Keitele Group investoi 30 miljoonaa euroa Kemijärvelle

Television uutisissa on tänään kerrottu Keteile Groupin investoinnista Kemijärvelle. Arktos Groupin liimapalkkitehdas ei käynnistynyt, vaikka se sai aikoinaan ison tuen valtiolta ja Stora Ensolta.

- Keitele Group suunnittelee merkittävää investointia teolliseen tuotantoon Pohjois-Suomessa. Hankkeeseen on saatu työvoima- ja elinkeinoministeriöltä 4,56 miljoonaa euroa kehittämisavustusta, johon osallistuu myös Euroopan aluekehitysrahasto. Toteutuessaan tuotantolaitos sijoittuisi Kemijärvelle.

Helsingin Sanomien mukaan Keitele Group on pääomistajana uudessa yrityksessä, joka rakentaa Kemijärvelle uuden sahan ja liimapuulinjan lakkautetun sellutehtaan tontille. Investointi on arvoltaan 30 miljoonaa euroa ja se tuo toteutuessaan Kemijärvelle 70 uutta työpaikkaa. 



Kuva: Helge V. Keitel, KK-Net, Jyväskylä, Finland (6.9.2013)

Keitele Group on vuodesta 1981 toiminut vakavarainen perheyritys, jonka liikevaihdoksi arvioidaan tänä vuonna (2013) 135 miljoonaa euroa. Yhtiön suurimmat markkina-alueet ovat Japani ja EU-maat.

Yhtiö työllistää  325 henkeä pääasiassa Pohjois-Savossa Keiteleellä.  Työllisyyteen yhtiön nykyisillä tuotantolaitoksilla ei uudella hankkeella ole vaikutusta.

Helsingin Sanomat: “Tuotantolaitos sisältää sahan ja liimapuutehtaan, joka työllistää 70–80 henkilöä. Lisäksi 190–200 työpaikkaa syntyy puunkorjuuseen ja kuljetuksiin. Tehtaan on määrä käynnistyä ensi vuoden loppuun mennessä. Uuden tehtaan tuotanto menee pääasiassa vientiin. Päämarkkina-alueita ovat muun muassa Kaukoitä ja Pohjois-Afrikka. Keitele tunnetaan vakavaraisena yhtiönä toisin kuin edellinen Stora Enson vanhalla tehdasalueella toiminut yritys Arktos. Se hakeutui konkurssiin tammikuussa 2013.”

Toimitusjohtaja Ilkka Kylävainio kertoi hotelli Presidentin Risto-kabinetissa 20.9.2013 Keitele Groupin 30 miljoonan euron investoinnista Kemijärvelle. Asiasta oli maininta Keitele Groupin kotisivuilla 19.9.2013 (Emme anna hankkeesta lisätietoja ennen tiedotustilaisuutta).

• Keitele jatkaa siitä, mihin epäonninen Arktos Group jäi. 
• Uutisessa mainittiin myös biojalostus, joka sopii kuvaan. Siitä puhuttiin jo Kemijärven sellutehtaan lopettamisen yhteydessä.
• Aasia vetää ja Keiteleellä on näpeissään koko arvoketjun hallinta kannolta sahatavaran ostajiin.

Lähde: Hankkeen tiedotustilaisuus perjantaina 20.9.2013 kello 10.00 hotelli Presidentin Risto-kabinetissa (Eteläinen Rautatiekatu 4, Helsinki) ja YLE

Ilkka Kylävainio
hallituksen puheenjohtaja, teollisuusneuvos
Keitele Group
puh. 0400 375 009
ilkka.kylavainio@keitelegroup.fi

Kemijärven liimapalkkitehdas alusta loppuun

KUVA: Kaleva, Oulu (10.2.2012)

Tunnen ihmisiä, jotka tutkivat kuolinilmoitukset tarkkaan ja mittailevat omaa maallista vaellustaan tuonpuoleiseen siirtyneisiin vertaillen. Jotkut bongaavat lehdistä sarjakuvat ekana. Moni lukee urheilusivut alusta loppuun ja jättävät kulttuurin, talouden ja politiikkan kirjoitukset sikseen. Minua kiinnostavat yritysten hyvät, pahat ja rumat. Ei siksi, että hyppisin epäonnisten haudalla, tai osoittaisin sormella hankkeita, jotka eivät etene niin kuin Strömsössä. Menetykset ja menestymiset opettavat meille aina jotain uutta yrittämisestä.

Tänään Sotkamon Nesteen Baarissa selasin Oulussa ilmestyvää Kaleva-lehteä, jossa oli sivun mittainen tarina Kemijärven tehtaan jatkajasta, Arktos Groupista, joka sai aikoinaan isot tuet, hyvät lainaehdot, rutkasti rahaa Finnveralta, Stora Ensolta ja TEM:iltä.

Vajaa vuosi takaperin pähkäiltiin: “Jos yrityssaneerauksessa oleva Kemijärven liimapuutehdas Arktos Oy ajautuu konkurssiin, lankeaa veronmaksajille miljoonien eurojen lasku, sillä osa luottotappioista lankeaa valtiolle.”

Asiasta kertoi  tuolloin Yleisradio.

Kun Stora Enso lopetti Kemijärven sellutehtaan, rakennettiin paikkakunnalle julkisin varoin vahva tukipaketti. Arktos sai kehittämisavustuksia 5,5 miljoona euroa, minkä lisäksi väkeä koulutettiin 300 000 eurolla. Valtion eritysrahoittajan Finnveran rahoja kiinnitettiin yli 11 miljoonaa. Tiedetiin, että konkurssin toteutuessa avustukset valuisivat hukkaan.

Tänään Kaleva-lehti ynnäsi artikkelissaan operaation kokonaismenetykset ja päätyi noin 30 miljoonaan euroon. Miinusta kertyy myös hanketta rahoittaneelle pankille.

Hankkeen rahoittajien mukaan epäonnistumisella on useita syitä. Arktoksen toimitusjohtaja Juhani Kukkonen arvoi yhdeksi syyksi takkuilevan paikallishallinnon. 

Harvoin riskialtista teollista hanketta on maassamme rahoitettu yhtä avokätisesti. Superministeri Mauri Pekkarinen otti aikoinaan poliittisen vastuun ja antoi TEM:in lapioida Arktosiin rahaa runsaasti, ilman virkamiestensä tukea. Finnvera rohkeni lainoittajaksi, koska Stora Ensokin peukutti liimapalkkitehdasta.

Työ- ja elinkeinoministeriön rakennusmuutosjohtaja Anssi Paasivirta kertoi Ylelle helmikuussa 2012, että paikallinen sellutehtaan puolesta toimiva massaliike olisi hidastuneiden paikallishallinnon toimenpiteiden takana. No, ehkä, mutt syitä lienee useita. Liimpalkkituotanota oli Suomessa jo ennen Arktosin alkua yli arkitarpeen. 2008 käynnistynyt talouslama latisti kysyntää entisestään.

Massaliikkeessä vaikuttanut Kemijärven kaupunginhallituksen entinen puheenjohtaja Heikki Nivala kiistää Paasivirran väitteet.

Valtioinyhtiöistä vastannut ministeri Kari Häkämies oli ilmeisesti aktiivisesti vaikuttamassa siihen, että mikkeliläisfimaa kuljetettiin kunniakujassa rahoittajien ja tukijoiden puheille. Alaa tuntevat sahurit ja tuotantotekniikan osaajat eivät alun alkaen luottaneet Arktosin kykyyn. “Happamia ovat!” totesi kettu pihlajanmarjoista. Kilpailijat eivät kaivanneet lisää kapasiteettia.

Liimapuupalkeja ei tehtaalta lähtenyt yhtään kappaletta ja nyt koko Arktos Group on konkurssissa, vaikka Kemijärveltä lähteneen Stora Enson sellutehtaan tiloihin sijoittunut Arktos työllisti pohjoisessa enimmillään toistasataa ihmistä. Liimapuutehtaan tuotanto lopetettiin  vuosi sitten (2012) pian sen jälkeen, kun Stora Enso ilmoitti lopettavansa yksikön rahoittamisen.

Kemiläsikriitikoiden mukaan, Arktos Groupin tehtävänä oli vaimentaa hälinää ja ruikutusta, joka syntyi Urho Kekkosen 60-luvulla  runnoman  sellutehtaan lakkautuksen takia. 

Sanotaan, että Arktos-hanke oli pelkkää sumutusta, psygologinen yritys, jolla ei ollut aikomustakaan valmistaa liimapalkkeja. Lisäksi väitetään, että konkurssipesän varat ovat Kalixissa (Ruotsissa) tai joka tapauksessa ulkomailla.

Arktos Groupin hallituksen puheenjohtaja Jaakko Kilpeläinen piti vielä tammikuussa 2012 tehtaan näkymiä hyvinä. Vuoden kuluttua ääni kellossa vaihtoi: yhtiö kertoi tammikuun lopussa nettisivuillaan, etteivät rahoittajat kiinnostuneet saneerausohjelmasta ja tehtaan käynnistämisestä uudelleen.

Konkurssihakemuksesta päätettiin 30.1.2013.

Poliisi tutkii parhaillaan, onko Arktosin yritystukia käytetty väärin. Vuonna 2008 perustettua tehdasta vauhditettiin noin seitsemän miljoonan euron tuilla. Kasan painoksi tulevat kymmenien miljoonien lainat.  Myös ryppääseen hankitut Inarin Peuravuonon saha sekä Seskarö Såg Ab Haaparannalla ovat lopettaneet.

Konkurssista kertoi ensimmäisenä Yle Lappi.

Teolliset palvelut pitävät Suomen raiteilla

Suomen BKT on pudonnut kuin kivi toissasyksyisestä alkaen. Vuosi 2009 oli teollisuuden ja viennin osalta vaikein miesmuistiin tai numeroiden valossa lasku oli suurempaa kuin koskaan.

Maailmalla puhutaan elpymisestä ja kasvusta, mutta meillä ehkä työttömyyden heikkeneminen on ainut, joka näyttää kasvun merkkejä.

Kiinan talouden ylikuumeneminen ei heijastu meille. Mutta jotain hyvääkin tapahtuu: paperipaikkakunnilla uusia työpaikkoja on syntynyt yllättävän hyvin lakkautettujen tilalle.

Metsäteollisuuden rakennemuutoksen pelättiin vievän tuhatkin suomalaisen kansantalouden pesästä. Kotimaan kaupan myyntiluvut ovat laskeneet, mutta nekään eivät ole vielä syöksyneet niin syvälle kuin vientisyöksystä voisi päätellä. Suomalaisten ostovoima kasvoi 2009 neljällä prosentilla ja se selittänee sen, miksi kauppa on pitänyt palvelualojen työllisyyttä yllä.

Teolliset palvelut ehkä selittävät, miksi teollisuuden työvoiman vähentäminen ei ole ollut niin rajua kuin vientinotkahduksesta voisi päätellä.

Mihin raha hakeutuu?

Eurooppaa ei enää ole voimakkaan kasvun aluetta. Mikä on Suomen laita? Onko meillä vielä projekteja, jotka kiinnostavat ulkomaalaisia sijoittajia? Ministerit ovat sitä mieltä, että Kemijärven uuden sellutehtaan rakentamiseen ei löydy rahaa. Tämä on tietenkin itsestään selvyys.

Energiasijoitukset ovat kieltämättä suomalaisille edelleen mahdollisuus. Jos tänne sijoitetaan kolme uutta ydinvoimalaa, niiden rakentamiseen tarvitaan iso tukku rahaa. Niiden tekeminen on työvaltaista toimintaan. Atomivoimaloita ei tuoteta liukuhihnalta.

Ydinvoima on tämän päivän Euroopassa ja maailmassa kasvuala. Suomalainen poliittinen todellisuus näyttää suosivan ydinvoimaloiden syntyä. Keski-Euroopassa suhtautuminen on traumaattisempaa. Ruotsi on solmussa luopumispäätöstensä kanssa.

Tietenkin täällä on paljon muutakin energiarakentamista, mutta kaikki se on mittakaavaltaan paljon pienempää.

Mullistavia sijoituksia ei myöskään tule metsäteollisuuteen. Biojalostamoita rakennetaan muutamia. Hinta 300 - 400 miljoonaa euroa per kappale. Vuoteen 2020 mennessä niitä ehkä tulee kourallinen.

Metalliteollisuuden viennin varassa investointien kasvu tulee olemaan.

Kemijärven kriisi

Kiitos viestistä, olen kirjoittanut Kemijärvestä ja metsäteollisuuden kriisistä. Pelissä on isot arvot suomalaisesta näkökulmasta. Puusta puhutaan, mutta toisaalla ongelmana on myös pitkään (yli kymmenen vuotta) jatkuneen ylikapasiteetin purkamisesta.

Metsäyhtiöiden pitäisi siirtyä uuden sukupolven tuotteiden kehittämiseen, koska paperi tarvitaan entistä vähemmän sanomalehtien ja mainosten tuottamiseen. Pakkauksia ja hygieniapaperia Internet ei sentään syö.

Kemijärven massaliike on oikealla asialla liukusellun ja erityisesti biojalostamon suhteen, aihetta pitäisi asioita lähestyä professorien Dahl ja Gullichsen näkemysten pohjalta. Nämä uudet näkymät eivät pelitä Stora Enson sijoittajien silmissä ja siksi omistuksen muutos mahdollistaisi uuden ratkaisun.

Stora Enson päättäjät eivät kuitenkaan painostamatta pyörrä päätöstään. Saas nähdä, onko poliitikoilla voimaa peruutusvaihteen vääntämiseen. Ministeri Mauri Pekkarisen eilinen puhe Lauantaiseurassa ennakoi "jotain", mutta pelissä on tietenkin Häkämiehenkin kunnia.

Kiirettä herrat pitävät. Ongelmat ovat suuria. Ilmeisesti tässä osoitetaan nyt myös venäläisille, ettei metsäjäteillämme ole varaa maksaa korkeita puutulleja. Kapasiteetin alasajamisella osoitetaan, että "lypsävän lehmän" maidontuotantokyky (maksukyky) on rajallinen.

Metsäfirmojen huolet eivät lopu tähän. Tämä kapasiteetin sopeuttamisremontti jatkuu useita vuosia.

Lapin kannalta kirjoituksessani ei ole suurtakaan lohtua. Kajaanissa UPM:n omistama Kajaanin tehdasta seisotetaan myös. Odottavat parempia aikoja. Sanomalehtipaperin ylituotanto on pahimmasta päästä.

Nyt pitäisi keksiä ja innovoida uusia asioita. Asiantuntijoilla on kohtuullisen hyvä kuva "uusista suurenkin mittakaavan asioista", mutta konkreettisiin toimenpiteisiin on superministeriönkin vaikea taipua, koska metsäfirmojen lobbarit vahtivat tarkkaan jokaista uutta kuidun ja pöllin käyttäjää.

Kriisin kautta metsäteollisuus astelee kohti uutta. Jatkuvaan saneeraamiseen keskittyneiden yritysten kulttuurit soveltuvat huonosti uuden luomisen yhteisöiksi. Uusien prosessien kehittäminen pitäisi tapahtua "suurten ulkopuolella", jossain uudessa yhteisössä. Kemijärven massaliike on myös siinä oikeassa, että liimapalkkien tuotanto on pelkkä "tilanteeseen sopiva hätäratkaisu". Sillä ei luoda uutta nousua, mutta se tarjoaa väliaikaista työtä.

Radikaalit muutokset ovat vaikeita. Lappilaisten sitkeys ehkä palkitaan. Vaikean yhtälön purkamisesta ja uudelleenarvioinnista tässä on kyse.

Terveisin
Helge

Massaliike ei luovuta

Kuuntelin äsken ministeri Mauri Pekkarisen haastattelua Lauantaiseurassa ja kirjoitin kuullessani kaksi erillistä blogipostausta, jotka löytyvät tästä osoitteesta rullaamalla sivua alaspäin.

Kemijärven massaliike: Tehtaan lopettamisesta miljarditappiot valtiolle. Julkaistu 02.02.2008, klo 08.39 (päivitetty 02.02.2008, klo 09.10).

Kemijärven tehtaan Massaliikkeen mukaan tehtaan lopettaminen aiheuttaa valtiolle uusiutuvan energian menettämisenä lähes miljardi euroa. Tehdas tuottaa sellun poltossa bioenergiaa.
Massaliike kehottaa päättäjiä näkemään Stora Enson tehtaan sulkemispäätöksen "järjettömyys".

Massaliike osoittaa maanantaina mieltään Helsingissä

Liikkeen edustajat luovuttavat tehtaan säilyttämisen puolesta kerätyn, 28.000 allekirjoittajan kansalaisadressin pääministeri Matti Vanhaselle, valtiovarainministeri Jyrki Kataiselle ja valtio-omistuksesta vastaavalle puolustusministerille Jyri Häkämiehelle.

Massaliike tapaa myös presidentti Tarja Halosen ja eduskuntaryhmät,

YLE Uutiset

• Mitä kirjoittaa Jyrki Koulumies?
• Päästöt kuumentavat politiikkaa
• Kuka maksaa lappilaisten sijoitukset takaisin?

Kemijärven tehtaan perustamisessa lappilaiset olivat merkittävällä tavalla mukana. Tehtaan perustamisen edellytys oli, että lappilaiset sijoittavat siihen omia käteisvarojaan.

Lappilaisilta yksityisiltä, yrityksiltä ja yhteisöiltä kerättiin 200 miljoonaa markkaa. Itse kukin isäntämies, yrittäjä, kauppa tai yhteisö katsoi kirstun pohjalle ja lähti yhteiselle asialle. Syntyi Kemijärvi Oy jonka takuumiehet olivat Suomen keskustan lappilaiset vaikuttajat ja Urho Kaleva Kekkonen.

Lapin uudet työpaikat

Kemijärven lopettaminen ei ole vielä loppuun käsitelty. Ihmiset ovat vaikeassa asemassa, toteaa Pekkarinen. Ensivaiheessa on 100 työpaikkaa ja vielä Mauri toivoo, että muut työpaikat voidaan korvata.

Yhteiskuntavastuusta syntynyttä keskustelua tukee myös presidentti Halonen. Yrityksen yhteiskunnallinen vastuu kiinnostaa myös Tarjaa.

Tapaus Kemijärvi tulee eduskuntaan. Presidentti on itsenäinen ajattelija Pekkarisen mielestä.

Hallituksen vastuulla on omistajaohjaus. Häkämies lopettaa ja siunaa ja Pekkarisen ministeriö tukee sitten ruumiinpesussa ja uusien työpaikkojen luonnissa.

- että Suomessa olisi töitä
- että pyörä pyörisivät

Metsäteollisuuden kohentamisohjelma

- puurakentamisen kohentamisohjelma
- maailmanlaajuinen myllerrys
- Yliasiamies Esko Ahon selvitystyötä odotellaan
- 100 työpaikka on syntymässä
- Kaikki työpaikat korvataan

EU:n ilmastointi- ja energiapaketti

- EU pyrkii, tähtää johtajaksi ja leaderiksi
- Ukrainan kaasukriisi pari vuotta takaperin sysäsi liikkeen uuden energiapolitiikan EU:ssa
- raskas energiaintensiivinen teollisuus
- uusiutuvan energian osuuden kasvattaminen Suomessa 29 %:sta 38 %:iin

Riittävätkö rakeet?

- uusiutuvat on saatava ylös
- 2050 on huomattavasti kovemmat tavoitteet
- iso lasku lankeamassa
- Euroopassa tehdään ylhäältä päin (von Oben)
- USA 300 miljoonalla asukkaalla maailman suurin päästöjen aikaansaaja

Euroopan uhraaminen

- yritykset voivat siirtyä täältä pois
- hiilivuoto

Metsä- ja teknologiateollisuuden mielestä lasku on kova

- nyt alkavat varsinaiset neuvottelut
- energiaomavaraisuutemme on nyt heikko

Mistä energia tehdään?

- vesivoima on edullisin tapa
- siihen ei tarvita valtion tukea
- Vuotos pitäisi rakentaa
- metsäenergian ylösrakentamiseen tarvitaan tukea
- tuulivoimaakin tarvitaan, koska metsä ei yksin riitä
- tuulivoima on kallista
- tuuliolosuhteemme eivät ole hyvät Suomessa
- meidän ratkaisut ovat vedessä ja puussa
- turve ei ole unohtunut
- turveovi on vähän auki

Kansalaiskeskustelu

- professori Laineen raportti turpeen käytöstä

Päästökaupassa

- paperi ja sellu ei ollut alkuperäisessä jaossa
- ilmainen alkujako
- miten se etenee kohti 2020
- autoon ja kotiin Jyväskylään
- hiihtokilometrejä on vähä 100 - 150 km
- hiihdän silloin kun kerkiän
- kotimaiset sukset

Säästä huolimatta, mukavaa viikonloppua!

Liukosellua Biojalostamista Biotekniikkaa Kemijärvelle?

Kemijärvelle Liukosellua?

Torstai, Tammikuu 31, 2008 10.29 | Helge V. Keitel | Merkinnät, Uutiset, Helge Keitel, Bioenergia, Metsäteollisuus, Biojalostamot, Teknologia

Sellu- ja ympäristötekniikan professori Olli Dahlin mielestä Suomesta ei kannata lopettaa sellutehtaita, koska ne tuottavat sellun lisäksi myös energiaa. Kemijärven tehdas olisi sopiva yksikkö tutkimuksen käyttöön. Uusia asioita voitaisiin tutkia tehdasmittakaavassa. Ei riitä, että testejä tehdään pelkästään koeputkissa, pienissä putkissa ja purtiloissa.
Kemijärven tehtaalla voitaisiin tehdä koeajoja, mikä olisi ainutlaatuista.

Laboratoriotutkimuksista saadaan vain suuntaa-antavaa tietoa. Jos Suomi haluaa edetä maailman ykköseksi metsäpohjaisten biokemikaalien tuottajana, olisi meillä pakko olla paikka, jossa uusia ideoita ja innovatiivisia prosessiratkaisuja voitaisiin testata.
Professori Olli Dahl Teknillisestä Korkeakoulusta on yksi niistä asiantuntijoista, joka näkee Liukosellun tuotannon Kemijärvellä mahdollisena. Hän perää lopettamispäätöksen yhteyttä myös uusiutuvaan energian tuotantoon.

Biojalostamoksi muuttamista ehdotti joulukuussa 2007 emeritusprofessori Johan Gullichsen, Ahlström yhtymän entinen hallituksen puheenjohtaja.

The Millenium Prize Varapuheenjohtaja Johan Gullichsen on emeritus professori Teknillisessä korkeakoulussa, Ahlström Oyj:n hallituksen puheenjohtaja sekä innovatiivinen paperinvalmistusprosessien konsultointiin erikoistunut yrittäjä. Hänet onkin palkittu Wallenberg-palkinnolla paperinjalostuksen eteen tekemästään kehitystyöstä.

Kemijärven sellutehdasta puolustavan massaliikkeen mielestä Kemijärven sellutehtaalla olisi mahdollista tuottaa monipuolista tuotevalikoimaa:

1. Kemijärvellä on yksi todellinen mahdollisuus lisätä bioenergian tuotantoa ja hyödyntämistä.
2. Kemijärven sellutehtaan sulkeminen vähentää sähkön kulutusta 140 gigawattituntia vuodessa.
3. Kemijärven tehtaan energiatase on omavarainen ja se pystyy myymään energiaa 50 gigawattituntia vuodessa.
4. Kemijärvi tuottaa biosähköä yli oman tarpeensa niin, että se riittää 1400 - 1950 normaalikokoisen suorasähköllä lämmitettävän omakotitalon tarpeisiin.
5. Biojalostamo
6. Liukosellu
7. Täysmittakaavan laboratorio

Professori Dahlin mielestä Kemijärven sellutehdasta ei pitäisi vielä romuttaa. Tuotannon suunnan Dahl muuttaisi paperisellusta liukoselluksi, josta valmistetaan tekstiilejä. Liukosellusta voidaan valmistaa muun muassa kehruukuituja.

Liukosellusta tehdään hygieniatuotteita terveydenhuollon käyttöön sekä patjojen täytettä. Markkinoiden arvioidaan kasvavan 5 - 10 prosenttia vuodessa.

Dahl arvioi, että pienen tehtaan tuotanto menisi heti kaupaksi. Uusi tuotantosuunta antaisi tehtaalle selkärangan. Lisäksi liukoselluloosaa tehtäessä saadaan erilaisia biopohjaisia kemikaaleja, tärpätin ja mäntyöljyn lisäksi liikennepolttoaineeksi käyvää etanolia ja makeutusaineita, kuten ksylitolia.

Professori on myös miettinyt lappilaisen pienpuun käytön kohtaloa. Kemijärven rautatie on huonossa kunnossa ja tämän takia puun siirtäminen Lapista Kemin ja Oulun tehtaille johtaa räjähdysmäiseen rekkaralliin Lapin teillä.

Liukoselluvaihtoehdossa Lapin harvennusmetsät saataisiin täysimääräisesti käyttöön. Kun metsää kaadetaan, jää metsätähdettä, josta voidaan jalostaa biodieseliä. Se on potentiaalinen tuote metsätähteistä tämänhetkisen tiedon valossa.

Biodiesellaitos nousisi Dahlin visiossa sellutehtaan kupeeseen. Biodieselillä ja sellulla ei ole suoranaista yhteyttä, mutta yhteistä logistiikka olisi luonteva käyttää, kun kumpikin voisi hyödyntää raaka-aineena saman puun eri osia.

Ansioituneet professorit näkevät kvartaalitalousmiehiä paremmin, mitä Suomen metsäteollisuuden kehittämiseksi pitäisi tehdä pitkällä tähtäyksellä. Kemijärven tehdas ei tietenkään ole ainut vaihtoehto tässä esitetyille liikeideoille. Haluan vain todeta, että massaliikkeen kannanotot eivät ole pelkästään hurmoksellista aluepolitiikkaa ja / tai tuulesta temmattujen ideoiden keskustelufoorumi.

Ehkä tulemme näkemään Command Control tyyppisen päätöksenteon muutoksen myös vahvaa johtamista ihannoivassa Suomessa. “User Generated Desgin & Product Development” on arkea monilla innovatiivisilla aloilla. Tekeekö tämä trendi tuloaan patavanhoilliseen metsäteollisuuteen.

Saapas nähdä, miten kauan massaliike jaksaa kamppailla? Keskustelupalstoilla massaliikkeen intohimoinen toiminta saa huutia. Etelä-Pohjoinen asetelma on valmiina, eikä sanoja säästellä:

“Koko massaliikkeen aiheuttama kohu on mennyt jo mauttomuuksiin. Omalta osalta viimeisetkin sympatiat kemijärveläisiä kohtaan alkavat hävitä. Kitinä on kovaa, mikään ei saa muuttua vaan sellua pitää keittää, kannattavuus ei ole merkittävä asia keskustelussa kun omaa etua ajetaan muista välittämättä. Jos todella haluatte sen sellutehtaan niin rakentakaa. SE omistaa nykyisen laitoksen ja se tekee sillä mitä haluaa. Vaikka tehdas on paikkakunnalla se ei ole sosialisoitavissa paikkakuntalaisille”, kirjoittaa Ilta-Sanomat keskustelussa KooMikko.

Massaliikkeen puheiden takana on myös vankkaa osaamista, mutta “häväistyskirjeet” ja tempaukset ovat myös syöneet uskottavuutta. Onneksi keskustelu jatkuu!

Anaika Group Kemijärvellä

Anaika Group Kemijärvi

Keskiviikko, Tammikuu 30, 2008 10.20 | Helge V. Keitel | Merkinnät, Uutiset, Helge Keitel, Bioenergia, Metsäteollisuus, Teknologia

Anaika Groupin hallituksen puheenjohtajaa Jaakki Kilpeläistä haastateltiin YLE:ssä Kemijärvelle tulevan liimapalkkitehtaan rakentamisesta, paikallisesta parjauskampanjasta, kirjelmöinnistä ja Anaikan tavoitteista.

Kemijärven sellutehdas käyttää puuta 1,4 miljoonaa m3. Anaika Groupin tarve on 0,4 miljoonaa kuutiometriä. Silti kilpailevat sahat ja liimapalkkituottajat ovat ärtyneet äänekkäisiin vastatoimiin.

Paperituotanto lakkaa tänään Kymenlaakson Summan tehtaalla ja työ loppuu 450 työntekijältä. Anaika Group on luvannut palkata 2/3-osaa Kemijärven sellutehtaan lakkautuksesta (200) vapautuvasta työvoimasta eli toistasataa työntekijää.

Jaakko Kilpeläinen selosti YLE:n haastattelussa selkeästi hakkeen rahoituksen. Omarahoitusosuus on 60 %. Yritystuet ovat 30 - 35 %, mutta saman saavat muutkin pk-yritykset. Anaika Groupille ei myönnetä erityisetuja. Stora Enso on esisopimuksessa myöntänyt 7 miljoonan euron halpakorkoisen pääomalainan.

Lapin Kansan päätoimittaja Heikki Tuomi-Nikula runttasi kuitenkin asiallisessa kommentoinnissaan Anaikan aikomuksen “epävarmaksi, velkarahalla pyöriväksi toiminnaksi, joka tähtää vanhoille markkinoille”. Päätoimittajan mielestä Anaikasta ei ole “Lapin pelastajaksi”. Mutta uutta liukosellutehdasta suunnitteleva massaliike saa päätoimittajalta täyden tuen. Sitäkö ei tarvitse rakentaa velkarahalla?

Päätoimittajan Heikki Tuomi-Nikula mielestä pelissä on paljon enemmän kuin Kemijärven tehdas. Kemijärveläiset hakevat vimmatusti uutta suuntaa. Kiukun syvyyden saattaa ymmärtää, kun tarkastelee Kemijärvellä lakkautettujen yritysten listaa. Mutta miksi kritiikin pitää kohdistua tuiki tavalliseen pk-yrittäjään?

Päätoimittaja Heikki Tuomi-Nikula

- Tämä on mielenkiintoinen tämä Anaika Group
- Siitä ei tule Itä-Lapin talouden pelastajaa
- Liimapalkkituotannon markkinat ovat “tällä hetkellä” tukossa
- Anaika Group toimii pelkästään lainoilla
- Puuttuu varmuus ja vakaus joka tarvitaan
- Uuteen toimintaan tämä ei avaa
- Tullaan vanhoille markkinoille pelkästään sellutehtaan jälkihoitajaksi

Kemijärvi on kokenut rajuja pettymyksiä. Kerta toisensa jälkeen on tullut huonoja ja vielä huonompia uutisia:

1. Suomutunturin matkailupalveluihin on pitkän suvantovaiheen jälkeen vihdoin saatu vauhtia
2. Vuotos on jälleen nostettu otsikoihin, epävarmuus altaan rakentamisesta jatkuu
3. Urheiluvaatteita valmistanut Torstai lopetti toimintansa
4. Salcomp siirtyi Kiinaan
5. Soklin kaivoshanke on yhä jäissä

Massaliike on irtisanoutunut kolmen sivun “häväistyskirjelmästä”, jota on kierrätetty Kemijärvellä. Kirjeen arvioidaan lähteneen liikkeelle mekaanisen puunjalostuksen sisäpiiristä ja sisältää Jaakko Kilpeläisen mukaan Anaika Groupiin omistajiin kohdistuvaa kritiikkiä ja väärää tietoa.

Anaika Group ei ole vielä heittänyt pyyhettä kehään. Helmikuun 2008 aikana yritys selvittää työvoiman tarjonnan, haastattelee sellutehtaan työntekijöitä ja hakee tarvittaessa lisävoimaa tehtaan portin ulkopuolelta.

Toinen kriittinen tekijä on “raakapuun saanti”, koska ilman puuta liimapalkkeja ei synny. On arvioitu, että alueelta irtoaisi nykyisten vuotuisten hakkuiden lisäksi 2,5 miljoonaa kiintokuutiota, joten “puupulaa ei pitäisi olla”.

Eihän sitä liukoselluakaan voi lumesta valmistaa, joten puusta ei ole kyse!

Lapin Kansa kirjoittaa tänään:

• Tehtaalaiset kiistävät mollanneensa Anaikaa
• Kemijärven tehdas: Stora Enso vaatii lopettamaan Anaikan mustamaalaamisen

Toimitus Lapin Kansa on poliittisesti sitoutumaton maakunnallinen sanomalehti, joka on ollut osa lappilaisten elämää jo 77 vuotta. Lehden päälevikkialue peittää koko Lapin läänin.Lapin Kansan vuoden 2007 tarkastettu keskilevikki on 34 658 kappaletta. Viimeisimmän lukijatutkimuksen mukaan lehdellä on 88 000 lukijaa (KMT06).

Pekka Rytkönen

Kemijärven sellutehtaan puolesta kampanjoiva väki kiistää Stora Enson johdon väitteet, joiden mukaan Kemijärvellä on ruvettu tarpeettomasti mollaamaan Anaika Groupin toimintaa.Massaliikeen edustajien mielestä on kuitenkin perusteltua kysyä, millainen yritys Anaika Group lopulta on? Pystyykö se korvaamaan työpaikkoja, jotka sellutehtaan loppumisen myötä uhataan menettää. Taustatukea Massaliike saa ammattiyhdistysliikkeeltä.

- Se ei ole herjausta, jos Kemijärvellä esitetään epäilyksiä, kuinka pysyvää liimapalkkituotanto olisi. Ihmisillä on asiasta aito huoli, Paperirilliton puheenjohtaja Jouko Ahonen toteaa.

Ahonen muistuttaa, että liimapalkkien tuotannossa on maailmalla ylikapasiteettia. Hänen mukaansa kannattaa pohtia, lähteekö yhtiö Kemijärveltä samalla tavalla kuin Salcomp sen jälkeen, kun valtion maksamat tuet on käytetty.

Kemijärven tehtaan johtajan Tapio Ylikankaan mukaan taustalla on tehtaalla viikonvaihteessa levitetty ”häväistyskirje”. Kirjeessä esitettiin Anaika Groupista perättömiä väitteitä.

Massaliikkeen puheenjohtaja Heikki Nivala sanoo, että yhtiön edustajat ylireagoivat kirjeeseen.

Pysyvä linkki | Muokkaa | Kommentoi »

Kemijärvi Sijoituskohteena?

Tiistai, Tammikuu 29, 2008 13.34 | Helge V. Keitel | Merkinnät, Työelämä, Uutiset, Metsäteollisuus

Kemijärven massaliike haluaa väen väkisin valkaistun massan tai liukosellun valmistajaksi. Muuta ei huolita. Vastustajien mielestä, “limapalkkituotannossa ei ole mitään järkeä ja sahaustoiminnassa ei senkään vertaa”. Moniko yrittäjä rohkenee Lapin perukoille uusia hankeideoita esittelemään? Yrittäjävihamielisyys nostaa päätään, tarjolla on kampitusta, mustamaalausta ja loanheittoa. Pk-yritykselle Kemijärven massaliike on kova luu purtavaksi. Lappilaisille vain suuri on kaunista: oma sellutehdas rakennetaan lakkautetun viereen — mutta kenen rahalla?

Anaika Group Ltd Oy on vuonna 2004 perustettu teknologiayritys, joka suunnittelee, valmistaa ja operoi mekaanisen metsäteollisuuden koneita, laitteita ja prosessikokonaisuuksia. Yritys työllistää noin 50 henkilöä.

Anaika teki nopeassa tahdissa sopimuksen Stora Enson kanssa liimapalkkitehtaan perustamisesta Kemijärvelle. Ruukki Group tarjosi samoin yhteistyötä Stora Enson kanssa, mutta valinta kohdistui mikkeliläiseen pk-yritykseen.

Mikkeliläinen Anaika Group on mukana luomassa korvaavia työpaikkoja Stora Enson lakkaavalle Kemijärven tehtaalle. Stora Enso on allekirjoittanut aiesopimuksen Anaika Groupin kanssa osan Kemijärven tehtaan kiinteistöjen myynnistä yhtiölle, jotta se voi aloittaa konepajatoiminnot ja korkealaatuisten liimapuupalkkien tuotannon.

Täydessä tuotannossa Anaika Group työllistää suoraan noin 115 ihmistä. Alueelle luvataan myös huomattava välillinen työllisyysvaikutus.

Kemijärvellä ei oitis ole riemastuttu uutisesta. Sellutehtaan toiminnan jatkamista vaativa kansanliike aikoo jatkaa taisteluaan.

Kekkosen kokoisiin päättäjiin tottuneet kemijärveläiset / lappilaiset eivät Anaikaa purematta nielleet. Hankkeen vastustajia löytyy nyt jo liimapalkkeja tuottavien kilpailijoiden leiristä, että massa-aateliston keskuudesta, jolle kelpaa vain valtion omistama suuryritys. Pääomaa ollaan muka keräämässä upouuden sellutehtaan rakentamiseen, jos vanhaa ei saada pyörimään.

