Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ruukki Group. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ruukki Group. Näytä kaikki tekstit

torstaina, huhtikuuta 03, 2008

Puutullit, Ruukki Group ja Venäjä



Uumoillaan, että “puutullit voivat painaa kasvun nollaan vuonna 2009″, mutta vuodelle 2009 Erkki Liikanen lupailee edelleen 2,3 prosentin kasvua. Viidenkymmenen euron puutulli vetää kuitenkin jalat alta nykyiseltä puun käytöltä.

Monet ovat sitä mieltä, että pelkällä “harventamisella” kahtakymmentämiljoonaa kuutiota ei suomalaismetsistä löydy. Päätehakkaaminen edellyttäisi sahatavaralle vahvaa vientiä. Nyt metsäjätit sahaavat yli kysynnän, että sellu- ja paperitehtaiden puuhuolto pysyisi balanssissa.

Näistä asioista ei juurikaan puhuta, kun meillä on kohta kuukauden ollut Ile, hänen Tukainen ja 200 tekstaria. Tämä “kolmenkymmenen ja yhden yön tarina” on sentään paperitehtaittemme onneksi myynyt kohtuullisesti irtosuhdenumeroita ja hymyjä.

Ruukki Group ei ole heittänyt pyyhettä kehään. Uraalin länsipuolelta on löytynyt uusi kohde Kostroman korvikkeeksi. Venäjällä puuta riittää, kustannustaso on alhaisempi, mutta siellä uuden rakentaja törmää sekä päätöksenteon että raakapuun kuljetuksen infrastruktuuriin.

Meillä investointien toteuttaminen olisi nyt helpompaa, mutta kun ei ole “tikkuja keitettäväksi”. Venäläiset hakkaavat tällä hetkellä vain neljänneksen puun vuotuisesta kasvumäärästä.

EU-viskaalit eivät anna suomalaisten hoitaa puutulleja “kahdenvälisissä” neuvotteluissa. Olemme puun ja kuoren välissä: toisaalla on Brysselin byrokratia ja idässä Venäjän demokratia. Suomi siinä välissä liito-oravana ja valkoselkätikkana.

Ruukilla on hyvä edellytykset suursahan pystyttämiselle. Sen kapasiteetiksi ilmoitetaan 500 000 kuutiota vuodessa. Sellutehtaan spekseissä lukee 800 000 tonnia sellua vuodessa. Yhtälöön kaivataan vielä paperinjalostaja, joka valssaisi kuiduista paperia lehtien ja mainosten painamiseen. Voisimme vielä tukea hanketta siirtämällä painotaloja Venäjän puolelle.

Tarkkoja koordinaatteja ei vielä tiedetä. Ruukki Groupilla on kuitenkin osakeannilla hankitut rahat tallessa ja osakkeenomistajat hengittävät niskaan: jotain tartteis tehdä. Täyttä varmuutta ei ole siitäkään, onko “Kostroman hanke peruutettu vai keskeytetty”.

Mitä muuta maassamme tapahtuu? Suomessa näpäytettiin viime vuonna 3,2 miljardia tekstiviestiä”. Tässä valossa ulkoministerin tekstailusta (200) “tukiaisesta tehtiin härkänen”. Mediamyllerryksessä on vaikea erottaa puita metsästä. Meillä on vielä tätä perinteistäkin talouselämää. Hymyillään kun tavataan!




lauantaina, maaliskuuta 08, 2008

Parocilta eristevillatehdas Venäjälle

lauantai, maaliskuu 08, 2008

Parocilta eristevillatehdas Venäjälle

Rinnakkaisissa lehtikirjoituksissa kerrotaan, että Ruukki Group lopetti selluprojektin Venäjällä ja suomalainen, joskin ulkomaisten omistuksessa pitkään ollut mineraalivillayhtiö Paroc aikoo tänä vuonna päästä rakentamaan ensimmäistä tehdastaan Venäjälle.

"Ympäristölupa toivotaan saatavan kesän jälkeen. Silloin syyskuussa 2008 päästäisiin kaivamaan kuoppaa", sanoo yhtiön toimitusjohtaja Väinö Tuomisalo Hesarille 4.3.2008.

Venäjä on ilmeisesti noussut jo Euroopan suurimmaksi eristevillojen markkina-alueeksi ohi Saksan. "Energialla on Venäjälläkin hintansa, eikä lämmön tuhlaus ole enää itsestään selvyys. Viisikymmentä eristevillan tuotantolaitosta sinne pitäisi mahtua. Toivottavasti kymmenen niistä on meidän", Parocin toimitusjohtaja Väinö Tuomisalo maalaa tulevaisuutta.

