sillä saadaan yksi tuotantolinja, jonka on määrä valmistua 2010
• Suunnitteilla on toinen ja kolmaskin linja, sekä erikoistuneempaa eristeiden ja paneelien tuotantoa
• Muutamassa vuodessa kokonaisinvestoinnit nousevat 200 miljoonaan euroon

"Mineraalivilla kuidutetaan kivestä, jota tehtaan lähettyvillä ei ole - tai jos on, se on liian syvällä. Siksi kiviaines tuodaan proomuilla tai junalla Suomen Savosta, Lapinlahdelta", kertoo HS.

Outoa. Tämäpä erikoinen ratkaisu. Luulisi, että jalosteiden kuljettaminen olisi viisaampaa, toisaalta villoissa on paljon ilmaa.

Hesari jatkaa: Kiven rahtaaminen ei välttämättä ole niin hullua kuin miltä kuulostaa. Yhdestä rautatievaunullisesta kiveä syntyy 70 - 80 rautatievaunullista mineraalivillaa. Vuoria ei siis tarvitse siirtää.

• Parocin liikevaihto 2007 oli 462 miljoonaa euroa
• Kannattavuus on parantunut
• Kasvu viime vuosina 15 %
• Käyttökate oli 120 miljoonaa euroa eli 26 % liikevaihdosta
• Venäjällä kilpailijoilla lukema on 40 - 50 prosenttia

Venäjän rakentaminen käy niin kuumana, että villan lailla monen muunkin rakennusmateriaalin hinta on Pietarissa ja Moskovassa kalliimpi kuin Suomessa.

Parocin tuotanto on ollut pari viime vuotta loppuunmyyty. Kerrotaan, että useilla tehtailla linjat ovat olleet käynnissä ympäri viikon.

Entä Ruukki Group? Yhtiön tavoitteena oli rakentaa Manturovon kaupunkiin 800 000 tonnia selluloosaa valmistava tehdas, joka olisi aloittanut toimintansa kahden vuoden kuluttua. Massatehtaan kylkeen olisi noussut 500 000 kuution saha, jonka hakkeet olisi keitetty selluksi.

RG:lle ratkaiseva muutos tapahtui syyskuussa 2007, kun hankkeen venäläinen kummisetä, Kostroman kuvernööri Viktor Sersunov kuoli liikenneonnettomuudessa Moskovan lähellä. Sersunovin jälkeen Vladimir Putin nimitti uudeksi kuvernööriksi Igor Suljanevin, johon Ruukin johto ei ole pystynyt luomaan yhtä toimivia suhteita. "Idässä henkilösuhteet merkitsevät enemmän kuin lännessä", Hesari kertoo.

Ruukin toimitusjohtaja Matti Vikkula arvostelee voimakkain sanoin venäläisten hallintoviranomaisten käytöstä.

• Venäjän federaatio ilmoittaa haluavansa suuria metsäteollisuusinvestointeja
• Tehdyt viralliset sopimukset lakkaavat olemasta voimassa kahden kuukauden kuluttua

Avainasiaksi tässä nousevat "prioriteetit", jotka tarkoittavat sitä, että "yhtiö saa hakkuuoikeuksia, eikä tarvitse ostaa raaka-ainetta huutokaupalla".

Venäjällä valtio omistaa metsät, joten prioriteeteista päätetään Moskovassa eikä Kostromossa. Aluehallinto oli kuitenkin sopimuksessa luvannut puoltaa Ruukin hakemusta, mutta sitä se ei kuitenkaan tehnyt.

Kuvernöörin vaihdoksen jälkeen Kostroman hallinto rupesi vaatimaan muutoksia sopimuksiin. On arvioitu, että RG:n Manturovon hankkeen viimeistä sivua ei vielä ole kirjoitettu. Vaikka nyt puhutaan hankkeen "lopettamisesta", käydään ilmeisesti kulisseissa ja kabineteissa kuumeisesti neuvotteluja.