YLE-tietojen mukaan, pk-yrityksen parjaaminen on saanut surulliset mittasuhteet. Stora Enso ilmoittikin tänään, ettei aio olla mukana kehityshankkeissa, “perättömien tietojen levittäminen ei lakkaa”.

Anaika Group Ltd Oy:n toiminnallisia yksiköitä ovat:

• Anaika Engineering, joka harjoittaa konepajatoimintaa Mikkelissä. Konepajassa käytämme nykyaikaisia 3D-ohjelmistoja ja uusinta CNC-työstökoneteknologiaa.
• Anaika Seikku, joka valmistaa JAS-luokiteltuja liimapuupalkkeja Porissa. Tehdas on suunniteltu ja rakennettu omana työnä ja toimimme UPM-Kymmene Timber Oy:n sopimusvalmistaja. Budjetoitu vuosituotantomme on noin 50.000 m3.

Tuotteet:

• Anaika F1-suurnopeussormijatko-linjasto

• Anaika Timgrader-mekaaninen lujuuslajittelija

Kemijärven liimapalkkitehtaan pitäisi käynnistyä vuonna 2009. Anaika Group:in toimitusjohtaja Jaakko Kilpeläinen kertoo hankkeen hinnan olevan noin 24 miljoonaa euroa, josta valtion tukiosuus on noin 30 prosenttia.

Yhtäkkiä ovat äänenpainot puun riittävyydestä muuttuivat. Joensuulainen metsäprofessori arvioi joulukuussa, että puuta kyllä riittää. Lapin harvennusmetsistä voitaisiin irrottaa 2,5 miljoonaa ylimääräistä kuutiota, mutta eilisten tietojen mukaan “pienpuuta ei ole tarpeeksi edes nykyisille liimapuun valmistajille”.

Anaikan suunnitelmissa kuuluu 135 000 m3/ vuodessa tuottavan sahan perustaminen ja rakentaminen, sekä sen jatkeeksi liimapalkkitehdas, jonka vuosituotanto olisi 100 000 m3 vuodessa. Vastustajien mielestä “alalla on jo ylikapasiteettia”, Stora Enson on pysäyttänyt omia liimapuuyksiköitä Baltiassa ja Itävallassa.

• Mistä löytyy aloja, joilla ei ole kilpailua, mutta silti kysyntää?

Stora Enso tullee keskittymään ydintoimintaansa ja yhtiön mekaaninen puunjalostus saattaa ajautua muiden hoitoon. Tarjolla lienee tältäkin puolelta uusia “yllätyksiä”.

• Mutta, moniko rohkenee tämän jälkeen Lappiin yrittäjäksi?
• Anaika Group aikoo sijoitta 170 000 euroa per syntyvä uusi työpaikka
• Ei riitä, sanovat vastustajat!

Investointituki edellyttää, että sen osarahoituksella hankitut laitteet ovat tukipäätöksen mukaisessa käytössä vähintään 5 vuotta. Muuten tuki peritään takaisin. Anaika toimii avoimesti näiden sääntöjen puitteissa. Jos tuet houkuttelevat niin siitä vaan, koska laki lienee sama kaikille.

Itä- ja Pohjois-Suomen korkeampi tuki (pk-yrityksille 30 %) on EU:n aluekehitysrahastoista lähtöisin.

• Keskustelupalstoilla päätöstä pidetään tekohengityksenä
• Puolesta ja vastaan keskustelu osoittaa myös, että yrittäminen on ylipäätään siirtynyt avoimuuden ja läpinäkyvyyden suuntaan

Anaika Group Kemijärvelle

Iltasanomat kirjoittaa Anaika Groupista 25.1.2008 13:35 otsikolla "Kolmen miehen yhtiö".

• Anaika Group tavoittelee kasvua myös Venäjältä.
• Toimitusjohtaja Juhani Kukkosen mukaan Anaika Group tavoittelee kasvua myös Venäjältä.
• (HEIKKI WESTERGÅRD)
• Myös Kymenlaaksoon uusia työpaikkoja (kunnossapitoa)
  
• Kemijärvelle ainakin sata uutta työpaikkaa (Anaika Group)
  
• Rattaat pyörimään Kemijärvellä jo ensi viikolla
• Anaika Group on kolmen miehen yhtiö

Stora Enson Kemijärven tehtaan ostava mikkeliläinen Anaika Group on kolmen yksityishenkilön omistuksessa. Yhtiön osakekannan jakavat toimitusjohtaja Juhani Kukkonen, hallituksen puheenjohtaja Jaakko Kilpeläinen ja laiteasennuksista vastaava Hannu Jaatinen yhtä suurilla osuuksilla.

Helge: Tutustuin Anaikan toimintaan Mikkelissä 2000-luvun alussa Digital Wood -projektin aikana.

Yhtiö on perustettu vasta vuonna 2004, mutta sahatoimintaa sillä on ollut jo paljon aikaisemmin vuodesta 1993 lähtien. Vuodesta 1995 Anaika on toimittanut erilaisia puutuotteita Japanin markkinoille. Japani on edelleen yhtiön tärkein markkina-alue Euroopan ohella.

Helge: Käyntini tapahtui ennen sahan perustamista.

Iltalehden haastatteleman toimitusjohtaja Juhani Kukkosen mukaan yhtiö on suuntaamassa voimakkaasti myös Venäjän markkinoille. Venäläiset talotehtaat ovat jo olleet kiinnostuneita liimapalkkien toimituksista.

Helge: Venäjä tuntuu luonnolliselta kasvualueelta.

Kemijärvellä yhtiö aikoo palkata liimapalkkien valmistukseen 80 ihmistä. Parikymmentä työntekijää työllistetään konepajatoiminnan laajentamiseen. Alkuvaiheessa Kemijärvellä työskentelee myös kymmenkunta Anaika Groupin henkilökunnan jäsentä. Yhtiöllä on tällä hetkellä 50 työntekijää.

"Riski on olemassa"

Kukkonen ei kiistä, etteikö Kemijärven projekti olisi riskialtis.

- Kemijärvi on meille luonnollisesti iso projekti. Riski on aina olemassa, mutta se ei ole niin suuri etteikö siitä selvittäisi, hän sanoo.

Riskiä pienentää se, että Anaika saa Stora Ensolta edullisen lainoituksen.

- Ratkaisevaa oli myös se, että saamme Stora Ensolta käyttöömme hallitiloja ja muun muassa kuivaamon.

Kukkonen pitää mahdollisena sitä, että Kemijärven työntekijämäärä kasvaa jatkossa.

- Raaka-aineiden saanti ja työvoima ovat tällaisen toiminnan kulmakivet. Esimerkiksi Mikkelissä suurin este toimintamme laajentamiselle on se, että emme saa riittävästi uusia työntekijöitä.

Helge: Muut liimapalkkien valmistajat ovat reagoineet. On puhuttu liimapuun ylituotannosta ja raakapuun saantivaikeuksista. Stora Enso seisottaa liimapalkkitehtaita Baltiassa ja Itävallassa. Itävaltalaiset yksiköt ovat vieneet sahatavaraa ja liimapalkkeja Japaniin.

Kukkonen ei kuitenkaan usko, että Mikkelin työntekijäpulaa voitaisiin paikata kemijärveläisillä.

Helge: Kemijärveläiset kiukuttelevat edelleen. YLE-uutisissa kerrottiin Anaikan suuttumuksesta, kun yrityksestä kirjelmöidään paikallisesti. Kemijärveläisten puheet uuden sellutehtaan rakentamisesta tuntuvat perin erikoisilta. Kuka rahoittaisi? Muutos tekee kipeää ja investointien politisoituminen on myös uusi ongelma sijoittajille. Pääministeri Vanhanen pyysi kemijärveläisiä suuntaamaan katseensa tulevaisuuteen "Panostakaa matkailuun" -puheellaan.

Stora Enso: Perättömien kirjeiden levittäminen on lopetettava tai SE ei jatka Kemijärvelle suunnattujen investointien tukemista.

Tunteet käyvät kuumina. Massaliikkeen voimanponnistukset saattavat osua omaan nilkkaan. Kemijärvi-operaation voimakas politisoituminen ei tule innostamaan normaalin yritystoiminnan sijoittamista alueelle. Pitkään valtion erityissuojelussa ollut alue joutuu varmaan tämän jälkeen harkitsemaan "sijoittajasuhteitaan" uudelta pohjalta.

Kemijärven ja Summaan uudet ratkaisut

Kemijärven uudet ratkaisut ovat olleet nopeita. Stora Enso löysi mieluisan omistajan Kemijärvelle. Uutta kuuluu myös Summan tehtialle.

Hallitus: EU-raha ei ratkaise tehdaskriisiä / teollisuus / Taloussanomat: "Kemijärven tehtaan ostanut Anaika Group ja Kymenlaaksossa storaensolaisia palkkaava Empower ovat ilmoittaneet pyytävänsä valtiolta tukea työllistämiensä ihmisten uudelleenkoulutukseeen.

Hallitus on Mauri Pekkarisen mukaan ilahtunut Anaikan ja Empowerin mukaantulosta, mutta lopullisia tukipäätöksiä ei ole vielä tehty.

– Voimme todennäköisesti tukea Kemijärven uusia teollisuusinvestointeja noin 30-35 prosentin osuudella kokonaiskuluista, hän sanoo.

Tälle vuodelle valtio on varannut 50 miljoonaa euroa äkillisten työllisyyskriisien hoitamiseen, mutta kaikkea ei haluta käyttää storaensolaisiin. Muitakin teollisuuden lähtörysäyksiä kun ehtii vielä tämän vuoden aikana tulla."

Anaika Group aikoo aloittaa tehdasalueella konepajatoiminnot ja korkealaatuisten liimapuupalkkien tuotannon. Anaika työllistäisi enimmillään suoraan noin sata työntekijää.

Tehtaan keskeiset kiinteistöt ja osat menevät Anaikalle, joten Ruukki Group ei enää neuvottele eikä selvitä Kemijärven tilojen ostosta. Alkuviikosta Matti Vikkula kertoi, että keskustelut metsäyhtiön kanssa ovat edelleen käynnissä. Vikkula kuvaili tuolloin keskusteluyhteyttä lämpimäksi.

Ruukki Group tarjoutui ostamaan Kemijärven-tehtaan, mutta Stora Enso hylkäsi Ruukin tarjouksen. Stora Enso ei halunnut Ruukki Groupin tulevan samoille puuapajille.

Stora Enso on sopinut myös pitkäaikaisen hankintasopimuksen Anaika Groupin kanssa. Se sisältää sahatukkien toimittamisen Anaikalle liimapuupalkkien tuotantoa varten ja oheistuotteena syntyvän puuhakkeen toimittamisen Stora Ensolle.

Stora Enso myöntää myös 7 miljoonan euron pääomalainan Anaika Groupille ja tarjoaa kiinteistöt edullisin ehdoin.

Kymenlaaksossa Stora Enso on allekirjoittanut aiesopimuksen Anjalan ja Kotkan tehtaiden kunnossapitopalvelujen siirtämisestä Empowerin hoidettaviksi. Empower tarjoaa töitä niin ikään ainakin sadalle metsäyhtiöstä irtisanottavalle työntekijälle.

Lisäksi noin 200 Stora Enson kunnossapitohenkilöstöön kuuluvaa henkilöä siirtyisivät Empowerin työntekijöiksi riippuen sopimuksen lopullisesta laajuudesta. Lopulliset sopimukset allekirjoitetaan kevään aikana.

Kemijärven Sellutehtaaan kuolleeksijulistamisesta

Hutunkeittoa Kemijärvellä

Perjantai, Tammikuu 11, 2008 8.01 | Helge V. Keitel | Merkinnät, Sijoittaminen, Politiikka, Helge Keitel, Bioenergia, Metsäteollisuus, Biojalostamot, Teknologia, Uutiskommentit, Työ & bisnes

Hyvää Tätä Vuotta 2008. Kemijärven tehdasta ei ole vielä lopetettu, mutta potilas nousee haudasta yhä uudelleen ja uudelleen. Tuntemattomat tahot haluavat jatkaa tikun keittoa, ensiharvennusmetsistä on joensuulaisilla suurennuslasilla löydetty 1,6 miljoonaa kuutiota tuoretta puuta hakattavaksi. Osaran aukiot ovat pikkuhiljaa kasvamassa umpeen.

Näin Osaran Aukioista ja Lapin metsistä kirjoittaa tunnettu bloggaaja

Jukka Kemppinen

Jukka Kemppinen, b. 1944, professor (Information Law), former judge (Court of Appeals). Ph.D. etc., author (poetry, fiction, non-fiction) and translator from so many languages; far more than 1 000 articles in reviews, journals, magazines, newspapers etc. Now blogging mostly in Finnish, occasionally English. Please, feel free to comment.

Paavo Rintala toi dokumenttiromaaneissaan näyttämölle ne ainakin kaksisataa tuhatta entistä rintamamiestä, jotka aloittivat avotulilla ja nälkäpalkalla Kemi-yhtiön työmailla talvella 1945, Lapin sodan päätyttyä.

Vasta nyt tuodaan esiin metsähallituksen virkamiehet ja metsätieteen professorit ja heidän joukossaan pitkän linjan metsäammattilaiset, kuten Järvinen, metsänarvioija ja metsänhoitaja, joka ajoi vängällä Lapin metsien tehokäyttöä ja kulki jo 1930-luvulla etsimässä sopivia maantien ja rautatien reittejä Savukosken Martista Saariselän läpi Inariin.

“Osaran aukiot” eli tyypillisesti 10 x 20 kilometrin paljaaksihakkuut näyttäisivät olleen olennaisesti Lapin piirin metsänhoitajien ja erittäin keskeisesti A.E. Järvisen suurhankkeita, jotka alkoivat toteutua Urho Kekkosen otettua pääministerinä Lapin elinkeinot erikoiseen suosioonsa.

Kekkosen kehittämä Kemijärven sellutehtaan kuolleeksi julistaminen tuottaa vaikeuksia nykyiselle hallitukselle. Eilen Vanhan, Pekkarinen ja Venäjä, Venäjä, Venäjä ministeri ilmoittivat, että Stora Enson hallituksen päätös pitää.

Jouko Karvinen kertoi edellisenä iltana YLE-kanavilla, että puheet biojalostamosta Kemijärvelle ovat tuulesta temmattuja. Superministeri Mauri Pekkarinen säesti häntä seuraavana aamuna kertomalla, että “KTM on vasta myöntänyt 7 miljoonan euron avustuksen Stora Enson ja Neste Oilin biodiesel-pilotille Varkauteen. Ministeriön pöytälaatikoista, arkistoista ja pöydänkulmilta ei löydy suunnitelmaa Kemijärven biotislaamolle”.

Näin on näreet. Paperiliiton puheenjohtajalla on kuitenkin takataskussa tietoja finanssineroista, jotka saavat Kemijärven ja Summan tehtaat jauhamaan rahaa uusille omistajille. Asiasta keskustellaan >>

Vanhanenkin väittää, “Valtio ei ole passiivinen...”, mutta myönnetään, että Stora Enso on nyt valtio valtiossa.

Härkäpäinen ja lyhtysanainen pääjohtaja J. Karvinen ei kuitenkaan hihku innoista, vaikka Stora Enson pääkonttoriin on tulossa innokkaita ostajia. Ruotsissa on meneillään samanlainen näytelmä. Karvinen joutuu poliitikkojen, kansanliikkeiden ja ammattiyhdistysliikkeen kanssa koville.

Puupulasta on tehty keppihevonen. Sanoisivat suoraan, että Euroopassa on liikaa tuotantokapasiteettia ja sillä siisti. Tuotantoa joudutaan siirtämää muualle, miksei sitä sanota selvästi julki.

Venäjä, Venäjä, Venäjä on seuraavien uusinvestointien kohde.

Yöjunaa Kemijärvelle tarvitaan taas - Tekniikka & Talous

Yöjunaa Kemijärvelle tarvitaan taas - Tekniikka & Talous: "Kun Stora Ensoa tervehdyttämään tullut Jouko Karvinen ilmoitti Kemijärven sellutehtaan lakkauttamisesta, hän tuskin ajatteli minkälaiset mittasuhteet toimenpide saisi. Mitäs tuo nyt, tehtaita tulee ja menee. Jos se nyt joitakin kirpaisee, niin äkkiähän tilanne palautuu ennalleen.

Näin ei kuitenkaan käynyt. Lappilaiset ovat aina olleet sitkeitä omalla maallaan, ja yhteinen vihollinen tunnetusti yhdistää. Vielä kun Karvinen näyttää lujasti pysyvän asemissaan periaatteellaan 'en syö itse, mutta en anna muillekaan', niin vastustusinto sen kuin kasvaa.

Kokemus on osoittanut monessa kansainvälisten yritysten kulujen karsimisessa, että Suomessa tuotannon lopettaminen on yksinkertaisempaa ja halvempaa kuin monissa muissa maissa. Ja jos pääkonttori on Lontoossa, tai jossain muualla Suomen rajojen ulkopuolella, niin yrityksen toimipistekartalta on helpompi napsia kaukaisia pisteitä. Ja tyytymättömillä on hankalampi matka pääkonttoriin.

Lappilaiset yrittävät painostaa hallitusta Stora Enson merkittävänä omistajana tekemään jotain Kemijärven tehtaan hyväksi. Pohjoisessa muistellaan haikeina Urkin aikoja. Silloin presidentti Urho Kekkonen ja maalaisliitto pitivät huolta myös kehitysaluepolitiikasta samalla kuin omasta suosiostaan..."

Helge: Saas nähdä, miten käy Karvisen ja ministerien? Joutuvatko vielä pyörtämään päätöksiään? Poliittinen paine ja painostus kasvaa.

Ruukki Group Kemijävelle?

Ruukki Group haluaa ostaa Kemijärven sellutehtaan. Kehitysyhtiö Ruukki Group on esittänyt Stora Ensolle kirjallisesti neuvotteluja Kemijärven sellutehtaan ostamisesta. Yhtiö ilmoittaa myös olevansa halukas pitkäaikaiseen yhteistyöhön sellun ja puuraaka-aineen toimittamisessa. Tähän asti Stora Enso ei ole ollut halukas myymään tehdasta.

Helge: Kemijärven tehdas saattaa nousta tuhkasta. Selluproffa Johan Gullichsen on esittänyt biojalostamon perustamista. Ruukki Group lähestyy nyt omalla aloitteellaan. Takataskussa täytyy olla "jokin suunnitelma", joka ei pidä sisällään sellukapasiteettia.

"Näkemyksemme mukaan puuraaka-aineen kuljettaminen Itä- ja Ylä-Lapista alueen ulkopuolelle laajamittaisesti ei ole pitkien etäisyyksien vuoksi taloudellisesti tai ympäristöä ajatellen järkevää. Esittämämme yhteistyö mahdollistaisi sellutoimitusten jatkumisen Stora Enson paperitehtaille nykyisellään", sanoo toimitusjohtaja Matti Vikkula Ruukki Groupin tiedotteessa.

Helge: Tässäkin lausunnossa on järkeä, mutta yhtyykö Stora Enso tähän ideaan?

Ruukki Group uskoo, että Pohjois- ja Itä-Suomessa hakkuita voitaisiin lähivuosina merkittävästi lisätä sekä yksityismetsistä että julkisesti omistetuista metsistä kestävän metsätalouden periaatteita ja luontoarvoja kunnioittaen.

Helge: Saadaanko metsistä irti enemmän puuta?

Raaka-ainetoimitusten täydennysvaihtoehtona voisi olla venäläisen puun toimittaminen Kemijärvelle haketettuna. Myös julkisuudessa esillä olleet bioenergian tuotannon lisäämisvaihtoehdot sellutehtaan yhteydessä olisi Ruukki Groupin mukaan selvitettävä.

Helge: Tällä tarkoitetaan ehkä biojalostamoa.

Venäjälle suunnitteilla sellutehdas. Ruukki Group suunnittelee Venäjälle Kostromaan sellutehdasta. Yhtiön mukaan Kemijärven sellutehtaan osaamista voitaisiin hyödyntää Kostromassa ja synnyttää Pohjois-Suomeen uusia työpaikkoja.

Helge: Osaamisen synergiaa. Hyvä ajatus.

Puuperusteisiin teollisiin liiketoimintoihin keskittyvällä Ruukki Groupilla on sahaustoimintaa Pohjois-Suomessa. Kemijärven sellutehtaan lopettamisella olisi yhtiön arvion mukaan kielteisiä vaikutuksia sen Pohjois-Suomen sahojen raaka-ainetoimituksiin ja sivutuotevirtoihin.

Helge: Sahureiden kannalta tärkeä näkökulma, koska hakkeen kuljettamisen jälkeen sahoille ei jäisi siitä erästä paljoakaan.

"Mahdollisuudet Kemijärven sellutehtaan jatkamiseen riippuvat luonnollisesti keskeisesti nykyisestä omistajasta. Olemme halunneet tuoda heidän harkittavakseen vaihtoehdon, jonka avulla vaikeaan haasteeseen on löydettävissä ratkaisu. Näin erilaisten tavoitteiden ja tahtotilojen yhdistäminen olisi sekä mahdollista että taloudellisesti perusteltua", Vikkula toteaa.

Helge: Mielenkiintoinen kokonaisajatus.

Stora Enso kertoi lokakuussa sulkevansa pysyvästi Summan paperitehtaan, Anjalan tehtaan aikakauslehtipaperikoneen sekä Kemijärven ja Norrsundetin sellutehtaat.

Helge: Norrsundetin jatkamisesta keskustellaan myös Ruotsissa.

Kemijärvellä tieto sellutehtaan lopettamisesta nostatti pikaisesti kansanliikkeen tehtaan puolesta. Stora Enso kuitenkin ilmoitti, ettei tehtaan sulkemista peruta eikä sitä myöskään myydä.

Helge: Lappilaiset ovat yksituumaisesti tarttuneet tähän asiaan. Taustalla lienee myös aimo annos politiikkaa.

Biojalostamo Kemijärvelle mahdollinen

- Muuten Hesarissa 14.12. puolestaan oli pääkirjoitusta myöten pohdittu Kemijärven tehtaan mahdollista muuttamista biojalostamoksi, viestittää Elias Tampereen tapaamisemme jälkeen.

Tämä pohjautuu samassa lehdessä 12.12. julkaistuun Helgen havaitsemaan artikkeliin asiasta, jossa siteerataan Sellutekniikan emeritusprofessoria, Ahlstromin hallituksen pitkäaikaista puheenjohtajaa Johan Gullichsenia.

Hän pitää suunnitelmia "mielenkiintoisina ja teknisesti mahdollisina". Tuotantomalleja on kehitetty Otaniemessä professori Olli Dahlin johdolla, tavoitteena bioetanolin ja biodieselin valmistus.

Jälkimmäisen tuottaminen metsänkorjuutähteistä ei ole ongelmatonta, ja tekniikan kehitystyö on Neste Oilin ja Stora Enson johdolla meneillään Varkaudessa.

- Meillä olisi näkymät vielä paljon parempaan ja tuottavampaan teknologiaan. Tähän tarvitsisimme sen turvallisen, vuorovaikutteisen toimintaympäristön ja riittävät resurssit, kuten on ollut puhetta, Elias jatkaa.

Pääkirjoituksessa todetaan myös: "Ilman panostusta ja riskinottoa ei synny uutta teknologiaa, ja jos tällaisilla investoinneilla voidaan estää yhden alueen vajoaminen taloudelliseen ahdinkoon, Kemijärven kehittämisen mahdollisuudet tulee vielä perusteellisesti selvittää".

- Sama pätee soveltaen myös muihin vastaaviin tapauksiin, kuten esimerkiksi Lielahdessa...

Edelleen ko. Hesarista: "Tekes on juuri aloittanut yli sadan miljoonan euron teknologiaohjelman, jonka tavoitteena on kehittää `kansallisiin vahvuustekijöihin perustuvia ja biojalostamoihin sekä yleensä biomassa jalostukseen liittyviä innovatiivisia teknologioita'. Juuri tällaisia, metsävarojen monipuolista käyttöä edistäviä investointeja tulisi Suomessa nyt tehdä, kun energian ja energian raaka-aineiden hinnat nousevat ja ilmastopolitiikan vaatimukset kiristyvät."

- Mutta, onko Tekes tässä asiassa myöhässä? Nämä teknologiat pitäisi jo olla lähes valmiina. USA:ssa ja Ruotsissa ym. ollaan nyt paljon pitemmällä prosessibiotekniikan kehittämisessä.

Teknologispoliittisessa rahoituksessa on EH:n mukaan 20 vuotta laiminlyöty mikrobifysiologian ja bioreaktorisuunnittelun tarpeita. "Kehityshankkeita ei ole ollut, eikä mikrobeja ole lähestytty monipuolisina toimivina yksikköinä, valtavana biokatalyyttisenä resurssina, jonka ne oikeasti muodostavat."

- Näiden alojen osaajia ei ole koulutettu. Paukut on käytetty lähinnä DNA-teknologian kehittämiseen, usein aloilla, joissa se ei suoranaisesti ole voinut hyödyttää suomalaista elinkeinoelämää. Meillä on kuitenkin mahdollista kuroa etumatkaa kiinni todellisten innovaatioiden avulla, Elias toteaa.

Tässä omassa hankkeessamme voimme osaamisen, innovaatioiden ja yhteistyön avulla rakenttaa uutta teknologiaa, koulutusta ja kulttuuria. Pitää vain välttää ne karikot, jotka kiihkeä tilanne ja uusien isojenkin toimijoiden säntääminen alalle voi aiheuttaa.

- Tässä tarvitsemme ydinjoukon tiimityötä. Tampereen tapaamisemme auttoivat merkittävästi hahmottamaan tilannetta eteenpäin, ja vahvistivat sitä näkemystä, joka on jo pitkään ollut muotoutumassa.

Laitan tähän Pekka K:n kommentin. "Suomen sijoittajamarkkinoista olen Erkki Liikasen kanssa aika pitkälti samaa mieltä: USAssa kun keksijä avaa autotallin oven, sisään pyrähtää sijoittajalauma. Oulussa autotallin oven takana odottaa jää ja lumi."

Tämän voi laajentaa koskemaan lukuisia paikkakuntia maassamme, jossa innovaatioista puhutaan ja kirjoitetaan ahkerasti, mutta niiden rahoitus on kiven takana.

Kemijärvelle Biojalostamo?

2007.12.15 09.12 | Rakennetaanko Kemijärvelle Biojalostamo?

Poikkesin Pohjois-Suomessa. Kemijärvellä suunnitellaan biojalostamoa lakkautettavan Kemijärven sellutehtaan tilalle. Suunnitelma perustuu puun ja biomassan keruuseen nykyiseltä hankinta-alueelta ja erityisesti nuorten kasvumetsien harvennuksesta.

Keskustelin aiheesta sekä Kemissä että Tampereella. Meillä on ideoita (Finnoflag), jotka mahdollistaisivat tuottavuuden moninkertaistamisen. Tarkoituksena on avata keskustelut aiheesta:

1. Stora Enso
2. Kemijärvi
3. UPM
4. MB
5. Metsäteollisuus ry
6. VTT
7. KCL

Stora Enso kaavailee kuitenkin, että Kemijärven tehtailta vapautuvat puuvirrat ohjataan SE:n Kemin ja Oulun tehtaille. Noin 60 miljoonaa Euroa maksavalla muutoshankkeella sellunkeittoon menevän hakkeen sisältämät niin sanotut hemiselluloosat jalostettaisiin etanoliksi. Siitä tulisi kolmannes Suomen tarvitsemasta bensiinin biopohjaisesta lisäaineesta.

Sellutehtaan tuotanto laskisi nykyisestä noin 13 prosenttia, mutta hemisellulosasta puhdistettu sellu soveltuu tekstiilikuitujen raaka-aineeksi. Sen hinta on kaksinkertainen paperiselluun nähden eli 1 200 dollaria tonnilta.