Parocin tehtaan pitäisi nousta Tsudovoon, satakunta kilometriä Pietarista Moskovan suuntaan. Samalla paikkakunnalla on metsäyhtiö UPM:n vaneritehdas. Samainen kaupunki sattuu olemaan myös Paraisten ystävyyskaupunki.

  • Investoinnin ensimmäinen vaihe on 90 miljoonaa euroa
  • Sillä saadaan yksi tuotantolinja, jonka on määrä valmistua 2010
  • Suunnitteilla on toinen ja kolmaskin linja, sekä erikoistuneempaa eristeiden ja paneelien tuotantoa
  • Muutamassa vuodessa kokonaisinvestoinnit nousevat 200 miljoonaan euroon
"Mineraalivilla kuidutetaan kivestä, jota tehtaan lähettyvillä ei ole - tai jos on, se on liian syvällä. Siksi kiviaines tuodaan proomuilla tai junalla Suomen Savosta, Lapinlahdelta", kertoo HS.

Outoa. Tämäpä erikoinen ratkaisu. Luulisi, että jalosteiden kuljettaminen olisi viisaampaa, toisaalta villoissa on paljon ilmaa.

Hesari jatkaa: Kiven rahtaaminen ei välttämättä ole niin hullua kuin miltä kuulostaa. Yhdestä rautatievaunullisesta kiveä syntyy 70 - 80 rautatievaunullista mineraalivillaa. Vuoria ei siis tarvitse siirtää.
  • Parocin liikevaihto 2007 oli 462 miljoonaa euroa
  • Kannattavuus on parantunut
  • Kasvu viime vuosina 15 %
  • Käyttökate oli 120 miljoonaa euroa eli 26 % liikevaihdosta
  • Venäjällä kilpailijoilla lukema on 40 - 50 prosenttia
Venäjän rakentaminen käy niin kuumana, että villan lailla monen muunkin rakennusmateriaalin hinta on Pietarissa ja Moskovassa kalliimpi kuin Suomessa.

Parocin tuotanto on ollut pari viime vuotta loppuunmyyty. Kerrotaan, että useilla tehtailla linjat ovat olleet käynnissä ympäri viikon.

Entä Ruukki Group? Yhtiön tavoitteena oli rakentaa Manturovon kaupunkiin 800 000 tonnia selluloosaa valmistava tehdas, joka olisi aloittanut toimintansa kahden vuoden kuluttua. Massatehtaan kylkeen olisi noussut 500 000 kuution saha, jonka hakkeet olisi keitetty selluksi.

RG:lle ratkaiseva muutos tapahtui syyskuussa 2007, kun hankkeen venäläinen kummisetä, Kostroman kuvernööri Viktor Sersunov kuoli liikenneonnettomuudessa Moskovan lähellä. Sersunovin jälkeen Vladimir Putin nimitti uudeksi kuvernööriksi Igor Suljanevin, johon Ruukin johto ei ole pystynyt luomaan yhtä toimivia suhteita. "Idässä henkilösuhteet merkitsevät enemmän kuin lännessä", Hesari kertoo.

Ruukin toimitusjohtaja Matti Vikkula arvostelee voimakkain sanoin venäläisten hallintoviranomaisten käytöstä.
  • Venäjän federaatio ilmoittaa haluavansa suuria metsäteollisuusinvestointeja
  • Tehdyt viralliset sopimukset lakkaavat olemasta voimassa kahden kuukauden kuluttua
Avainasiaksi tässä nousevat "prioriteetit", jotka tarkoittavat sitä, että "yhtiö saa hakkuuoikeuksia, eikä tarvitse ostaa raaka-ainetta huutokaupalla".

Venäjällä valtio omistaa metsät, joten prioriteeteista päätetään Moskovassa eikä Kostromossa. Aluehallinto oli kuitenkin sopimuksessa luvannut puoltaa Ruukin hakemusta, mutta sitä se ei kuitenkaan tehnyt.

Kuvernöörin vaihdoksen jälkeen Kostroman hallinto rupesi vaatimaan muutoksia sopimuksiin. On arvioitu, että RG:n Manturovon hankkeen viimeistä sivua ei vielä ole kirjoitettu. Vaikka nyt puhutaan hankkeen "lopettamisesta", käydään ilmeisesti kulisseissa ja kabineteissa kuumeisesti neuvotteluja.

Ruukki ja Kostroma ovat ottaneet aikalisän. Ruukki ei ole vielä pannut pillejä pussiin. "Takaiskuista huolimatta Ruukki ei aio hylätä Venäjää, vaan se yrittää löytää uuden paikan metsäkombinaatilleen. Halukkaita investoinnin vastaanottajia näyttää olevan", Ruukki Groupin toimitusjohtaja Vikkula vakuuttaa.

Ruukin ohella sellutehtaita Venäjälle kaavailevat UPM, Stora Enso ja Metsä-Botnia.

Onkohan tässä asiassa odotettavissa luovia ratkaisuja? Ehkä tässä järjestellään isompaa kuviota. Kostroman kombinaattiin toivotaan myös paperin valmistusta. Vaihtoehtona saattaa olla, että RG laajenee nykyistä suuremmaksi ja mukaan tulee megaluokan kumppani. Näin valmista työtä päästäisiin hyödyntämään.

Ollaan kuulolla, ei tässä vielä kaikki!

Parocilta eristevillatehdas Venäjälle

Rinnakkaisissa lehtikirjoituksissa kerrotaan, että Ruukki Group lopetti selluprojektin Venäjällä ja suomalainen, joskin ulkomaisten omistuksessa pitkään ollut mineraalivillayhtiö Paroc aikoo tänä vuonna päästä rakentamaan ensimmäistä tehdastaan Venäjälle.

"Ympäristölupa toivotaan saatavan kesän jälkeen. Silloin syyskuussa 2008 päästäisiin kaivamaan kuoppaa", sanoo yhtiön toimitusjohtaja Väinö Tuomisalo Hesarille 4.3.2008.

Venäjä on ilmeisesti noussut jo Euroopan suurimmaksi eristevillojen markkina-alueeksi ohi Saksan. "Energialla on Venäjälläkin hintansa, eikä lämmön tuhlaus ole enää itsestään selvyys. Viisikymmentä eristevillan tuotantolaitosta sinne pitäisi mahtua. Toivottavasti kymmenen niistä on meidän", Parocin toimitusjohtaja Väinö Tuomisalo maalaa tulevaisuutta.

Parocin tehtaan pitäisi nousta Tsudovoon, satakunta kilometriä Pietarista Moskovan suuntaan. Samalla paikkakunnalla on metsäyhtiö UPM:n vaneritehdas. Samainen kaupunki sattuu olemaan myös Paraisten ystävyyskaupunki.
  • Investoinnin ensimmäinen vaihe on 90 miljoonaa euroa
  • Sillä saadaan yksi tuotantolinja, jonka on määrä valmistua 2010
  • Suunnitteilla on toinen ja kolmaskin linja, sekä erikoistuneempaa eristeiden ja paneelien tuotantoa
  • Muutamassa vuodessa kokonaisinvestoinnit nousevat 200 miljoonaan euroon
"Mineraalivilla kuidutetaan kivestä, jota tehtaan lähettyvillä ei ole - tai jos on, se on liian syvällä. Siksi kiviaines tuodaan proomuilla tai junalla Suomen Savosta, Lapinlahdelta", kertoo HS.

Outoa. Tämäpä erikoinen ratkaisu. Luulisi, että jalosteiden kuljettaminen olisi viisaampaa, toisaalta villoissa on paljon ilmaa.

Hesari jatkaa: Kiven rahtaaminen ei välttämättä ole niin hullua kuin miltä kuulostaa. Yhdestä rautatievaunullisesta kiveä syntyy 70 - 80 rautatievaunullista mineraalivillaa. Vuoria ei siis tarvitse siirtää.
  • Parocin liikevaihto 2007 oli 462 miljoonaa euroa
  • Kannattavuus on parantunut
  • Kasvu viime vuosina 15 %
  • Käyttökate oli 120 miljoonaa euroa eli 26 % liikevaihdosta
  • Venäjällä kilpailijoilla lukema on 40 - 50 prosenttia
Venäjän rakentaminen käy niin kuumana, että villan lailla monen muunkin rakennusmateriaalin hinta on Pietarissa ja Moskovassa kalliimpi kuin Suomessa.

Parocin tuotanto on ollut pari viime vuotta loppuunmyyty. Kerrotaan, että useilla tehtailla linjat ovat olleet käynnissä ympäri viikon.

Entä Ruukki Group? Yhtiön tavoitteena oli rakentaa Manturovon kaupunkiin 800 000 tonnia selluloosaa valmistava tehdas, joka olisi aloittanut toimintansa kahden vuoden kuluttua. Massatehtaan kylkeen olisi noussut 500 000 kuution saha, jonka hakkeet olisi keitetty selluksi.

RG:lle ratkaiseva muutos tapahtui syyskuussa 2007, kun hankkeen venäläinen kummisetä, Kostroman kuvernööri Viktor Sersunov kuoli liikenneonnettomuudessa Moskovan lähellä. Sersunovin jälkeen Vladimir Putin nimitti uudeksi kuvernööriksi Igor Suljanevin, johon Ruukin johto ei ole pystynyt luomaan yhtä toimivia suhteita. "Idässä henkilösuhteet merkitsevät enemmän kuin lännessä", Hesari kertoo.

Ruukin toimitusjohtaja Matti Vikkula arvostelee voimakkain sanoin venäläisten hallintoviranomaisten käytöstä.
  • Venäjän federaatio ilmoittaa haluavansa suuria metsäteollisuusinvestointeja
  • Tehdyt viralliset sopimukset lakkaavat olemasta voimassa kahden kuukauden kuluttua
Avainasiaksi tässä nousevat "prioriteetit", jotka tarkoittavat sitä, että "yhtiö saa hakkuuoikeuksia, eikä tarvitse ostaa raaka-ainetta huutokaupalla".

Venäjällä valtio omistaa metsät, joten prioriteeteista päätetään Moskovassa eikä Kostromossa. Aluehallinto oli kuitenkin sopimuksessa luvannut puoltaa Ruukin hakemusta, mutta sitä se ei kuitenkaan tehnyt.

Kuvernöörin vaihdoksen jälkeen Kostroman hallinto rupesi vaatimaan muutoksia sopimuksiin. On arvioitu, että RG:n Manturovon hankkeen viimeistä sivua ei vielä ole kirjoitettu. Vaikka nyt puhutaan hankkeen "lopettamisesta", käydään ilmeisesti kulisseissa ja kabineteissa kuumeisesti neuvotteluja.

Ruukki ja Kostroma ovat ottaneet aikalisän. Ruukki ei ole vielä pannut pillejä pussiin. "Takaiskuista huolimatta Ruukki ei aio hylätä Venäjää, vaan se yrittää löytää uuden paikan metsäkombinaatilleen. Halukkaita investoinnin vastaanottajia näyttää olevan", Ruukki Groupin toimitusjohtaja Vikkula vakuuttaa.

Ruukin ohella sellutehtaita Venäjälle kaavailevat UPM, Stora Enso ja Metsä-Botnia.

Onkohan tässä asiassa odotettavissa luovia ratkaisuja? Ehkä tässä järjestellään isompaa kuviota. Kostroman kombinaattiin toivotaan myös paperin valmistusta. Vaihtoehtona saattaa olla, että RG laajenee nykyistä suuremmaksi ja mukaan tulee megaluokan kumppani. Näin valmista työtä päästäisiin hyödyntämään.

Ollaan kuulolla, ei tässä vielä kaikki!

maanantaina, maaliskuuta 03, 2008

Ruukki Group sai selkäänsä Venäjällä | Kauppalehti.fi

Ruukki Group sai selkäänsä Venäjällä | Kauppalehti.fi: "Ruukki Group sai selkäänsä Venäjällä

  • Maanantai 03.03.2008 klo 09:51
  • PEKKA KARHUNEN
  • Matti Vikkula sanoo, että Ruukki Group aikoo jatkaa Venäjällä.

Sijoitusyhtiö Ruukki Group keskeyttää miljardiluokan sellutehdashankkeensa valmistelun Kostromassa. Aluehallinto on jättänyt puoltamatta yhtiön saha- ja sellutehdasinvestointia koskevat prioriteettihakemukset.

Helge: Näin on näreet Kostromassa. Mitä nyt? Unohtuiko tässä yhteistyö keskushallinnon kanssa?

Ruukki Group aikoo vaatia Kostroman aluehallinnolta korvausvaatimuksia päätöksen vuoksi. Yhtiö kuitenkin jatkaa selvityksiä hankkeen toteuttamisesta muualla Venäjällä.

- Ruukki Groupin Venäjälle suuntautuvalle kasvustrategialle nyt syntynyt tilanne on valitettava. Tämä ei kuitenkaan estä meitä toteuttamasta suunniteltua investointia muualla - halukkaita investoinnin vastaanottajia tuntuu olevan, sanoo toimitusjohtaja Matti Vikkula yhtiön pörssitiedotteessa.

Helge: Uuden kohteen etsiminen on ollut esillä jonkin aikaa. Kuuden miljoonan hehtaarin hakkuu oikeudet ovat ehkä uudessa kohteessa historiaa.

Vikkulan mukaan Kostroman aluehallinnon linjausta ei voi yleistää Venäjän yleiseksi tahtotilaksi.

- Tuntuu täysin käsittämättömältä, että Venäjän Federaatio ensin ilmoittaa haluavansa suuria metsäteollisuusinvestointeja alueellensa, mutta tehtyämme tällä perusteella asiasta viralliset sopimukset, jo kahden kuukauden kuluttua näin jälkikäteen arvioituna niistä tosiasiallisesti halutaankin irti, hän ihmettelee.

Helge: Nopeita liikkeitä. Saamme joskus tarkemman tiedon syistä.

Prioriteetti-investoijan statuksen saaminen on ollut tärkeä edellytys sellu- ja sahahankkeen toteuttamiselle. Venäjän uuden metsälain mukaisesti etuoikeutetun investoijan ei tarvitse taistella hakkuuoikeuksista huutokaupassa. Prioriteetti-investoija saa hakkuuoikeuksia halvemmalla sekä aluksi myös paremman kohtelun vientipuulleen.

Helge: Kisa raaka-aineista näkyy tässäkin hankkeessa. Venäläiset eivät luovuta raaka-ainevaltaa ulkomaalaisille toimijoille.

Ruukki Group sanoo, että Kostroman aluehallinto ei ole suhtautunut vakavasti yhtiön prioriteettihakemuksiin.

Ruukki hakee vahingonkorvauksia

Lisäksi aluehallinto oli tammikuun lopulla vaatinut muutoksia investointisopimusten verohelpotuksiin ja metsänhakkuuoikeuksiin. Yhtiön mukaan vaatimukset olivat perusteettomia.

Helge: Uusi tilanne, miten tämä puretaan? On tehtävä yhteistyötä edelleen samassa maassa. Valtioita valtioissa ei enää ole. Ohjakset ovat tiukasti keskushallinnon käsissä.

Investointisopimus solmittiin Kostroman edellisen kuvernöörin Viktor Shershunovin aikana. Shershunov kuoli auto-onnettomuudessa viime syksynä.

Helge: Onnettomuuden jatkokertomus...

Sahan oli tarkoitus käynnistyä vielä tämän vuoden puolella ja sellutehdas oli määrä saada käyntiin vuoden 2010 lopussa. Yhtiö oli jo tilannut Kostromaan saha- ja metsäkoneita.

Helge: Miten käy näiden sopimusten?

Yhtiö hankki viime kesän osakeannillaan yhteensä noin 337 miljoonan euron nettovarat miljardihankkeen toteuttamiseksi.

Helge: Osakeannista kertyneet varat ovat olemassa, joten uutta kohdetta kannattaa etsitä. Paljonko tässä ehti palaa?

Ruukki Group aikoo hakea Kostromasta vahingonkorvauksia.

Jussi Rosendahl
jussi.rosendahl@kauppalehti.fi
+358-10-665 101

Helge: Seuraan tilannetta.


keskiviikkona, helmikuuta 27, 2008

Miten käy Ruukki Groupin Venäjä-hankkeelle?

Miljardiluokan saha- ja sellutehdashanketta Venäjälle puuhaava Ruukki Group ei ole vieläkään saanut selvyyttä investointihakemuksiinsa Kostroman aluehallinnolta, kertoo Kauppalehti.

Helge: Oppitunti ykkönen. Venäjälle ei kannata mennä yhden kortin varassa. Kabineteissa ja vallan huoneissa väki vaihtuu ja uudet tuulet saattavat puhalluttaa vanhoja sopimuksia pöydän alle tai avoimesta ikkunasta ympäröivään maastoon.

Sijoitusyhtiö tiedotti 21. tammikuuta, että ratkaisua odotetaan kuukauden kuluessa. Nyt yhtiö sanoo, että hankkeen aikataulun kannalta olisi erityisen tärkeää, että haettu prioriteetti-investoijan status saataisiin maaliskuun loppuun mennessä.

Helge: Mikä neuvoksi tällaiseen tilanteeseen?