Ruukki ja Kostroma ovat ottaneet aikalisän. Ruukki ei ole vielä pannut pillejä pussiin. "Takaiskuista huolimatta Ruukki ei aio hylätä Venäjää, vaan se yrittää löytää uuden paikan metsäkombinaatilleen. Halukkaita investoinnin vastaanottajia näyttää olevan", Ruukki Groupin toimitusjohtaja Vikkula vakuuttaa.

Ruukin ohella sellutehtaita Venäjälle kaavailevat UPM, Stora Enso ja Metsä-Botnia.

Onkohan tässä asiassa odotettavissa luovia ratkaisuja? Ehkä tässä järjestellään isompaa kuviota. Kostroman kombinaattiin toivotaan myös paperin valmistusta. Vaihtoehtona saattaa olla, että RG laajenee nykyistä suuremmaksi ja mukaan tulee megaluokan kumppani. Näin valmista työtä päästäisiin hyödyntämään.

Ollaan kuulolla, ei tässä vielä kaikki!

Parocilta eristevillatehdas Venäjälle

Rinnakkaisissa lehtikirjoituksissa kerrotaan, että Ruukki Group lopetti selluprojektin Venäjällä ja suomalainen, joskin ulkomaisten omistuksessa pitkään ollut mineraalivillayhtiö Paroc aikoo tänä vuonna päästä rakentamaan ensimmäistä tehdastaan Venäjälle.

"Ympäristölupa toivotaan saatavan kesän jälkeen. Silloin syyskuussa 2008 päästäisiin kaivamaan kuoppaa", sanoo yhtiön toimitusjohtaja Väinö Tuomisalo Hesarille 4.3.2008.

Venäjä on ilmeisesti noussut jo Euroopan suurimmaksi eristevillojen markkina-alueeksi ohi Saksan. "Energialla on Venäjälläkin hintansa, eikä lämmön tuhlaus ole enää itsestään selvyys. Viisikymmentä eristevillan tuotantolaitosta sinne pitäisi mahtua. Toivottavasti kymmenen niistä on meidän", Parocin toimitusjohtaja Väinö Tuomisalo maalaa tulevaisuutta.

Parocin tehtaan pitäisi nousta Tsudovoon, satakunta kilometriä Pietarista Moskovan suuntaan. Samalla paikkakunnalla on metsäyhtiö UPM:n vaneritehdas. Samainen kaupunki sattuu olemaan myös Paraisten ystävyyskaupunki.

• Investoinnin ensimmäinen vaihe on 90 miljoonaa euroa
• Sillä saadaan yksi tuotantolinja, jonka on määrä valmistua 2010
• Suunnitteilla on toinen ja kolmaskin linja, sekä erikoistuneempaa eristeiden ja paneelien tuotantoa
• Muutamassa vuodessa kokonaisinvestoinnit nousevat 200 miljoonaan euroon

"Mineraalivilla kuidutetaan kivestä, jota tehtaan lähettyvillä ei ole - tai jos on, se on liian syvällä. Siksi kiviaines tuodaan proomuilla tai junalla Suomen Savosta, Lapinlahdelta", kertoo HS.

Outoa. Tämäpä erikoinen ratkaisu. Luulisi, että jalosteiden kuljettaminen olisi viisaampaa, toisaalta villoissa on paljon ilmaa.

Hesari jatkaa: Kiven rahtaaminen ei välttämättä ole niin hullua kuin miltä kuulostaa. Yhdestä rautatievaunullisesta kiveä syntyy 70 - 80 rautatievaunullista mineraalivillaa. Vuoria ei siis tarvitse siirtää.

• Parocin liikevaihto 2007 oli 462 miljoonaa euroa
• Kannattavuus on parantunut
• Kasvu viime vuosina 15 %
• Käyttökate oli 120 miljoonaa euroa eli 26 % liikevaihdosta
• Venäjällä kilpailijoilla lukema on 40 - 50 prosenttia

Venäjän rakentaminen käy niin kuumana, että villan lailla monen muunkin rakennusmateriaalin hinta on Pietarissa ja Moskovassa kalliimpi kuin Suomessa.

Parocin tuotanto on ollut pari viime vuotta loppuunmyyty. Kerrotaan, että useilla tehtailla linjat ovat olleet käynnissä ympäri viikon.

Entä Ruukki Group? Yhtiön tavoitteena oli rakentaa Manturovon kaupunkiin 800 000 tonnia selluloosaa valmistava tehdas, joka olisi aloittanut toimintansa kahden vuoden kuluttua. Massatehtaan kylkeen olisi noussut 500 000 kuution saha, jonka hakkeet olisi keitetty selluksi.

RG:lle ratkaiseva muutos tapahtui syyskuussa 2007, kun hankkeen venäläinen kummisetä, Kostroman kuvernööri Viktor Sersunov kuoli liikenneonnettomuudessa Moskovan lähellä. Sersunovin jälkeen Vladimir Putin nimitti uudeksi kuvernööriksi Igor Suljanevin, johon Ruukin johto ei ole pystynyt luomaan yhtä toimivia suhteita. "Idässä henkilösuhteet merkitsevät enemmän kuin lännessä", Hesari kertoo.

Ruukin toimitusjohtaja Matti Vikkula arvostelee voimakkain sanoin venäläisten hallintoviranomaisten käytöstä.

• Venäjän federaatio ilmoittaa haluavansa suuria metsäteollisuusinvestointeja
• Tehdyt viralliset sopimukset lakkaavat olemasta voimassa kahden kuukauden kuluttua

Avainasiaksi tässä nousevat "prioriteetit", jotka tarkoittavat sitä, että "yhtiö saa hakkuuoikeuksia, eikä tarvitse ostaa raaka-ainetta huutokaupalla".

Venäjällä valtio omistaa metsät, joten prioriteeteista päätetään Moskovassa eikä Kostromossa. Aluehallinto oli kuitenkin sopimuksessa luvannut puoltaa Ruukin hakemusta, mutta sitä se ei kuitenkaan tehnyt.

Kuvernöörin vaihdoksen jälkeen Kostroman hallinto rupesi vaatimaan muutoksia sopimuksiin. On arvioitu, että RG:n Manturovon hankkeen viimeistä sivua ei vielä ole kirjoitettu. Vaikka nyt puhutaan hankkeen "lopettamisesta", käydään ilmeisesti kulisseissa ja kabineteissa kuumeisesti neuvotteluja.

Ruukki ja Kostroma ovat ottaneet aikalisän. Ruukki ei ole vielä pannut pillejä pussiin. "Takaiskuista huolimatta Ruukki ei aio hylätä Venäjää, vaan se yrittää löytää uuden paikan metsäkombinaatilleen. Halukkaita investoinnin vastaanottajia näyttää olevan", Ruukki Groupin toimitusjohtaja Vikkula vakuuttaa.

Ruukin ohella sellutehtaita Venäjälle kaavailevat UPM, Stora Enso ja Metsä-Botnia.

Onkohan tässä asiassa odotettavissa luovia ratkaisuja? Ehkä tässä järjestellään isompaa kuviota. Kostroman kombinaattiin toivotaan myös paperin valmistusta. Vaihtoehtona saattaa olla, että RG laajenee nykyistä suuremmaksi ja mukaan tulee megaluokan kumppani. Näin valmista työtä päästäisiin hyödyntämään.

Ollaan kuulolla, ei tässä vielä kaikki!

Ruukki Group sai selkäänsä Venäjällä | Kauppalehti.fi

Ruukki Group sai selkäänsä Venäjällä | Kauppalehti.fi: "Ruukki Group sai selkäänsä Venäjällä

• Maanantai 03.03.2008 klo 09:51
• PEKKA KARHUNEN
• Matti Vikkula sanoo, että Ruukki Group aikoo jatkaa Venäjällä.

Sijoitusyhtiö Ruukki Group keskeyttää miljardiluokan sellutehdashankkeensa valmistelun Kostromassa. Aluehallinto on jättänyt puoltamatta yhtiön saha- ja sellutehdasinvestointia koskevat prioriteettihakemukset.