Kemijärven sellutehtaan tuotantosuunnan muuttaminen biodiesellaitokseksi tulisi maksamaan 200 miljoonaa euroa. Toteutuessaan se tuottaisi 44 prosenttia EU:n Suomelle asettaman liikennedieselin tavoitteesta.

Selluprofessori Johan Gullichsenin mielestä etanolihanke on mielenkiintoinen ja teknisesti täysin mahdollinen. Hän kommentoi asiaa Helsingin Sanomat Talous sivulla 12.12.2007.

"Ehdotus on ajan hermolla sen vuoksi, että maailmalla kehitellään nyt uusiutuvia vaihtoehtoja kuitutuotteisiin. Tässä ei tarvitse pyörää keksiä uudelleen", Gullichsen sanoo.

Gullichsenin ollessa Ahlström-konsernin hallituksen puheenjohtaja yhtiön Varkauden sellu-tehtaalle rakennettiin vastaava prosessi koivukuidulle. Siinä erotettiin hydrolyysillä koivukuidusta ksylitolin raaka-ainetta, mutta aika ei vielä silloin ollut kypsä tuotteen maailmanmarkkinoille.

"Puutakin riittää pohjoisessa. Siihen en ota kantaa, halutaanko se tulevaisuudessa käyttää tehtaalla vai kuljettaa muualle", Gullichsen toteaa diplomaattisesti.

Stora Enso osti Ahltstromilta aikoinaan Varkauden tehtaat ja on ilmoittanut päätöksestään rakentaa biodiesel-pilottilaitoksen Varkauteen. Tämän pilotin investointikustannukset ovat 14 - 20 miljoonaan euroon. Täysimittakaavan laitos maksaa 220 - 250 miljoonaa euroa.

Samankaltaisia suunnitelmia on UPM:lla, joka ei vielä ole osoittanut omalle biodiesel-laitokselleen paikkaa. Muillakin yhtiöillä on ajatuksia biojalostamoiden rakentamisesta.

Ministeri Tarja Cronberg on tutustunut Kemijärven hankesuunnitelmaan. Jatkossa Kemijärven tehdas tuottaisi merkittävän osan Suomen bensiinin biopohjaisesta lisäaineesta sekä erikoissellua, joka ei häiritsisi paperisellun markkinoita.

Professor Johan Gullichsen ehdottaa Biojalostamoa Kemijärven tehtaalle

Helgen blogista: havaitsin Hesarissa Professori Johan Gullichsenin Kemijärven kannanoton Biojalostamon rakentamisesta Kemijärven tehtaalle. Hanke maksaisi 220 miljoonaa euroa. Biojalostamo ei kamppailisi sellun markkinaosuuksista, puusta osittain.

Tämä on linjassa ennustukseni kanssa, että Suomen läpi tulee biojalostamoiden verkosto: 4 - 6 kappaletta. Ne joudutaan sijoittamaan lähelle raaka-ainetta, ettei synny "Koskenkorva efektiä", joka kaatoi Altean viljahankkeen logistisiin kustannuksiin.

Taidamme olla aikaamme edellä.

Wednesday, December 12, 2007
Biorefinery for Stora Enso Kemijarvi Mill?

Emeritus professor Johan Gullichsen has proposed a biorefinery for the Stora Enso Kemijarvi Mill in Northern Finland. That's in line with what we think could be a wise move. Vapo is also looking into peat as source for biodiesel production.

I got this information from Helsingin Sanomat Dec 12, 2007. John Gullichsen's proposal is an official statement from a professor in Pulp and Paper technology. The Stora Enso board of directors decided a month ago that the Kemijarvi Pulp Mill will be closed next year, 2008.

Key words: hemicellulose, biorefinery, wood, forest, re-engineering.

C U V I A: Kemijärven tehdas suljetaan

Helge: Kanavauudistus jatkuu. Siirrän tämänkin uutisen tähän kohtaan. Kemijärvi on tapetilla tulevien päivien aikana. Mitä siellä todella tapahtuu? Vanhaa sellutehdasta voidaan käyttää moniin tarkoituksiin. Vaihtoehdoista ei välttämättä puhuta, koska muutosta ei tehdä hetkessä. Suomalaisten on kuitenkin pakko edetä, koska amerikkalaiset ovat jo aloittaneet. Miten kova on kansallisten yksiköiden välinen kisa. Stora Enso ja UPM ovat molemmat kiinnostuneita samoista asioista. Pesosen vihje antaa ymmärtää, että heidän on pakko toimia nopeasti, koska Suomeen mahtuu vain 4 - 6 laitosta. Stora Ensolla on nyt jo mielenkiintoinen aluejakauma:

1. Summa
2. Varkaus
3. Kemijärvi

Tämä tarkoittaa värisuoraa, joka ulottuu läpi maan. Lisäksi ihmettelen, mitä tapahtuu rajan toisella puolella. Koivuherran puheita kannattaa kuunnella, koska siitä saa 3 -5 kertaa parempaa tavaraa. Meidän pitäisi tehdä yhteistyötä venäläisten kanssa.

Puheet puutulleista on pelkkää hämäystä. Tässä on pelissä paljon suurempia asioita. Suomalaisella teknologialla pystymme jälleen kerran avaamaan uuden sivun metsäteollisuuden historiassa.

Miksi näistä ei puhuta? Ei ole tarvetta. Hyvää päivän jatkoa. Oletan, että Suomesta löytyy pieni porukka, joka tietää, mitä tässä kryptisessä kirjoituksessa tarkoitan.


Lisätietoja saa soittamalla + 358 50 309 2021 / Helge Keitel

C U V I A: Kemijärven tehdas suljetaan: "Monday, October 29, 2007 Kemijärven tehdas suljetaan Kemijärven sellutehdas kannattaa erinomaisesti ja täyttää Stora Enson pääomalle asettaman tuottovaatimuksen.

Näin väittää Paperiliiton Kemijärven-osasto viime perjantain antamassaan julkilausumassaan. Kemijärveläiset toivovat tehtaan myymistä konsernin ulkopuolelle. Tälle vaatimukselle Storan päättäjillä on varmaan varattuna kuulosuojaimet.

Johtajat perustelevat tehtaan lopettamista konsernin puuvirtojen optimoinnilla. Storan keskushallinnosta myönnetään, että Kemijärvi teki hyvää tulosta. Silti se suljettiin. Stora Enson tuottotavoite pääomalle on 13 prosenttia, mutta se ei riittänyt.

Väitetään, että Kemijärven laitos on edelleen hyvässä kunnossa ja on ylittänyt tavoitteet monta vuotta. Tulevaisuudessa Kemijärvelle tarkoitetut puut rahdataan konsernin muille massatehtaille Kemiin ja Ouluun. Kemijärveläiset yllättänyt kriisi harmittaa, koska kaupunki oli ehkä joten kuten toipunut Kiina-ilmiöstä, joka aloitti ICT-alihankintatuotannon siirtymisen Kiinaan, Aasiaan, Intiaan.

Salcompin laturitehtaan siirtyminen kiinaan tapahtui neljä vuotta sitten. Sen jälkeen vastaavanlaisia uutisia on tullut eri puolilta Suomea. Perloksen lähtö Joensuusta tuntuu seudulla vielä kauan. "

Metsäteollisuuden muuttaminen biopohjaiseksi

Puheita muutoksesta on ollut ilmassa pidemmän aikaa. On mielenkiintoista nähdä, mitä Kemijärven ja Summan tehtailla todella tulee tapahtumaan.

Kauppa- ja teollisuusministeri Pekkarinen on tänään Kemijärvellä. Karvinen matkustaa sinne huomenna. Kemijärveläiset lyövät tiskiin kovia vaatimuksia.

Olemme myös pohtineet Pesosen lausuntoa uusien tehtaiden väliaikaisesta tai lopullisesta sulkemisesta. Miksi vanhoja tehtaita ei myydä? Selitys on tietenkin yksinkertainen. Niille on käyttöä myöhemmässä vaiheessa.

Avainsanaksi nostan TRANSFORMAATION. Loppuun ajettuja tehtaita voidaan hyödyntää uudella tavalla. En käy tässä selittämään yksityiskohtia. Yksityiskohtaisempaa analyysiä löytyy tältä sivulta.

Pystymme tarjoamaan "International Biotechnology Microbiology" ratkaisuja, jotka auttavat uuden suunnan löytämisessä.

Olemme perustaneet KLUBIN. Kutsumme metsäteollisuuden murroksesta ja muutoksesta kiinnostuneita klubiimme, jossa suljettujen ovien takana taotaan avaimia teollisen rakenteen uudistamiseksi.

Vanhentuneet tehtaat ovat kullanarvoisia, koska niiden sisällä voidaan tehdä uusia juuttuja, kun ei enää ole tarvetta pyörittää päivittäistä sellunpilaamisrumbaa.

Meitä kiinnostaa, mitä kaikkea muutamissa vanhoissa tehtaissa "todella" puuhastellaan. Ei ole mikään sattuma, että Kuopioon kerääntyy bioteknologian kehityksestä kiinnostuneita.

Toinen mielenkiintoinen kehitysilmiö näkyy Turun suunnalla. Elintarviketeollisuutemme on myös hätää kärsimässä ja siksi sielläkin tehdään uusia juttuja.

Pitkän tähtäyksen kehityksestä ei ole epäselvyyttä. Pitäisikö tähän vielä lisätä Seinäjoki. Tamperekin sopii ontuen kokonaisuuteen.