"Ympäristölupa toivotaan saatavan kesän jälkeen. Silloin syyskuussa 2008 päästäisiin kaivamaan kuoppaa", sanoo yhtiön toimitusjohtaja Väinö Tuomisalo Hesarille 4.3.2008.
Venäjä on ilmeisesti noussut jo Euroopan suurimmaksi eristevillojen markkina-alueeksi ohi Saksan. "Energialla on Venäjälläkin hintansa, eikä lämmön tuhlaus ole enää itsestään selvyys. Viisikymmentä eristevillan tuotantolaitosta sinne pitäisi mahtua. Toivottavasti kymmenen niistä on meidän", Parocin toimitusjohtaja Väinö Tuomisalo maalaa tulevaisuutta.
Parocin tehtaan pitäisi nousta Tsudovoon, satakunta kilometriä Pietarista Moskovan suuntaan. Samalla paikkakunnalla on metsäyhtiö UPM:n vaneritehdas. Samainen kaupunki sattuu olemaan myös Paraisten ystävyyskaupunki.
- Investoinnin ensimmäinen vaihe on 90 miljoonaa euroa
- Sillä saadaan yksi tuotantolinja, jonka on määrä valmistua 2010
- Suunnitteilla on toinen ja kolmaskin linja, sekä erikoistuneempaa eristeiden ja paneelien tuotantoa
- Muutamassa vuodessa kokonaisinvestoinnit nousevat 200 miljoonaan euroon
Outoa. Tämäpä erikoinen ratkaisu. Luulisi, että jalosteiden kuljettaminen olisi viisaampaa, toisaalta villoissa on paljon ilmaa.
Hesari jatkaa: Kiven rahtaaminen ei välttämättä ole niin hullua kuin miltä kuulostaa. Yhdestä rautatievaunullisesta kiveä syntyy 70 - 80 rautatievaunullista mineraalivillaa. Vuoria ei siis tarvitse siirtää.
- Parocin liikevaihto 2007 oli 462 miljoonaa euroa
- Kannattavuus on parantunut
- Kasvu viime vuosina 15 %
- Käyttökate oli 120 miljoonaa euroa eli 26 % liikevaihdosta
- Venäjällä kilpailijoilla lukema on 40 - 50 prosenttia
Parocin tuotanto on ollut pari viime vuotta loppuunmyyty. Kerrotaan, että useilla tehtailla linjat ovat olleet käynnissä ympäri viikon.
Entä Ruukki Group? Yhtiön tavoitteena oli rakentaa Manturovon kaupunkiin 800 000 tonnia selluloosaa valmistava tehdas, joka olisi aloittanut toimintansa kahden vuoden kuluttua. Massatehtaan kylkeen olisi noussut 500 000 kuution saha, jonka hakkeet olisi keitetty selluksi.
RG:lle ratkaiseva muutos tapahtui syyskuussa 2007, kun hankkeen venäläinen kummisetä, Kostroman kuvernööri Viktor Sersunov kuoli liikenneonnettomuudessa Moskovan lähellä. Sersunovin jälkeen Vladimir Putin nimitti uudeksi kuvernööriksi Igor Suljanevin, johon Ruukin johto ei ole pystynyt luomaan yhtä toimivia suhteita. "Idässä henkilösuhteet merkitsevät enemmän kuin lännessä", Hesari kertoo.
Ruukin toimitusjohtaja Matti Vikkula arvostelee voimakkain sanoin venäläisten hallintoviranomaisten käytöstä.
- Venäjän federaatio ilmoittaa haluavansa suuria metsäteollisuusinvestointeja
- Tehdyt viralliset sopimukset lakkaavat olemasta voimassa kahden kuukauden kuluttua
Venäjällä valtio omistaa metsät, joten prioriteeteista päätetään Moskovassa eikä Kostromossa. Aluehallinto oli kuitenkin sopimuksessa luvannut puoltaa Ruukin hakemusta, mutta sitä se ei kuitenkaan tehnyt.
Kuvernöörin vaihdoksen jälkeen Kostroman hallinto rupesi vaatimaan muutoksia sopimuksiin. On arvioitu, että RG:n Manturovon hankkeen viimeistä sivua ei vielä ole kirjoitettu. Vaikka nyt puhutaan hankkeen "lopettamisesta", käydään ilmeisesti kulisseissa ja kabineteissa kuumeisesti neuvotteluja.
Ruukki ja Kostroma ovat ottaneet aikalisän. Ruukki ei ole vielä pannut pillejä pussiin. "Takaiskuista huolimatta Ruukki ei aio hylätä Venäjää, vaan se yrittää löytää uuden paikan metsäkombinaatilleen. Halukkaita investoinnin vastaanottajia näyttää olevan", Ruukki Groupin toimitusjohtaja Vikkula vakuuttaa.
Ruukin ohella sellutehtaita Venäjälle kaavailevat UPM, Stora Enso ja Metsä-Botnia.
Onkohan tässä asiassa odotettavissa luovia ratkaisuja? Ehkä tässä järjestellään isompaa kuviota. Kostroman kombinaattiin toivotaan myös paperin valmistusta. Vaihtoehtona saattaa olla, että RG laajenee nykyistä suuremmaksi ja mukaan tulee megaluokan kumppani. Näin valmista työtä päästäisiin hyödyntämään.
Ollaan kuulolla, ei tässä vielä kaikki!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti