Kukaan ei puhu enää puutulleista

Reilu vuosi takaperin puhuimme Putinin puutulleista päivittäin ja nyt aiheesta ei kuule halaistua sanaa. Metsäteollisuus oli muutama vuosi takaperin täysin shokissa ja välillä ei tiedetty muuta vastausta kuin vetää rukseja tehdaspaikkakuntien päälle.

Nyt eletään hiukan toiveikkaampaa aikaa. Meneekö maa silti kohti parempaa? Selviämmekö tästäkin kriisistä ja pystymme jopa auttamaan kreikkalaisia siskoja ja veljiä 1,6 miljardilla eurolla.

Suomi elää edelleen metsästä. Perinteisten suuryritysten tilalle ei vielä ole tullut mitään merkittävää uutta, jollei siihen lueta energiateollisuuden atomisoitumista. 2020 saattaa elää osittain vientisähköstä. Suomi muuttuu toisenlaiseksi, mutta hitaasti.

Sahateollisuuden kapasiteetin vähentäminen on tapahtunut hiljaa sivussa. Onko kellään henkilökohtaista kosketusta muutoksen syvyyteen?

Riskirahoitustako Suomen Sahateollisuudelle?

Sahoilla elettiin suhteellisen hyviä aikoja kesään 2007 asti. Sen jälkeen useilla työpaikoilla käytiin yt-neuvotteluja. Ensin markkinatilanteen muutos näkyi varastojen kasvuna. Paluusta normaaliin ei ollut varmoja merkkejä. Paineet tuotantokapasiteetin kaventamiseksi kasvoivat.

Metsäliiton Soinlahden sahalla lomautukset alkavat talvilomien purkamistenkin jälkeen 5. marraskuuta 2007 ja jatkuivat vuoden loppuun asti. Lomautus koski koko henkilöstöä vuorotteluperiaatteella niin, että loppuvuoden tuotantomäärä puolittui.

Metsäliiton Vilppulan sahalla lomautusneuvottelut ovat vielä lokakuun 23 päivänä kesken. Lomautustarve koski kaikkia tuotannon työntekijöitä ja silloin näytti siltä, että 12. marraskuuta 2007  alkava lomautusjakso oli venymässä pitkälle vuoden 2008 puolelle.

Alan miehet kuvaasivat tilannetta surkeaksi. Moni saha osti keväällä 2007 varastot täyteen kallista raaka-ainetta, minkä jälkeen rakentaminen laantui kansainvälisten asiakkaiden keskuudessa Euroopassa ja Aasiassa.

Itä-Uudellamaalla yksityinen Käkikosken saha ajautui konkurssiin ja tuotantokoneiden myynnistä Venäjälle päätettiin lokakuussa 2007. Varastojen tyhjentymisen jälkeen yhdeksäntoista työntekijää joutui hakemaan uutta työpaikkaa. Mutta työpaikat olivat itäisellä Uudellamaalla kortilla. Tukin korkea hinta taisi nousta Käkikosken kohtaloksi, arvioitiin silloin.

Novartin Forssan tehtaalla lomautettiin kaikki työntekijät kahdeksaksi päiväksi viikkojen 44 ja 51 välisenä aikana. Tehdas pyöri vuoroviikoin kolmen ja viiden työpäivän rytmissä.

Fenestran Alavuuden tehtaalla neuvoteltiin syksyllä 2007 noin 60 henkilön irtisanomisesta. Fenestran työntekijämäärä oli ennen neuvotteluja 180. Luvut viittasivat siihen, ettei pienistä myllerryksistä ollut kyse.

UPM:n Keuruun viilutehtaan kysymys oli silloin vielä avoin. Raaka-aineen saatavuus ilmoitettiin ongelmaksi. Pahimpana vaihtoehtona oli tehtaan lakkauttaminen.

StoraEnso Timber päätti supistaa Varkauden, Kiteen ja Tolkkisten sahojen tuotantoa. Syksyn 2007 tietojen mukaan yrityksen alun perin ilmoittama 120 000 kuutiometrin supistamistarve seuraavan puolen vuoden aikana saattoi olla alakantissa.

Tolkkisissa, Porvoon kupeessa, viikoittaisia työvuoroja päätettiin vähentää marraskuun puolivälistä alkaen kymmenestä kahdeksaan. Noin 80 työntekijälle jäi sen jälkeen tehtäväksi vain neljä työvuoroa viikkoa kohden. Tuotantoa supistettiin siinä vaiheessa 33 000 kuutiometriä. Sen jälkeen syntyi päätös sahan lopettamisesta.

Varkauden sahan yt-neuvotteluissa puhuttiin tuotannon puolittamisesta.

Kiteen sahalla yt-neuvoteltiin. Sahalle oli tulossa 1/5 käyntimuoto ja muilla osastoilla tehtävää oli entistä vähemmän. Rajoitusten piti Kiteellä kestää vuoden 2007/2008 vaihteeseen asti.

Sahateollisuus on Suomessa mekaanisen metsäteollisuuden eli puutuoteteollisuuden suurin tuotantoala. Sahateollisuuteen kuuluu puun sahaus, höyläys ja kyllästys. Sahateollisuuden tuotteita ovat:

• sahatavara
• höylätavara
• kyllästetty puutavara
• lastuvilla
• puujauho
• puiset ratapölkyt
• yhdistelemättömät höylätyt puulaatat ja listat parkettilattioita varten
• sahauksen ja höyläyksen sivutuotteet: kuori, sahanpuru, hake ja kutterinlastut (myös pelleteiksi puristettuna)

Sahateollisuuden tuotantolaitokset eli sahat jaetaan teollisuussahoihin ja piensahoihin. Teollisuussahat käyttävät vuosittain raakapuuta yli 10 000 kuutiometriä ja piensahat tätä vähemmän. Pienten sahayritysten lisäksi piensahoja ovat maatilojen kotitarvesirkkelit ja sahauspalveluja myyvät vuokra- eli rahtisahat.

• Sahalle toimitetaan puita, tukkeja metsästä, niitä kastellaan, ja niistä jalostetaan erilaisia lautoja rakennusteollisuuden ja omatoimisen rakentamisen tarveaineiksi.
• Aikaisemmin sahalle uitettiin tukkeja vesistöjä pitkin, nykyään puu kuljetetaan pääasiassa puutavara-autoilla maanteitä pitkin.

Onko sahaamisesta tulossa TEVANAKE:n kaltainen ala? Tuotantokoneet siirretään Venäjälle ja suomalainen mekaaninen puunjalostus joutuu veistämään uudenlaisia puujalkoja.

Pohdin syitä ja seuraavia vaiheita lähitulevaisuudessa. Mitä maakunnissa pitäisi kehittää sahojen tarjoamien työpaikkojen tilalle?

Näin pohdin 23 lokakuuta 2007. Palaan aiheeseen muutaman vuoden kuluttua.

Teolliset palvelut pitävät Suomen raiteilla

Suomen BKT on pudonnut kuin kivi toissasyksyisestä alkaen. Vuosi 2009 oli teollisuuden ja viennin osalta vaikein miesmuistiin tai numeroiden valossa lasku oli suurempaa kuin koskaan.

Maailmalla puhutaan elpymisestä ja kasvusta, mutta meillä ehkä työttömyyden heikkeneminen on ainut, joka näyttää kasvun merkkejä.

Kiinan talouden ylikuumeneminen ei heijastu meille. Mutta jotain hyvääkin tapahtuu: paperipaikkakunnilla uusia työpaikkoja on syntynyt yllättävän hyvin lakkautettujen tilalle.

Metsäteollisuuden rakennemuutoksen pelättiin vievän tuhatkin suomalaisen kansantalouden pesästä. Kotimaan kaupan myyntiluvut ovat laskeneet, mutta nekään eivät ole vielä syöksyneet niin syvälle kuin vientisyöksystä voisi päätellä. Suomalaisten ostovoima kasvoi 2009 neljällä prosentilla ja se selittänee sen, miksi kauppa on pitänyt palvelualojen työllisyyttä yllä.

Teolliset palvelut ehkä selittävät, miksi teollisuuden työvoiman vähentäminen ei ole ollut niin rajua kuin vientinotkahduksesta voisi päätellä.

Aamulehti.fi| Uutiset | Venäjällä hämmästellään suomalaisten metsäyhtiöiden hitautta

Mielenkiintoinen kirjoitus suomalaisen metsäteollisuuden suhtautumisesta Venjän mahdollisuuksiin. Lisää tietoa linkin kautta.

Aamulehti.fi| Uutiset | Venäjällä hämmästellään suomalaisten metsäyhtiöiden hitautta: "Venäjällä hämmästellään suomalaisten metsäyhtiöiden hitautta. 05.10. - 13:53 (Luotu: 12:53) | STT, Mirja Sipinen

Moskova Venäjän metsäiset maakunnat ovat heränneet mahdollisuuteen kehittää talouttaan ulkomaisten metsäteollisuusinvestointien avulla. Uusia sellu- ja paperitehtaita kaavaillaan nyt eri puolille Venäjää, muun muassa Krasnojarskiin, Vologdaan, Arkangeliin, Nizni Novgorodiin sekä Komin tasavaltaan.

Hankebuumi on herättänyt myös Venäjän aluehallinnot pyrkimään mukaan joukkoon. Esimerkiksi Pskovin alue yrittää löytää itselleen oman metsäteollisuuskumppanin.

Venäläisen metsäjätin Ilim Groupin johdon mukaan parhaista, suurten kaupunkien lähistöllä sijaitsevista alueista käydään suoranaista kilpailua, josta suomalaiset ovat kuitenkin jättäytyneet sivuun.

- Suomalaista keskustelua seurattuani minusta - tai meistä - näyttää siltä, että suomalaiskollegat ovat kovin konservatiivisia, lievästi ilmaistuna. Voi olla, että he ovat jo myöhästyneet tästä, kuvailee yhtiön pääjohtaja ja suurin omistaja Zakhar Smushkin."

Internet syö paperin käyttöä

Maailman verkostuminen globaalilla tasolla Internetin avulla on suorastaan loistava esimerkki heikosta signaalista, joka oli oraalla jo vuosikymmeniä sitten.

Paperittoman konttorin uhasta on puhuttu tietokoneiden yleistymisestä alkaen. Alussa paperin käyttö lisääntyi, printtejä ja kopioita tuotettiin entistä enemmän.

Mm. Buckminster Fuller rakensi 1960-luvulla verkostomaisia maailmankylämallejaan, aivan konkreettisten rakennelmien muotoon.

Internetin vaikutus printtimediaan näkyi ensin USA:ssa. Sikäläinen metsäteollisuus ymmärsi yskän ja lakkasi investoimasta auringonlaskun alaan. Suomalaiset metsäjätit tulkitsivat heikkoja signaaleja toisenlaisesta näkökulmasta. Heille valkeni, että yhtiöiden koolla ja globaalisella peitolla varmistettaisiin kilpailuetuja. Stora Enso osti kapasiteettia USA:sta ja UPM:kin havitteli omaa Championia.

Mutta ei hän sen enempää kuin kukaan muukaan kyennyt ennustamaan, että suurin piirtein vuodesta 1995 lähtien verkostomainen maailmankylä alkaisi todella toteutua, vauhdilla ja Internetin muodossa.

Meille Wirby The Global Village avautui filminä vuonna 1998, mutta tietotekniikan ja verkottumisen mahdollisuudet olivat selviä 80-luvulta alkaen. Internet sopi mainiosti meidän tarpeisiin.

Mitä muuta yllättävää Internetin kehittely tuo tullessaan jää nähtäväksi. Jos olisimme hyviä tunnistamaan heikkoja signaaleja, kykenisimme näkemään niistä ainakin osan jo nyt. Jokin vuosi sitten verkkokaupan räjähdysmäinen kasvupotentiaali oli heikko signaali. Sitä se ei ole enää, koska kaikki tietävät jo, että nettibisnes tulee mullistamaan kaupankäynnin monella alalla.

Virtuaaliset organisaatiot hakevat vielä muotoaan...

Tästä opitaan kuitenkin yksi heikon signaalin ominaisuus: se elää vain hetken. Heikon signaalin voima yrityksen näkökulmasta piilee siinä, että juuri me havaitsemme sen ensimmäisinä, ymmärrämme sen merkityksen - ja toimimme sen mukaan jo silloin, kun muut vielä hylkivät sitä.

Mahdollisuuksien ikkunat eivät ole sepposen selällään kovin pitkään. Ideoiden tuuletusta ei kestä ikuisesti. Nyt muodissa olevat Facebook, Sosiaalinen Media ja Web 2.0 saattavat olla historiaa muutaman vuoden kuluttua. Mistä silloin puhutaan? Blogit ovat pitäneet pintansa pitkän aikaa. Mikä niiden jälkeen? Onko päiväkirjassa jotain sellaista, joka takaa sille pitkän elinkaaren. Itse koen, että bloggaaminen on vasta viimeisen vuoden aikana toden teolla avautunut minulle.

Metsäteknologia ja Bioenergia

Helge: Käsittelin alla olevaa teemaa kuukausi takaperin CUVIA blogissani. Tänää havaitsin, että juttua luettiin Serbiasta. Päätin siirtää kertomukseni tähän blogiin, jonka tehtävänä on käsitellä metsää, puuta ja muuta.

Sunday, October 28, 2007

Metsäteknologia ja bioenergia

Metsäteknologia ja bioenergia Lähtökohdat

Joensuun seudusta on tullut johtava puukorjuuteknologian toimittaja Euroopassa. Bioenergia-alalla seutu tuottaa käyttämästään primäärienergiasta yli 70 % uudistuvilla energianlähteillä.

Metsäsektorin sisällä metsäteknologia ja bioenergia ovat vahvoja kasvualoja.

Merkittävin Joensuun seudun strateginen kilpailuetu on koko biomassan kasvatuksen ja korjuun ketjun hallinta tutkimuksen, koulutuksen ja alan teollisuuden osalta.

Alueella valmistetaan korjuukoneita ja niiden lisälaitteita (mm. hakkuupäät), puutavara- autojen päällirakenteita, puun käsittelyssä tarvittavia terminaalikoneita sekä hakkureita.

Puunhankinnan ohjausjärjestelmät on lisäksi kasvava osaamisala. Aines- ja energiapuun korjuu lisääntyy turvemailla ja harvennusmetsissä. Suurinta suhteellista kasvua odotetaan biomassan energiakäytön alueella.

Ohjelmakaudella on odotettavissa voimakas markkinoiden laajeneminen näillä osa-alueilla. Onnistuminen kasvavilla markkinoilla tuo seudulle satoja uusia työpaikkoja ja kasvua yritysten liikevaihtoon.

Bioenergia sisältää tässä puu-, pelto- ja turvebiomassaan sekä biokaasuun perustuvan energia- ja polttoainetuotannon.

Tavoitteet

Metsäteknologia:

• on kehitetty uusia toimintatapoja ja konekonsepteja sekä arvoketjuja
  
  
• osaavan työvoiman saatavuus on varmistettu alan yrityksissä

Bioenergia:

• lämmityksessä käytettävästä kevyestä polttoöljystä on korvattu 20 - 25 % bioenergialla ja edelleen 50 % vuoteen 2015 mennessä
  
  
• Joensuun seudusta on tullut kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu bioenergian tutkimuksen, käytön ja teknologiaviennin keskus
  
  
• Joensuun seudulle on luotu pienlämpölaitosten suunnittelu- ja valmistusosaaminen on luotu edellytykset puubiomassaa käyttävän liikenteen polttoainelaitoksen rakentamiselle

Molempia toimialoja koskevat tavoitteet:

• on luotu koko raaka-aineen toimitusketju- ja käyttöosaaminen
  
  
• opiskelijarekrytointi ja siten työvoimansaanti on varmistettu
  
  
• Joensuun seutu on nostettu kansalliseksi ja kansainväliseksi uusien metsäteknologisten laiteratkaisujen ja liiketoimintamallien pilotointi- ja kehittämisalueeksi
  
  
• alan laitevalmistuksen liikevaihto on lisääntynyt 20 % ja laitevalmistukseen on luotu 300 uutta työpaikkaa

Toimenpiteet

Asiantuntemuksen ja koulutuksen vahvistaminen:

• tiivistetään tutkimuslaitosten ja korjuuorganisaatioiden välistä yhteistyötä (mm. nopeat tuotetestaus- ja markkinatutkimukset)
  
  
• käynnistetään kansainvälinen koneenkuljettajan koulutus
  
  
• vahvistetaan ja monipuolistetaan alan koulutuspalveluja sekä varsinaisen koneenrakennuksen että kokonaisten puunkorjuun hankintajärjestelmien osalta kaikilla koulutustasoilla
  
  
• käynnistetään ja vakiinnutetaan bioenergian kansainvälinen koulutus-, tutkimus- ja kehittämiskeskus (WENET Centre)

Uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen:

• edesautetaan metsäkoneiden ja koneyrittämisen uusien tuote- ja palveluinnovaatioiden syntymistä ja markkinoille pääsyä
  
  
• käynnistetään maakunnallinen erityisohjelma, jolla tuetaan siirtymistä öljy- ja sähkölämmityksestä bioenergiaan ja tähän liittyviä uusia liiketoimintamalleja
  
  
• selvitetään ja edesautetaan nestemäisiä liikenteen biopolttoaineita valmistavien jalostuslaitosten ja biopolttoaineperäisen sähköntuotannon investointeja

Verkottumisen ja yhteistyön tukeminen:

• organisoidaan ja tuotteistetaan metsä- ja bioenergia-alan asiantuntijoiden osaamisen ja esimerkiksi markkinainformaation siirtäminen alan yrityksille
  
  
• nostetaan asukkaiden energia- ja ympäristötietoisuutta ja edistetään bioenergian käyttöä
  (Wood Energy Management Agency)