Helge: Näin on näreet Kostromassa. Mitä nyt? Unohtuiko tässä yhteistyö keskushallinnon kanssa?

Ruukki Group aikoo vaatia Kostroman aluehallinnolta korvausvaatimuksia päätöksen vuoksi. Yhtiö kuitenkin jatkaa selvityksiä hankkeen toteuttamisesta muualla Venäjällä.

- Ruukki Groupin Venäjälle suuntautuvalle kasvustrategialle nyt syntynyt tilanne on valitettava. Tämä ei kuitenkaan estä meitä toteuttamasta suunniteltua investointia muualla - halukkaita investoinnin vastaanottajia tuntuu olevan, sanoo toimitusjohtaja Matti Vikkula yhtiön pörssitiedotteessa.

Helge: Uuden kohteen etsiminen on ollut esillä jonkin aikaa. Kuuden miljoonan hehtaarin hakkuu oikeudet ovat ehkä uudessa kohteessa historiaa.

Vikkulan mukaan Kostroman aluehallinnon linjausta ei voi yleistää Venäjän yleiseksi tahtotilaksi.

- Tuntuu täysin käsittämättömältä, että Venäjän Federaatio ensin ilmoittaa haluavansa suuria metsäteollisuusinvestointeja alueellensa, mutta tehtyämme tällä perusteella asiasta viralliset sopimukset, jo kahden kuukauden kuluttua näin jälkikäteen arvioituna niistä tosiasiallisesti halutaankin irti, hän ihmettelee.

Helge: Nopeita liikkeitä. Saamme joskus tarkemman tiedon syistä.

Prioriteetti-investoijan statuksen saaminen on ollut tärkeä edellytys sellu- ja sahahankkeen toteuttamiselle. Venäjän uuden metsälain mukaisesti etuoikeutetun investoijan ei tarvitse taistella hakkuuoikeuksista huutokaupassa. Prioriteetti-investoija saa hakkuuoikeuksia halvemmalla sekä aluksi myös paremman kohtelun vientipuulleen.

Helge: Kisa raaka-aineista näkyy tässäkin hankkeessa. Venäläiset eivät luovuta raaka-ainevaltaa ulkomaalaisille toimijoille.

Ruukki Group sanoo, että Kostroman aluehallinto ei ole suhtautunut vakavasti yhtiön prioriteettihakemuksiin.

Ruukki hakee vahingonkorvauksia

Lisäksi aluehallinto oli tammikuun lopulla vaatinut muutoksia investointisopimusten verohelpotuksiin ja metsänhakkuuoikeuksiin. Yhtiön mukaan vaatimukset olivat perusteettomia.

Helge: Uusi tilanne, miten tämä puretaan? On tehtävä yhteistyötä edelleen samassa maassa. Valtioita valtioissa ei enää ole. Ohjakset ovat tiukasti keskushallinnon käsissä.

Investointisopimus solmittiin Kostroman edellisen kuvernöörin Viktor Shershunovin aikana. Shershunov kuoli auto-onnettomuudessa viime syksynä.

Helge: Onnettomuuden jatkokertomus...

Sahan oli tarkoitus käynnistyä vielä tämän vuoden puolella ja sellutehdas oli määrä saada käyntiin vuoden 2010 lopussa. Yhtiö oli jo tilannut Kostromaan saha- ja metsäkoneita.

Helge: Miten käy näiden sopimusten?

Yhtiö hankki viime kesän osakeannillaan yhteensä noin 337 miljoonan euron nettovarat miljardihankkeen toteuttamiseksi.

Helge: Osakeannista kertyneet varat ovat olemassa, joten uutta kohdetta kannattaa etsitä. Paljonko tässä ehti palaa?

Ruukki Group aikoo hakea Kostromasta vahingonkorvauksia.

Jussi Rosendahl
jussi.rosendahl@kauppalehti.fi
+358-10-665 101

Helge: Seuraan tilannetta.