Yhtiö myös myöntää, että Kostroman aluehallinto esitti investointisopimuksiin muutoksia tammikuun lopulla.

- Kostroman aluehallinnon esittämät vaatimukset verohelpotuksien muuttamisesta ja muutosvaatimuksista metsänhakkuuoikeuksiin eivät perustu tehtyihin investointisopimuksiin, tilinpäätöstiedotteessa kerrotaan. Hakemusten käsittely jatkuu yhtiön mukaan aktiivisena.

Helge: Hmm, ilmeisesti uusia papereita sorvataan.

Venäjän uuden metsälain mukaisesti etuoikeutetun investoijan ei tarvitse taistella hakkuuoikeuksista huutokaupassa. Prioriteetti-investoija saa hakkuuoikeuksia halvemmalla sekä aluksi myös paremman kohtelun vientipuulleen.

Helge: Ilmeisesti alkuperäinen sopimus oli hyvä? Pitää vielä tutkia tarkemmin kohteen sijaintia. Paljonko on matkaa Moskovaan ja Pietariin? Millaiset yhteydet? Missä kunnossa ovat metsäautotiet? Miten puut saadaan irti metsästä ja ajokuntoisten teiden varten?

- Olisi erittäin tärkeää Venäjän metsäteollisuuden kehittymisen kannalta, että nyt suunnitteluvaiheessa ja osittain toteutusvaiheessa olevat projektit voisivat edetä kohtuullisen ennakoidussa toimintaympäristössä, lausuu toimitusjohtaja Matti Vikkula yhtiön tilinpäätöstiedotteessa.

Helge: Tulee mieleen toinenkin hanke. Container... mikä lie, joka kamppaili tontistaan Pietarin satamassa. Miten tämä projekti on edennyt?

Sahan on luvattu käynnistyvän vielä tämän vuoden puolella ja sellutehdas on määrä saada käyntiin 2010 lopussa.

Helge: Sahan rakentamisesta suomalaisilla lienee jo kokemuksia. Tuottoisan liiketoiminnan rakentaminen ei käy käden käänteessä. Työntekijöiden hakeminen, valinta ja kouluttaminen on vaativa tehdä. Suuret ja pienet lähtevät oppimiskäyrällä samalta viivalta.

Suomen-sahoilla haasteelliset näkymät

Viime vuoden loka-joulukuun jaksolla yhtiö teki 7,6 miljoonaa euroa voittoa ennen veroja, kun vuotta aiemmin vastaava tulos oli 2,6 miljoonaa euroa. Liikevaihto tuplaantui 65,6 miljoonaan euroon.

Suurin divisioona eli talorakentaminen kasvatti kvartaalilla liikevaihtoaan ja teki hieman vertailujaksoa heikommin noin 24 prosentin liikevoittoa. Sahabisneksen liikevoitto valahti tappiolliseksi Venäjän-kulujen vuoksi. Myös hoivapalvelut tekivät miinusta muun muassa syksyn palkankorotusten vuoksi. Huonekalubisnes teki 12,2 prosentin liikevoittoa.

Helge: Monialaista toimintaa. Huomioni kiinnittyy erityisesti hoivapalveluihin.

Hallitus ehdottaa osakekohtaiseksi osingoksi 0,04 euroa. Se on sentin enemmän kuin viime vuonna.

Yritysostoja hiljattain tehneen konsernin liikevaihdon arvioidaan kasvavan tänä vuonna noin 20 prosenttia. Tuloksen ennen veroja ennakoidaan kasvavan noin neljänneksellä.

Helge: Ok, katsotaan.

Yhtiö kuitenkin odottaa, että pientalotoimitusten määrä laskee tänä vuonna. Myös sahojen markkinatilanne on muuttunut haasteelliseksi. Huonekalubisneksen tilanne voi yhtiön mukaan muuttua nopeasti huonompaan suuntaan vuoden jälkipuoliskolla.

Helge: Muutoksia odotettavissa. Millaisia kolhuja yritys kestää?

Jussi Rosendahl
jussi.rosendahl@kauppalehti.fi
+358-10-665 101

Helge: Kommentoin Jussin artikkelia. Kostroma haluaisi alueelleen myös paperitehtaan. Pienestä alkanut hanke paisuu kuin pullataikina. On siinä tekemistä, kun näitä palasia yrittää pitää paketissa.




torstaina, helmikuuta 14, 2008

Venäläispankki osti Ruukki Groupia

Venäläisestä VTB pankista Ruukki Groupin suuromistaja. Pankki ostaa kymmenen prosenttia Ruukista 76,9 miljoonalla eurolla.

Osakekauppa tehdään Helsingin pörssissä sen jälkeen, kun kaikki tarvittavat asiakirjat on laadittu.

Tavoitteena on yhdessä suuromistajan Procomexin kanssa kehittää Venäjän metsäteollisuutta.

Molemmat osapuolet näkevät itsensä pitkäaikaisina sijoittajina.

Ruukki Group voi tukeutua VTB:n kokemukseen, sanoo Procomexin toimitusjohtaja Ahti Vilppula.

VTB:llä on 60 pankkikonttoria eri alueilla Venäjällä.

Ruukki Group suunnittelee sahan ja sellutehtaan rakentamista Venäjän Kostromaan. Investoinnin pitäisi näillä näkymin valmistua ennen 2011 edellyttäen, että RG saa kasaan tarvittavan pääoman hankkeen loppuun viemiseksi.

Kostroman aluehallinto ei ole vielä antanut Ruukki Groupin investoinnille lopullista hyväksymistään. Aluehallinto käsittelee edelleen Venäjän metsälain mukaisen prioriteetti-investoijan aseman myöntämistä Ruukki Groupille. Ratkaisuja odotetaan tämän kuun aikana.



maanantaina, tammikuuta 21, 2008

ARVOPAPERI ONLINE » Uutiset » Ruukin Venäjän-hankkeesta päätös kuukauden sisällä

ARVOPAPERI ONLINE »» Uutiset »» Ruukin Venäjän-hankkeesta päätös kuukauden sisällä: "Ruukin Venäjän-hankkeesta päätös kuukauden sisällä

21.01.2008 10:30 (muokattu 21.01.2008 10:34) - Interfax on kertonut, että Ruukin projekti on jäissä, mutta Matti Vikkula on kiistänyt tiedon.

Venäläinen uutistoimisto Interfax kertoi perjantaina, että venäläisviranomaiset ovat pistäneet Ruukin (osake, uutiset) 1,1 miljardin euron tehdashankkeen jäihin. Ruukki Group aikoo rakentaa Venäjälle Kostroman alueelle sahan ja sellutehtaan.

Ruukki Groupin toimitusjohtaja Matti Vikkula kuitenkin sanoi lauantaina uutistoimisto Reutersille, että tehdashanke etenee suunnitelmien mukaan.

Tänään Ruukki sanoi odottavansa, että Kostroman viranomaiset antavat kuukauden kuluessa päätöksen tehdashankkeen etenemisestä.

Ruukki Groupilla ja sen venäläisellä tytäryhtiöllä on allekirjoitetut sopimukset sahalinjojen ja metsänkorjuukaluston hankkimisesta siten, että saha voisi olla investoijan puolelta toiminnassa kuluvan vuoden lopulla.

Elokuussa Ruukki sanoi tulostiedotteessaan, että viranomaislupien saaminen on yksi riski koskien tehdashanketta: http://www.arvopaperi.fi/article/id=23588


Jenni Laurila
jenni.laurila@talentum.fi

Helge: Seuraan tätä hanketta mielenkiinnolla. Näyttää siltä, että saha-asia etenee sopimusten mukaisesti. Hyvä niin.



perjantaina, tammikuuta 18, 2008

Ruukki Group Sellutehdashankkeen vaikeudet Venäjällä

visualradio said:

visualradio

Ruukki Group sellutehdashanke Venäjällä on ajautunut vaikeuksiin. Tietääkö joku Jaikuja tästä? Kaipaan lisätietoja.

9 minutes ago. Delete

1 comment so far

visualradio

Moskovan alueen hallinto on jäähdyttänyt investointisopimuksen. Venäläiset haluavat alueelle myös paperitehtaan. Investointisopimus solmittiin Moskovan alueen kuvernöörin kanssa, joka kuoli auto-onnettomuudessa viime syyskuussa. Kyseessä on 400 miljoonan euron hanke (täsmennys 400 Me etu rakentajalle). Venäläiset väittävät, että RG ei ole edennyt aikataulun mukaisesti. Puun käytön intensiivisyyttä on myös kritisoitu, kertoo YLE kello 12:06.


Uutta tietoa kello 14 Uutisissa. RG:n johtaja totesi, että hanke etenee ongelmitta.


perjantaina, joulukuuta 21, 2007

Ruukki Group Kemijävelle?

Ruukki Group haluaa ostaa Kemijärven sellutehtaan. Kehitysyhtiö Ruukki Group on esittänyt Stora Ensolle kirjallisesti neuvotteluja Kemijärven sellutehtaan ostamisesta. Yhtiö ilmoittaa myös olevansa halukas pitkäaikaiseen yhteistyöhön sellun ja puuraaka-aineen toimittamisessa. Tähän asti Stora Enso ei ole ollut halukas myymään tehdasta.
Helge: Kemijärven tehdas saattaa nousta tuhkasta. Selluproffa Johan Gullichsen on esittänyt biojalostamon perustamista. Ruukki Group lähestyy nyt omalla aloitteellaan. Takataskussa täytyy olla "jokin suunnitelma", joka ei pidä sisällään sellukapasiteettia.
"Näkemyksemme mukaan puuraaka-aineen kuljettaminen Itä- ja Ylä-Lapista alueen ulkopuolelle laajamittaisesti ei ole pitkien etäisyyksien vuoksi taloudellisesti tai ympäristöä ajatellen järkevää. Esittämämme yhteistyö mahdollistaisi sellutoimitusten jatkumisen Stora Enson paperitehtaille nykyisellään", sanoo toimitusjohtaja Matti Vikkula Ruukki Groupin tiedotteessa.
Helge: Tässäkin lausunnossa on järkeä, mutta yhtyykö Stora Enso tähän ideaan?
Ruukki Group uskoo, että Pohjois- ja Itä-Suomessa hakkuita voitaisiin lähivuosina merkittävästi lisätä sekä yksityismetsistä että julkisesti omistetuista metsistä kestävän metsätalouden periaatteita ja luontoarvoja kunnioittaen.
Helge: Saadaanko metsistä irti enemmän puuta?
Raaka-ainetoimitusten täydennysvaihtoehtona voisi olla venäläisen puun toimittaminen Kemijärvelle haketettuna. Myös julkisuudessa esillä olleet bioenergian tuotannon lisäämisvaihtoehdot sellutehtaan yhteydessä olisi Ruukki Groupin mukaan selvitettävä.
Helge: Tällä tarkoitetaan ehkä biojalostamoa.
Venäjälle suunnitteilla sellutehdas. Ruukki Group suunnittelee Venäjälle Kostromaan sellutehdasta. Yhtiön mukaan Kemijärven sellutehtaan osaamista voitaisiin hyödyntää Kostromassa ja synnyttää Pohjois-Suomeen uusia työpaikkoja.
Helge: Osaamisen synergiaa. Hyvä ajatus.
Puuperusteisiin teollisiin liiketoimintoihin keskittyvällä Ruukki Groupilla on sahaustoimintaa Pohjois-Suomessa. Kemijärven sellutehtaan lopettamisella olisi yhtiön arvion mukaan kielteisiä vaikutuksia sen Pohjois-Suomen sahojen raaka-ainetoimituksiin ja sivutuotevirtoihin.
Helge: Sahureiden kannalta tärkeä näkökulma, koska hakkeen kuljettamisen jälkeen sahoille ei jäisi siitä erästä paljoakaan.
"Mahdollisuudet Kemijärven sellutehtaan jatkamiseen riippuvat luonnollisesti keskeisesti nykyisestä omistajasta. Olemme halunneet tuoda heidän harkittavakseen vaihtoehdon, jonka avulla vaikeaan haasteeseen on löydettävissä ratkaisu. Näin erilaisten tavoitteiden ja tahtotilojen yhdistäminen olisi sekä mahdollista että taloudellisesti perusteltua", Vikkula toteaa.
Helge: Mielenkiintoinen kokonaisajatus.
Stora Enso kertoi lokakuussa sulkevansa pysyvästi Summan paperitehtaan, Anjalan tehtaan aikakauslehtipaperikoneen sekä Kemijärven ja Norrsundetin sellutehtaat.
Helge: Norrsundetin jatkamisesta keskustellaan myös Ruotsissa.
Kemijärvellä tieto sellutehtaan lopettamisesta nostatti pikaisesti kansanliikkeen tehtaan puolesta. Stora Enso kuitenkin ilmoitti, ettei tehtaan sulkemista peruta eikä sitä myöskään myydä.
Helge: Lappilaiset ovat yksituumaisesti tarttuneet tähän asiaan. Taustalla lienee myös aimo annos politiikkaa.